Katupöly

Katupöly on hengenvaarallista. Onneksi sitä aletaan tutkimaan. Pitäisi vaan keksiä miten se katupölyn saisi pölyttömäksi.


16.4.2011 Etelä-Saimaa

Katupölyssä on jauhautunutta hiekoitushiekkaa, nastarenkaiden puremaa asvalttia, autojen osista irti kulunutta metallia ja renkaiden kumia, pakokaasun nokea ja bakteereita. Kuvaaja: Katja Juurikko
Keväinen katupöly on aiemmin uskottua vaarallisempaa. Ennen sen ajateltiin uhkaavan lähinnä hengityselinpotilaiden terveyttä. Nyt on paljastumassa, että vakavia terveysvaikutuksia on voi olla paljon laajemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää, voiko runsas pöly laukaista esimerkiksi sydänkohtauksen.

— Herkät ryhmät ovat hengityselin- ja sydänsairaat. Katupöly voi pahentaa molempien tilaa. Nyt selvitetään, voiko olla jopa kuolemaan johtavia vaikutuksia, kertoo THL:n erikoistutkija Timo Lanki.

Yhteyden selvittäminen on vaikea tehtävä. Pahin katupölyaika on lyhyt, ja siitä on haastavaa vetää tilastotieteellisiä johtopäätöksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos saa ensimmäisiä tuloksia ensi vuonna.

Katupöly on niin Suomessa kuin muuallakin nouseva tutkimusalue. Isoimmat ongelmat koskevat vain talvihiekoittavaa ja nastarenkaita käyttävää osaa maailmasta. Aiemmin pölyä on tutkittu vähän, sillä sitä on luultu melko vaarattomaksi suurimmalle osalle väestöä.

Karkein pöly pysähtyy ihmisen suuhun tai nenään. Pölyn näkymätön osa jatkaa kuitenkin matkaansa keuhkoihin