Äidilläni alettiin epäillä keuhkosyöpää hiukan yli vuosi sitten. Hänen kuntonsa oli kuitenkin niin hyvä, ettei sitä alkuun uskottu syöväksi. Parin kuukauden päästä syöpä sitten varmistettiin ja alettiin pikaisesti sytostaattihoito, jonka jälkeen piti leikata, mutta sytostaatista ei ollut apua. Lääkitystä muutettiin, mutta se ei edelleenkään tehonnut.
Koko ajan yleiskunto oli oikein hyvä. Sitten oli sädehoidon vuoro. Ennen sädetystä otettiin uusi koepala ja todettiin syöpä erityyppiseksi, kuin mitä siihen asti oli uskottu.. Sädehoitokaan ei auttanut, mutta yleiskunnon heikentyminen alkoi näkyä. Tämän jälkeen piti aloittaa "oikeaan syöpätyyppiin" tehoavalla sytostaatilla, mutta jo ekan annoksen jälkeen kunto meni niin heikoksi, että viikkokausia on vain koitettu saada tulehduksia kuriin.
Nyt äiti on valmis luovuttamaan. Valmis jättämään sytostaatit pois, jospa sitten saisi elää vielä hetken lähes normaalisti ilman kuumetta ja väsymystä.
En todellakaan ole asiantuntija, mutta näin maallikkona tuntuu, että koko hoitoprosessi on mennyt varsin heikosti. Ensin viivyteltiin ja sitten aloitettiin ilmeisesti hoitaa väärän tyyppistä syöpää ja niin edelleen.
Mutta kysymys kuuluu onko syöpien tapauksessa mahdollista kuulla "toista mielipidettä"? Flunssan kohdallahan se on helppoa, kun menee vaan seuraavalle lekurille. Mutta kehen voisi ottaa yhteyttä syöpätapauksessa, joka on kuitenkin erikoissairaanhoitoa? Äitini on hoidossa "maakuntasairaalassa". Olisiko esim. Helsingissä mahdollisesti parempaa osaamista tarjolla? Ja jos olisi, niin miten siihen pääsisi käsiksi?
Vai pitäisikö vain antaa olla ja antaa äidin lopettaa hoitonsa ja alkaa elää viimeisiä hetkiään?
Koko ajan yleiskunto oli oikein hyvä. Sitten oli sädehoidon vuoro. Ennen sädetystä otettiin uusi koepala ja todettiin syöpä erityyppiseksi, kuin mitä siihen asti oli uskottu.. Sädehoitokaan ei auttanut, mutta yleiskunnon heikentyminen alkoi näkyä. Tämän jälkeen piti aloittaa "oikeaan syöpätyyppiin" tehoavalla sytostaatilla, mutta jo ekan annoksen jälkeen kunto meni niin heikoksi, että viikkokausia on vain koitettu saada tulehduksia kuriin.
Nyt äiti on valmis luovuttamaan. Valmis jättämään sytostaatit pois, jospa sitten saisi elää vielä hetken lähes normaalisti ilman kuumetta ja väsymystä.
En todellakaan ole asiantuntija, mutta näin maallikkona tuntuu, että koko hoitoprosessi on mennyt varsin heikosti. Ensin viivyteltiin ja sitten aloitettiin ilmeisesti hoitaa väärän tyyppistä syöpää ja niin edelleen.
Mutta kysymys kuuluu onko syöpien tapauksessa mahdollista kuulla "toista mielipidettä"? Flunssan kohdallahan se on helppoa, kun menee vaan seuraavalle lekurille. Mutta kehen voisi ottaa yhteyttä syöpätapauksessa, joka on kuitenkin erikoissairaanhoitoa? Äitini on hoidossa "maakuntasairaalassa". Olisiko esim. Helsingissä mahdollisesti parempaa osaamista tarjolla? Ja jos olisi, niin miten siihen pääsisi käsiksi?
Vai pitäisikö vain antaa olla ja antaa äidin lopettaa hoitonsa ja alkaa elää viimeisiä hetkiään?
Vastaukset 1
Vanhimmat
yhteyttä toiseen/toisiin onkologeihin.Ja näin moni potilas tekeekin.
Soitahan vaikka Syöp.järjest. ja kysäise lisää sieltä,toki voit soittaa myös suoraan HUS:n ja kysyä asiaa sieltä.
Voimia ja jaksamisia Äidillesi ja Sinulle!
Ota ihmeessä yhteyttä myös toiseen hoitoyksikköön!