Palkat nousseet Thaimaassa rajusti.

Vaimoni sisko on keskitason hotellissa sihteeri 8000-12000 bahtia (2007), nyt palkka on 18000-20000THB.

Palkoista ei mene tuloveroa, vaan se on nettopalkka. Hotellin asunnosta (45m2)on vuokra 1500THB/kk

Tana aamuna vaimo soitti burmalaisen toihin muutamaksi tunniksi ja palkka on 50 patia tuntia. Isaanin saat 500 patilla paivaksi (08:00 - 17:00) mutta usein tyomaara jaa pieneksi, on liian kuuma, sataa vetta, on liian kylma. Paikallisia ei ole saatavilla, kaikki on hommissa kumipuitten kanssa. Tarvitaan lisaa pamoja (burmalaisia).
Pamojen palkat pyorii parhaana aikana noin 60'000 patia kuukausi.
Taikku ei halua isaanin porukkaa tanne toihin, muutama on pesiytynyt, mutta eivat ole kovin suosittuja.
Muistelen etta viime vuoden minimipalkka koillismaalla on hiukan alle kaksisataa patia paiva. Krung Thepissa 250 patia ja sama taalla. Silla rahalla ei saa edes koiraa vartioimaan kanatarhaa, vaikka luotaisedut olisi taattu?
Tyottomia ei ole taalla, koillismaallla kyllakin, mutta ehka menee kategoriaan "tyohaluton".
Pamuoljyn hinta "kikkailtiin" ylos, kun ekodieselit alkoi syomaan tata aitoa kokkikolmosen paistorasvaa ja varastot hupeni niin tilattiin Malesiasta 100'000 tonnia samaa oljya, no mita tapahtui, sita ei jalostettu ja kaupoista loppui oljy, hinta nousi, nyt tutkitaan kuka teki tan pullonkaulan jolla saatiin hinta ylos noin 50%.
Kumipuun tuotos eli kautsu on jo yli vuoden ollut paalle sadan patin, huippu oli tammikuussa, 150 - 160 patia kilo (matto). Kymmenen vuotta sitten 25 patia kilo.
Sika maksaa saman 120 patia kilo torilla kuin ennenkin, noin vuoden verran. Tuottajahinta on pikkuisen alle 60 patia.
Kalan hinta ei ole noussut, vaimon kissakalat maksaa saman 40 patia kilo kuin nelja vuotta sitten, yli viidensadan kilon erissa, yli kahden tuhannen kilon erissa 35 patia.
Talla alueella 95% liittyy kumipuihin, taimien kasvatus, vanhojen puitten kaataminen, puitten "raapiminen", kuljetus... Loppu 5% on rakennustoimintaa ja pienta kylakauppaa.
Tanaan jatketaan hyvin alkanutta songkranin juhlintaa, kolme naapuria tuli aamulla kylaan ja korkinavaaja sai toita. Jatkuu noin kolme paivaa tai ehka enemman kun viikonloppu jatkaa tana vuonna tata vesijuhlaa. Katsellaan.
Naa tilastojen ulkopuolelta, en tunne yhtaan lentokapteenia talla aluella, mutta voi olla etta on, insinooreja on mutta kunnan hommissa. Kunta ei maksa paljon mutta luotaisetuja on paljon jos tykkaa "teenjuonnista".
Lampoa aamulla 25 °C paivaksi ei ole luvassa sadetta.

Nyt maksetaan palmuoljytertuista 7000THB/tonni. Se on todella hyva hinta, kun tietaa yhden palmun tuoton. Yhdelle raille menee 21 - 22 palmua. 1 rai = 1.600m2.

Kautsu jatkaa nousuaa ja se alkaa nakya maalla. Taloja rakennetaan ja autoja uusitaan. Maan hinta lahtenyt nousuun.

Meilla jatkuu kanssa Song Khran. Tanaan on ainakin paivalla laimeampaa kuin eilen. Taitaa tanaan olla vahan valipaiva ja viikonloppuna repastaan.

Monet ovat meilta lahteneet maalle ja tana vuonna on Song khran poikkeuksellisen pitka, joten moni lahti reissuun.

Suomen verotus tehottomampaa kuin Norsunluurannikolla

Maailman talousfoorumin (WEF) raportissa Suomen verotuksen kannustavuus jää sijalle 113.

Suomi on maailman verotuksessa häntäpäässä. Thaimaa kärkipäässä.

Suomella meni huonoimmin verotuksen kohdalla, jossa Suomi sijoitettiin 113. parhaaksi maaksi. Edelle kiilasi muun muassa sisällisodasta kärsinyt Norsunluurannikko.

Kannustavin verotus löytyy Bahrainista. Toiseksi paras verotusympäristö on Hongkongissa ja kolmanneksi paras Singaporessa. Pääomasijoituksista tunnettu Israel oli sijalla 45 ja suurista talousmahdeista Yhdysvallat sijalla 70. Ruotsillakaan ei mennyt häävisti. Maan verotus on maailman 109. paras.

Raportissa selvitettiin, miten verotus vaikuttaa haluun työskennellä tai investoida. Se valitettavasti näkyy Suomessa. Milloin lentävät kivet Mannerheimintiellä?

Yhteensä tutkimuksessa oli mukana 138 valtiota.

Maailman talousfoorumin globaali informaatioteknologiaraportti julkistettiin nyt kymmenennen kerran.

Listauksessa hopeaa sai Singapore ennen Suomea.

Suomi saavutti ykköstilan netti- ja puhelinoperaattorien kilpailukyvyssä, tiedemiesten ja insinöörien määrässä ja matkapuhelindatassa.

Muista Pohjoismaista Tanska oli seitsemäs ja Norja yhdeksäs. Islanti rankattiin 16.sijalle. Pohjoismaiden lisäksi tutkimuksessa näkyy Aasian nopeasti kasvavien, taloustiikereiksikin kutsuttujen maiden menestys.

Singaporen hopeatilan ohella Taiwan nousi kuudennelle sijalle, Etelä-Korea oli kymmenes ja Hongkong 12.