Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992
Valtioneuvoston päätös
pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto järjestetään kunnissa, vastaanottoasemilla ja vastaanottokeskuksissa sen mukaan kuin tässä päätöksessä määrätään.
Tässä päätöksessä tarkoitetun toiminnan kustannukset korvataan vastaanoton järjestäjälle valtion varoista valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa.
2 §
Pakolainen ja turvapaikanhakija
Pakolaisten vastaanoton piiriin kuuluvat:
1) ulkomaalaislain (378/91) 35 §:ssä tarkoitettu pakolainen;
2) suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisin perustein oleskeluluvan saanut ulkomaalainen ja hänen sellainen perheenjäsenensä, jolle on myönnetty oleskelulupa; sekä
3) edellä 1 tai 2 kohdassa mainitun henkilön Suomessa syntynyt alaikäinen lapsi, joka ei ole Suomen kansalainen, jos hänen huoltajansa saa tämän päätöksen mukaisia palveluja ja toimeentulotukea.
Turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kuuluvat:
1) Suomesta turvapaikkaa hakenut ulkomaalainen, jonka turvapaikkahakemusta tai maasta karkotusta koskevaa asiaa ei ole lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu;
2) Suomesta turvapaikkaa hakenut ulkomaalainen, jolle on myönnetty määräaikainen oleskelulupa muusta syystä kuin suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisin perustein, jos vastaanoton järjestämiselle on erittäin painavia syitä; sekä
3) edellä 1 tai 2 kohdassa mainitun henkilön Suomessa syntynyt alaikäinen lapsi, joka ei ole Suomen kansalainen ja jonka huoltaja saa tämän päätöksen mukaisia palveluja ja toimeentulotukea.
2 luku
Vastaanoton järjestäminen
3 §
Pakolaisten vastaanotto
Pakolaisten vastaanotto järjestetään kunnassa.
Pakolaisten vastaanottona järjestetään:
1) asuminen;
2) toimeentulotuki;
3) tulkkipalveluja;
4) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja; sekä
5) opetus- ja kulttuuripalveluja; sekä
6) muita tarpeellisia toimenpiteitä.
4 §
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto järjestetään vastaanottoasemalla tai -keskuksessa.
Vastaanottoasemalle ohjataan turvapaikanhakijoita ulkomaalaisasetuksen (449/91) 18 §:ssä tarkoitetun turvapaikkatutkinnan ajaksi. Vastaanottoasemalla voidaan järjestää:
1) tilapäinen majoitus;
2) toimeentulotuki;
3) tulkkipalveluja;
4) ensiavun luonteinen sairaanhoito ja ensiavun luonteinen terveydenhuolto; sekä
5) muita tarpeellisia toimenpiteitä.
Vastaanottokeskukseen ohjataan turvapaikanhakijoita 1 momentissa tarkoitetun turvapaikkatutkinnan päättymisen jälkeen. Vastaanottokeskuksessa voidaan järjestää:
1) tilapäinen majoitus;
2) toimeentulotuki;
3) tulkkipalveluja;
4) ensiavun luonteinen sairaanhoito sekä ensiavun luonteinen sosiaali- ja terveydenhuolto;
5) työtoimintaa;
6) opintotoimintaa;
7) muita tarpeellisia toimenpiteitä.
5 §
Vastaanoton järjestämiseen osallistuminen
Yksityinen henkilö sekä yritys tai muu yhteisö voi osallistua pakolaisten vastaanoton järjestämiseen antamalla taloudellista apua ja muulla tavoin.
3 luku
Toimeentulon tukeminen
6 §
Toimeentulotuki
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kuuluville henkilöille voidaan myöntää toimeentulotukea noudattaen soveltuvin osin sosiaalihuoltolain (710/82) 30-38 §:n säännöksiä sekä tämän päätöksen 6-10 §:n määräyksiä.
Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää kahden kuukauden ajalta turvapaikkahakemuksen jättämisestä 85 prosenttia toimeentulotuen yleisistä perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (1349/88) 2 §:ssä tarkoitetun perusosan määrästä. Kolmannelta ja sitä seuraavilta kuukausilta turvapaikkahakemuksen jättämisestä turvapaikanhakijalle voidaan myöntää 90 prosenttia toimeentulotuen perusosan määrästä.
7 §
Muuttoavustus ja paluumatkakustannukset
Toimeentulotukena voidaan myöntää:
1) muuttoavustusta ensimmäiseen vakituiseen asuntoon muuttavalle 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulle yksin muuttavalle henkilölle enintään toimeentulotuen perusosan määrä kahdelta kuukaudelta ja perheelle enintään kaksinkertaisena edellä tarkoitettu määrä; sekä
2) paluumatkakustannukset turvapaikkaa Suomesta hakeneelle henkilölle hänen lähtömaahansa tai kotimaahansa palaamista varten, jollei hänelle ole myönnetty turvapaikkaa tai oleskelulupaa ja jos hän vapaaehtoisesti poistuu maasta.
Erittäin painavasta syystä voidaan paluumatkakustannukset myöntää myös turvapaikkahakemuksensa peruuttaneelle henkilölle. Paluumatkakustannukset maksetaan halvimman matkustustavan mukaan.
Valtioneuvoston päätös
pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto järjestetään kunnissa, vastaanottoasemilla ja vastaanottokeskuksissa sen mukaan kuin tässä päätöksessä määrätään.
Tässä päätöksessä tarkoitetun toiminnan kustannukset korvataan vastaanoton järjestäjälle valtion varoista valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa.
2 §
Pakolainen ja turvapaikanhakija
Pakolaisten vastaanoton piiriin kuuluvat:
1) ulkomaalaislain (378/91) 35 §:ssä tarkoitettu pakolainen;
2) suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisin perustein oleskeluluvan saanut ulkomaalainen ja hänen sellainen perheenjäsenensä, jolle on myönnetty oleskelulupa; sekä
3) edellä 1 tai 2 kohdassa mainitun henkilön Suomessa syntynyt alaikäinen lapsi, joka ei ole Suomen kansalainen, jos hänen huoltajansa saa tämän päätöksen mukaisia palveluja ja toimeentulotukea.
Turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kuuluvat:
1) Suomesta turvapaikkaa hakenut ulkomaalainen, jonka turvapaikkahakemusta tai maasta karkotusta koskevaa asiaa ei ole lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu;
2) Suomesta turvapaikkaa hakenut ulkomaalainen, jolle on myönnetty määräaikainen oleskelulupa muusta syystä kuin suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisin perustein, jos vastaanoton järjestämiselle on erittäin painavia syitä; sekä
3) edellä 1 tai 2 kohdassa mainitun henkilön Suomessa syntynyt alaikäinen lapsi, joka ei ole Suomen kansalainen ja jonka huoltaja saa tämän päätöksen mukaisia palveluja ja toimeentulotukea.
2 luku
Vastaanoton järjestäminen
3 §
Pakolaisten vastaanotto
Pakolaisten vastaanotto järjestetään kunnassa.
Pakolaisten vastaanottona järjestetään:
1) asuminen;
2) toimeentulotuki;
3) tulkkipalveluja;
4) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja; sekä
5) opetus- ja kulttuuripalveluja; sekä
6) muita tarpeellisia toimenpiteitä.
4 §
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto järjestetään vastaanottoasemalla tai -keskuksessa.
Vastaanottoasemalle ohjataan turvapaikanhakijoita ulkomaalaisasetuksen (449/91) 18 §:ssä tarkoitetun turvapaikkatutkinnan ajaksi. Vastaanottoasemalla voidaan järjestää:
1) tilapäinen majoitus;
2) toimeentulotuki;
3) tulkkipalveluja;
4) ensiavun luonteinen sairaanhoito ja ensiavun luonteinen terveydenhuolto; sekä
5) muita tarpeellisia toimenpiteitä.
Vastaanottokeskukseen ohjataan turvapaikanhakijoita 1 momentissa tarkoitetun turvapaikkatutkinnan päättymisen jälkeen. Vastaanottokeskuksessa voidaan järjestää:
1) tilapäinen majoitus;
2) toimeentulotuki;
3) tulkkipalveluja;
4) ensiavun luonteinen sairaanhoito sekä ensiavun luonteinen sosiaali- ja terveydenhuolto;
5) työtoimintaa;
6) opintotoimintaa;
7) muita tarpeellisia toimenpiteitä.
5 §
Vastaanoton järjestämiseen osallistuminen
Yksityinen henkilö sekä yritys tai muu yhteisö voi osallistua pakolaisten vastaanoton järjestämiseen antamalla taloudellista apua ja muulla tavoin.
3 luku
Toimeentulon tukeminen
6 §
Toimeentulotuki
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kuuluville henkilöille voidaan myöntää toimeentulotukea noudattaen soveltuvin osin sosiaalihuoltolain (710/82) 30-38 §:n säännöksiä sekä tämän päätöksen 6-10 §:n määräyksiä.
Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää kahden kuukauden ajalta turvapaikkahakemuksen jättämisestä 85 prosenttia toimeentulotuen yleisistä perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (1349/88) 2 §:ssä tarkoitetun perusosan määrästä. Kolmannelta ja sitä seuraavilta kuukausilta turvapaikkahakemuksen jättämisestä turvapaikanhakijalle voidaan myöntää 90 prosenttia toimeentulotuen perusosan määrästä.
7 §
Muuttoavustus ja paluumatkakustannukset
Toimeentulotukena voidaan myöntää:
1) muuttoavustusta ensimmäiseen vakituiseen asuntoon muuttavalle 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulle yksin muuttavalle henkilölle enintään toimeentulotuen perusosan määrä kahdelta kuukaudelta ja perheelle enintään kaksinkertaisena edellä tarkoitettu määrä; sekä
2) paluumatkakustannukset turvapaikkaa Suomesta hakeneelle henkilölle hänen lähtömaahansa tai kotimaahansa palaamista varten, jollei hänelle ole myönnetty turvapaikkaa tai oleskelulupaa ja jos hän vapaaehtoisesti poistuu maasta.
Erittäin painavasta syystä voidaan paluumatkakustannukset myöntää myös turvapaikkahakemuksensa peruuttaneelle henkilölle. Paluumatkakustannukset maksetaan halvimman matkustustavan mukaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
8 §
Paluumuuttoavustus
Paluumuuttoavustusta voidaan maksaa kotimaahansa tai entiseen asuinmaahansa palaavalle 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulle yksin muuttavalle henkilölle enintään toimeentulotuen perusosan määrä kahdelta kuukaudelta ja perheelle enintään kaksinkertaisena edellä tarkoitettu määrä. Lisäksi voidaan korvata muuttokustannukset. Erittäin painavasta syystä paluumuuttoavustusta voidaan maksaa myös muuhun kuin kotimaahansa tai entiseen asuinmaahansa palaavalle henkilölle.
Paluumuuttoavustuksen suuruutta arvioitaessa otetaan huomioon avustuksen saajan taloudellinen asema sekä paluumaan hinta- ja palkkataso.
9 §
Toimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen
Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön toimeentulotuen ja paluumuuttoavustuksen myöntää ja maksaa se kunta, jonka asukas hän on.
Vastaanottoaseman tai -keskuksen asukkaaksi merkityn henkilön toimeentulotuen myöntää ja maksaa asianomainen vastaanottoasema tai -keskus.
Toimeentulotuki ja paluumuuttoavustus myönnetään hakemuksesta.
10 §
Toimeentulotuen takaisin periminen
Jos toimeentulotukea on maksettu liikaa sen vuoksi, että tuen saaja on vilpillisessä mielessä tai törkeästä huolimattomuudesta antanut virheellisiä tai erehdyttäviä tietoja taikka salannut niitä, on liikaa maksettu määrä perittävä takaisin, jollei se ole vähäinen.
Toimeentulotuen takaisin perintään sovelletaan sosiaalihuoltolain 34-38 §:n säännöksiä. Jos toimeentulotuen on myöntänyt ja maksanut vastaanottoasema tai -keskus, tehdään sosiaalihuoltolain 37 §:ssä tarkoitettu hakemus toimeentulotuen takaisin perimisestä sille lääninoikeudelle, jonka alueella vastaanottoasema tai -keskus sijaitsee.
4 luku
Sopimusmenettely
11 §
Pakolaisten vastaanotosta sopiminen
Lääninhallitus ja kunta sopivat 3 §:ssä tarkoitetusta pakolaisten vastaanoton järjestämisestä sekä vastaanoton järjestämisestä kunnalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.
Sopimuksessa on erityisesti otettava huomioon alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen saapuvien sekä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden pakolaisten palvelujen tarve. Lisäksi sopimuksessa on mainittava kunnalle maksettavien korvausten määräytymiseen vaikuttavat ehdot sekä korvausten maksutapa ja -aika.
12 §
Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta sopiminen
Lääninhallitus ja kunta, kuntayhtymä, muu julkisoikeudellinen yhteisö taikka yksityinen yhteisö tai säätiö voivat sopia 4 §:ssä tarkoitetusta turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä ja vastaanoton kustannusten korvaamisesta.
Sopimuksessa on mainittava vastaanottoaseman tai -keskuksen ylläpitäjälle maksettavien korvausten määräytymiseen vaikuttavat sopimusehdot sekä korvausten maksutapa- ja -aika. Lisäksi sopimuksessa on mainittava menettelytavat vastaanottoaseman tai -keskuksen toimintaa laajennettaessa, supistettaessa tai lakkautettaessa.
Valtion vastaanottoasemista ja -keskuksista säädetään erikseen.
13 §
Vastaanoton järjestämiseen ja rahoitukseen osallistumisesta sopiminen
Yksityinen henkilö, yritys tai muu yhteisö ja kunta voivat sopia nimeltä mainitun pakolaisen tai pakolaisryhmän vastaanoton järjestämiseen ja rahoitukseen osallistumisesta. Lääninhallitus korvaa kunnalle ne vastaanoton kustannukset, joita sopimuksen mukainen rahoitus ei kata.
Sopimuksessa on mainittava:
1) pakolainen tai pakolaisryhmä, jota sopimus koskee;
2) vastaanoton järjestämiseen osallistumisen muodot ja laajuus;
3) rahoituksen suuruus sekä rahoituksen kohdistuminen vastaanoton eri osa-alueiden kustannuksiin; sekä
4) rahoituksen kesto ja rahoitusosuuksien maksutapa ja -aika.
Kunnan on annettava lääninhallitukselle selvitys sopimuksen nojalla saamastaan rahoituksesta 14, 15 ja 17 §:ssä tarkoitettuja korvauksia laskuttaessaan.
5 luku
Korvaukset
14 §
Laskennallinen korvaus pakolaisten vastaanotosta
Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallisena korvauksena 11 §:ssä tarkoitetun sopimuksen perusteella pakolaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä kunnalle aiheutuvat kustannukset samoin kuin palvelujen järjestämisen yleishallinnon kustannukset, jollei 13 §:ssä tarkoitetusta sopimuksesta muuta johdu.
Laskennalliset korvaukset ovat ensimmäiseltä, toiselta ja kolmannelta maassaolovuodelta seuraavat:
Ennen peruskoulun 0-7-vuotiaat Muut henkilötaloittamista mk mkEnsimmäinen vuosi 55 500 17 000Toinen vuosi 37 000 11 300Kolmas vuosi 18 500 5 600
15 §
Korvaus toimeentulotuesta
Edellä 6, 7 ja 8 §:ssä tarkoitetut pakolaisten toimeentulotuen kustannukset korvataan valtion varoista täysimääräisinä.
16 §
Ryhmämuotoisesta oppivelvollisuusikäisten opetuksesta maksettava korvaus
Opetusministeriö määrää edellä 2 §:ssä tarkoitettujen oppivelvollisuusikäisten henkilöiden pakolaisopetuksen erityisjärjestelyistä sekä opetuksesta maksettavasta korvauksesta.
17 §
Korvaukset erityiskustannuksista
Pakolaisten vastaanoton järjestämisestä kunnalle aiheutuvat erityiskustannukset korvataan valtion varoista, jollei 13 §:ssä tarkoitetusta sopimuksesta muuta johdu.
Erityiskustannuksina korvataan 11 §:ssä tarkoitetun sopimuksen perusteella:
1) edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön pitkäaikaisen vamman tai sairauden edellyttämän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kunnalle aiheutuvat huomattavat kustannukset siltä osin kuin ne eivät sisälly 14 §:ssä mainittuun laskennalliseen korvaukseen, jos henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen saapuessaan;
2) kunnan järjestämän tulkkipalvelun kustannukset;
3) alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen saapuneen 2 §:n 1 momentissa mainitun henkilön sijoittamisesta perheryhmäkotiin, perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuvat kustannukset siltä osin kuin ne eivät sisälly 14 §:ssä tarkoitettuun laskennalliseen korvaukseen; sekä
4) erityisistä syistä muut pakolaisten vastaanoton järjestämisestä kunnalle aiheutuvat kustannukset siltä osin kuin ne eivät sisälly 14 §:ssä tarkoitettuun laskennalliseen korvaukseen.
18 §
Korvaus turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä
Vastaanottoaseman tai -keskuksen ylläpitäjälle korvataan valtion varoista 12 §:ssä tarkoitetun sopimuksen perusteella turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.
19 §
Korvausaika
Edellä 14 §:ssä tarkoitettu laskennallinen korvaus sekä 15 §:ssä tarkoitettu korvaus pakolaisten toimeentulotuesta maksetaan kunnalle enintään kolmelta vuodelta 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön Suomeen saapumisesta. Jos henkilö on saanut turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisin perustein, maksetaan hänen osalta korvaukset turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta taikka, milloin hän on muuttanut vastaanottoasemalta tai -keskuksesta ennen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, kuntaan muuttamisesta.
Edellä 17 §:n 1 kohdassa tarkoitetut erityiskustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta henkilön Suomeen saapumisesta. Edellä 17 §:n 4 kohdassa tarkoitetut erityiskustannukset korvataan enintään siihen saakka, kunnes alaikäinen täyttää 18 vuotta. Edellä 8 §:ssä tarkoitettua paluumuuttoavustusta voidaan maksaa senkin jälkeen, kun henkilöön ei muutoin enää sovelleta tätä päätöstä.
20 §
Korvausten maksaminen
Edellä 14, 15, 17 ja 18 §:ssä tarkoitetut korvaukset maksaa lääninhallitus.
21 §
Korvausten tarkistaminen
Edellä 14 §:n mukaisen laskennallisen korvauksen markkamäärien kustannustason muutos tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin kuntien valtionosuuslain (688/92) 5 §:n 2 momentissa säädetään.
Korvaukset tarkistaa sosiaali- ja terveysministeriö.
6 luku
Voimaantulo
22 §
Voimaantulosäännös
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Tällä päätöksellä kumotaan seuraavat valtioneuvoston päätökset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) Pakolaisten toimeentulon turvaamisesta 16 päivänä kesäkuuta 1988 annettu valtioneuvoston päätös (537/88) sekä
2) pakolaisten vastaanoton järjestämisestä ja korvaamisesta 22 päivänä kesäkuuta 1988 annettu valtioneuvoston päätös (600/88).
Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992
Sosiaali- ja terveysministeri
Jorma Huuhtanen
Vs. ylitarkastaja
Meri-Sisko Eskola
Tässä laissa päätettiin pakolaisten hyysäämisestä! Ei ole ihme jos Suomi on niin suosittu muuttokohde.
Katsokaa edellä olleita 14 §:ssä mainittuja korvauksia ja maksuperusteita mitä pakolaisille maksettiin jo 1.1.1993 alkaen kun laki tuli voimaan.!
Euroon siirryttäessä 1.1.1999 alkaen maksettavat korvaukset eivät ole laskeneet.
Voimaantulo
22 §
Voimaantulosäännös
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Tällä päätöksellä kumotaan seuraavat valtioneuvoston päätökset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) Pakolaisten toimeentulon turvaamisesta 16 päivänä kesäkuuta 1988 annettu valtioneuvoston päätös (537/88) sekä
2) pakolaisten vastaanoton järjestämisestä ja korvaamisesta 22 päivänä kesäkuuta 1988 annettu valtioneuvoston päätös (600/88).
Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992
Sosiaali- ja terveysministeri
Jorma Huuhtanen
Vs. ylitarkastaja
Meri-Sisko Eskola
Rahamme menee noihin kadun kuluttajiin!
On arvioitu että turvapaikanhakijat ja pakolaiset maksaa Suomelle vuosittain 2-3 miljardia euroa!
Tämä 2-3 miljardia euroa laitettuna tulevaisuuden kehittämiseen olisi varmasti antanut monelle työtä.
Kukaan ei puhu mikä laki on vialla. Kaikki eduskuntavaalien ehdokkaat tuputtaa itseään ilman sanomaa!
Rikolliset siellä päättää
Meillä on oikeus valita asukkaat
PerSut lakeja korjaamaan. Pakolaislaki kumottava
Eduskunnassa PeusSuomalaisten ensimmäinen tehtävä on pysäyttää Suomeen tuleva pakolaisvirta.
Omaa kansaa kiristetään epäoikeudenmukaisilla maksuilla ja veroilla,kuten kiinteistöveroilla. Kiinteistöverotuotoilla kunnissa elätetään vapaa matkustajia, pakolaisia
MIETIHÄN sinäkin??!!??
Näin on, niit elätetään
Pian uudet voimat alkaa toimia, turvapaikanhakijat ja pakolaiset saa valmistautua muuttopuuhiin
Näin suunnittelee Pakistan. Miksikö Suomi ei tekisi samoin?
Yhdysvallat haluaa kuulustella Osama bin Ladenin vaimoja saadakseen tietoja al-Qaida-johtajan liikkeistä ja terroristiverkostoista.
Yhdysvallat on pyytänyt Pakistanin lupaa vaimojen kuulustelemiseen. Nimettömänä pysyttelevä amerikkalaislähde on toiveikas, että lupa heltiää pian. Korkea-arvoinen pakistanilaisviranomainen sanoo kuitenkin, ettei päätöstä ole tehty.
- On liian aikaista edes miettiä sitä, hän ilmoittaa.
Viranomaisen mukaan pakistanilaisten tutkijoiden on ensin saatava omat tutkimuksensa päätökseen.
Pakistanin viranomaisten hallussa on tiettävästi kolme bin Ladenin vaimoa ja useita lapsia. Heidät otettiin kiinni sen jälkeen, kun Yhdysvaltain joukot olivat surmanneet terroristijohtajan Pakistanin pääkaupungin Islamabadin liepeillä.
Pakistanin mukaan yksi vaimoista on kotoisin Jemenistä ja kaksi Saudi-Arabiasta. Viranomaiset suunnittelevat lähettävänsä heidät ja heidän lapsensa takaisin kotimaahan, ja Pakistan on tämän vuoksi yhteydessä näihin maihin. Jemen ja Saudi-Arabia eivät vielä ole ilmoittaneet, ottavatko ne naiset ja lapset vastaan.