Olen eronnut pari vuotta sitten, meillä on yksi lapsi. Olen lapsen lähivanhempi. Meillä molemmilla vanhemmilla on samanlaiset tulot, emme kumpikaan ole kovin varakkaita.
Pyysin etävanhempaa osallistumaan lapsensa elatukseen, pääsimme aina lastenvalvojalle asti. Entinen puolisoni kyllä yritti torjua koko asiaa vetoamalla velkoihinsa, siihen että koki pyyntöni kiusaamiseksi ja siihen etten hänen mielestään tarvitse elatusapua. Olen siis elättänyt lapsemme yksin ja maksanut melko kalliin harrastuksen, jonka lapsi on aloittanut jo hyvin pienenä.
Lastenvalvojalla entinen puolisoni toi esille sen, ettei hän ole osannut pitää taloudestaan huolta. Viime vuonna hankittu auto olikin vanhempien ostama, ja he ovat sitoutuneet maksamaan kaikki siitä aihetuvat kulut. Myös muuta rahallista apua hän on koko ajan saanut perheeltään. Siitä huolimatta hän on velkaantunut (kulutusluottoja).
Hänen maksukykynsä kuitenkin laskettiin ja minä olisin hyvinkin ollut oikeutettu saamaan elatusapua. Sopimusta hän ei kuitenkaan allekirjoitettu, koska entinen puolisoni toivoi mahdoliisuutta saada ensin omaa talouttaan järjestykseen. Minä siis vapaaehtoisesti suostuin siihen.
Jos ihmettelette miksi, vastaus on tämä: pelkään varsin aiheellisesti, että hän panettelee ja moitii minua lapsellemme. Hän on varsin taitava uhrin roolissaan ja on jo saanut aikaan sen, että lapsemme arvostelee minua siitä, että kiusaan etää raha-asioilla.
On helpompi olla vaatimatta ja venyttää euroa kuin joutua vastaamaan painostukseen ja kiukkuun joka tulee luokseni yhteisen lapsemme välityksellä.
Silti ällöttää.
Pyysin etävanhempaa osallistumaan lapsensa elatukseen, pääsimme aina lastenvalvojalle asti. Entinen puolisoni kyllä yritti torjua koko asiaa vetoamalla velkoihinsa, siihen että koki pyyntöni kiusaamiseksi ja siihen etten hänen mielestään tarvitse elatusapua. Olen siis elättänyt lapsemme yksin ja maksanut melko kalliin harrastuksen, jonka lapsi on aloittanut jo hyvin pienenä.
Lastenvalvojalla entinen puolisoni toi esille sen, ettei hän ole osannut pitää taloudestaan huolta. Viime vuonna hankittu auto olikin vanhempien ostama, ja he ovat sitoutuneet maksamaan kaikki siitä aihetuvat kulut. Myös muuta rahallista apua hän on koko ajan saanut perheeltään. Siitä huolimatta hän on velkaantunut (kulutusluottoja).
Hänen maksukykynsä kuitenkin laskettiin ja minä olisin hyvinkin ollut oikeutettu saamaan elatusapua. Sopimusta hän ei kuitenkaan allekirjoitettu, koska entinen puolisoni toivoi mahdoliisuutta saada ensin omaa talouttaan järjestykseen. Minä siis vapaaehtoisesti suostuin siihen.
Jos ihmettelette miksi, vastaus on tämä: pelkään varsin aiheellisesti, että hän panettelee ja moitii minua lapsellemme. Hän on varsin taitava uhrin roolissaan ja on jo saanut aikaan sen, että lapsemme arvostelee minua siitä, että kiusaan etää raha-asioilla.
On helpompi olla vaatimatta ja venyttää euroa kuin joutua vastaamaan painostukseen ja kiukkuun joka tulee luokseni yhteisen lapsemme välityksellä.
Silti ällöttää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kurja tilanne! toivon sulle parempaa, koeta jaksaa!
Pystyyköhän uusikaan eduskunta panemaan perhepinnareita kuriin? Ennen se järjestyi kätevästi pakkotyötuomiolla.
Huomaa, että elatusrahat kuuluvat lapsellesi, eikä sinulla ole oikeutta riistää niitä häneltä. Elleivät ne mene jokapäiväiseen elämiseen, pane ne vaikka pankkiin ja anna lapsellesi, kun hän on aikuinen. Silloin hän aivan varmasti arvostaa kummankin vanhempansa toimintaa.
Olen itsekin ihmetellyt tätä elatusmaksujen kiertoa, joka sitten meille rehellisille tulee vielä uudestaan veronkannossa maksettavaksi näiden lusmureiden osalta.
Tiedän jopa naisia, jotka ovat tehneet yksinäisen lapsen tietäen, kuka on lapsen isä, mutta elatusmaksua hakiessa eivät ole halunneet kertoa isän nimeä ja kela maksaa eli menee veromarkoista.
Kyllä jokaisen, joka on lapsia saattanut maailmaan ja ei elä pelkän perutyöttömyysrahan turvin on huolehdittava velvoitteistaan.
Nyt vaalien aikaan on syytä miettiä, mistä näitä saamarin lusmureita ja verojen ja maksujen kiertäjiä oikein sikiää. Ajatteleeko kaikki niin lyhytnäköisesti, että minä tästä hyödyn ja muilla ei ole mitään väliä?
Tällä menolla täältä loppuu nekin vähät veronmaksajat, jotka kantaa kortensa kasaan pitääksen yllä tätä hyvinvointi yhteiskuntaa.
Sehän tässä juuri tuntuukin niin käsittämättömältä, ettei lapsen etävanhempi halua kantaa vastuutaan. Hän ei millään tasolla tunnu ymmärtävän, että hän on lapsen toinen elatusvelvollinen. Minusta tuntui jo, että lastenvalvojakin henkisesti pyöritteli silmiään.
Me kumminkin elimme viisitoista vuotta perheenä, eli kyseessä ei ollut mikään seikkailu. Koska elatussopimus jäi tekemättä ja elatuskykyä etävanhemmallakin on, en mielestäni ole kelan maksamiin apuihin oikeutettu. Enkä varmaan haluaisikaan. Mutta palaan kyllä asiaan, kun ex on saanut aikaa laittaa talouttaan kuntoon.
Ei ihme, että ällöttää. Kumma lusmuilija.
Tratta sulle vastaus. Kannattaa tehdä ilman muuta elatuspaperit säälimättä toista vanhempaa. Yhdessä olette lapsen tehnyt ja yhdessä myös otatte vastuun lapsestanne. Ei lapsenne tyhmä todellakaan ole. Kyllä lapset huomaavat jossain vaiheessa kun murkkuikä tulee mikä on kummankin vanhemman rooli. Kerroit että lapsenne haukkuu sinua.. Lasta on helppo manipuloida. Mutta auta armias kun murkkuiässä lapselle selviää mikä on haukkuvan vanhemman rooli ollut niin kyllä se sinun eli äidin puolelle onni kääntyy. Eli lapsi huomaa ja kyseenalaistaa kyllä miksi isä haukkuu äitiä. Se todellakin kääntyy haukkujan nilkkaan kaikki. Itse eronnut 2 lapsen yh äiti. Käynyt kaiken vastaavan läpi. Nyt lapset 14 ja 16. Ja ei missään nimessä halua olla isäänsä yhteydessä koska tietävät mitä kaikkea isä puhunut minusta ja tehnyt.. Kannattaa kaikki sopimukset tehdä kirjallisesti. Ja sosiaalitoimesta sinulla oikeus hakea harrastuksiin tukea.
Kiitos tuesta. Meillä on vain niin päin, että lapsen etävanhempi on äiti ja lapsi siis asuu isänsä luona.
:) Oikein pistää hymyilyttämään, mistähän johtuu, että vastuuttomia etävanhempia aina pidetään miehinä..
äiti saa lapsilisän, kyllä se pitää riittää vai onko nykyajan tytöille lapsi pelkkä ansainta mahdollisuus? ahneen ämmän takia minäkin olen joutunut tekemään pimeetä hommaa ruottissa, joka kuukausi laitan tytön nimissä olevalle tilille 3000 kruunua ja saa kun täyttää 20 vuotta. taloni omistaa isäni nimellisesti(minun maksamalla vuokralla maksaa lainaa) ja siitä on tehty testamentti paperit minun tytölle minun luopuessa perintöosuudestani 100% tytölle. eli jos ei halua maksaa lasten äidin hummailuja voi silti ajatella lapsiaan ;)