"Ei hän voinut olla ihailematta tulen voimaa. Miten totaalista jälkeä se tekee. Tuho on peruuttamaton, kerrassaan. Mielessään hän koki
pientä haikeutta, mutta silti hän virnisteli."
Päätös oli jo tehty, hän pakkasi vain kaiken tarpeellisen mukaansa.
Matka oli pitkä, mutta liikaa ei arvannut ottaa mukaan. Ja sitäpaitsi, perillä hän voisi hankkia, jos jotain puuttuisi tai tehdä itse. Olihan hän kätevä käsistään.
Jo ties kuinka monta kertaa hän oli tuon välin kulkenut, valvoen ja joskus nukkuen. Tällä kertaa hän ei nukkunut, vaan valvoi koko matkan.
Luulenpa, että kaupat syntyy, hän mietti mielessään.
Niin monta kertaa hän oli käynyt kauppoja hieromassa tuosta rakennuksesta.
Rakennus olikin paikkakunnan ainoa kelvollinen -hänelle.
Sisätilat avarat joskin rähjäiset, mutta se ei ollut koskaan häirinnyt
häntä. Syksyn aikana remonttimiehet laittavat sen kuntoon, eikä edes tule kalliiksi. Paikallinen ammattiväestö on ahkeraa, osaavaa ja edullista.
Porthamin varsin patrioottinen väestö koostui monesta luokasta. Ei olisi vaikeaa päästä sinuksi koko väestölle. Kylä tarjosi hyvän kasvualustan
koko yhteisölle. Alueeseen tutustuminen oli kannattanut, niin kuin asukkaisiinkin. Hän tunsi olonsa varsin kotoisaksi, vaikka häntä hiukan
vierastettiinkin. Pitkä vahvarakenteinen hiukan ujon näköinen mies ei sulautunut tuohon väestöön noin vain. Kylän miesväki oli keskimääräistä
vanhempaa ikäluokkaa ja aikoinaan naineet itse parhaassa iässä ollessaan nuoren neitokaisen vaimokseen. Ikäero oli nyt tehnyt tehtävänsä ja tuon hän itsekin oli pannut merkille aluetta valitessaan.
Päivät pitkät naiset vain kuljeskelivat tekemättä mitään hyödyllistä,antaen samalla kuvan yhteisön rappeutuneesta tilasta. Selvästi oli luokka, joka teki työn, jako oli räikeä. Vaan hän ei antanut sen vaikuttaa päätökseensä.
Perillä hän hakeutui jo tuttuun majataloon yöksi. Sai jälleen tuon rauhallisimman joenvarsipäädyn. Ja alkusyksyn ollessa kyseessä ei koko rivissä ollut muita asukkaita -kausi alkoi olla lopullaan. Hän vuokrasi sen koko syksyksi ja tarvittaessa talveksikin.
Kaupat tuntuivat olevan enää nimeä -ja tietenkin rahoitusta vaille valmis.
Estelwoodin, hänen oman pankkinsa takaus riitti lainaan, eikä ongelmia tuon suhteen syntynyt. Sitäpaitsi, kohde oli autio, hinta ei ollut päätä
huimaava ja oli kaikille eduksi, että kartano saatiin taas eloon.
Asetuttuaan aloilleen hän käynnisti remontin ja alueen pihapiirin kunnostuksen ja saaden väestön varauksettoman hyväksynnän vaaliessaan kartanon jo ikävään kuntoon päässyttä kylän ylpeyttä.
Tuttavallisesti hän päästi alueen väestöä tutustumaan rakennukseen ja remontin edistyessä hän oli jo saanut kymmenittäin tutustua kylän naisväestöön. Turhautuneita kauniita ja nuoria naisia. Juuri niin kuin hän toivoikin.
-Naiset tuntuivat viihtyvän seurassani, toinhan selvästi uutta ulkoista viriiliyttä heille. Miehekäs olemukseni oli vain heitä varten,
he eivät vain tienneet sitä -vielä. Rohkeimmat naiset uskaltautuivat jopa utelemaan aikeitani ja työtäni täällä. Ujon olemukseni turvin ja tyylikkään
vähäpuheisesti sanoin vain olevani heidän "palvelijansa", mikä saikin heissä kummaa eloa aikaan. Pikemmin he kulkivat nyt ryhmissä kuin yksin tai kaksin. Askel oli tullut ripeämmäksi, selvästi, kuin olisi kokoajan kiire jonnekin ja varmasti olikin.
Tiesin, että se alkaisi näkyä jo muillekin kuin vain minulle, myös heidän miehensä saattaisivat epäillä vaimojensa yllättävän virkeää olemusta ja
näin saisin vain syytä-suotta pahaa verta aikaiseksi. Päätinkin järjestää yllättäen talon valmistuttua suuret juhlat vain kylän miehille, saaden hiukan tilannetta tasottumaan ja naiset asettumaan aloilleen.
Aivan kuin naiset olisivat yhdessä ymmärtäneet ajatukseni ja toimivatkin sen tavoin. Kaikki oli taas varsin sovinnaista ja rauhallista.
Syksy oli jo tullut ja olisi aika aloittaa tutkimukset. Sitä varten olin kunnostanut yhden kartanon suurista huoneista vain koettani varten.
En ollut päästänyt sinne ketään -ei edes remonttimiehet päässeet sinne.
Kunnostin huoneen itse illan hiljaisina tunteina. Huone alkoi olla lähes täydellinen. Tuo huone oli saanut kummeksuntaa ja ihmettelyjä aikaan.
Miksi sinne ei päässyt, mitä siellä oli. Mitä salaisuuksia Sir, Ascom toi tullessaan tänne ja mitä hän tarkoitti puhuessaan kokeista!!
Jatkuu, jos haluatte...
pientä haikeutta, mutta silti hän virnisteli."
Päätös oli jo tehty, hän pakkasi vain kaiken tarpeellisen mukaansa.
Matka oli pitkä, mutta liikaa ei arvannut ottaa mukaan. Ja sitäpaitsi, perillä hän voisi hankkia, jos jotain puuttuisi tai tehdä itse. Olihan hän kätevä käsistään.
Jo ties kuinka monta kertaa hän oli tuon välin kulkenut, valvoen ja joskus nukkuen. Tällä kertaa hän ei nukkunut, vaan valvoi koko matkan.
Luulenpa, että kaupat syntyy, hän mietti mielessään.
Niin monta kertaa hän oli käynyt kauppoja hieromassa tuosta rakennuksesta.
Rakennus olikin paikkakunnan ainoa kelvollinen -hänelle.
Sisätilat avarat joskin rähjäiset, mutta se ei ollut koskaan häirinnyt
häntä. Syksyn aikana remonttimiehet laittavat sen kuntoon, eikä edes tule kalliiksi. Paikallinen ammattiväestö on ahkeraa, osaavaa ja edullista.
Porthamin varsin patrioottinen väestö koostui monesta luokasta. Ei olisi vaikeaa päästä sinuksi koko väestölle. Kylä tarjosi hyvän kasvualustan
koko yhteisölle. Alueeseen tutustuminen oli kannattanut, niin kuin asukkaisiinkin. Hän tunsi olonsa varsin kotoisaksi, vaikka häntä hiukan
vierastettiinkin. Pitkä vahvarakenteinen hiukan ujon näköinen mies ei sulautunut tuohon väestöön noin vain. Kylän miesväki oli keskimääräistä
vanhempaa ikäluokkaa ja aikoinaan naineet itse parhaassa iässä ollessaan nuoren neitokaisen vaimokseen. Ikäero oli nyt tehnyt tehtävänsä ja tuon hän itsekin oli pannut merkille aluetta valitessaan.
Päivät pitkät naiset vain kuljeskelivat tekemättä mitään hyödyllistä,antaen samalla kuvan yhteisön rappeutuneesta tilasta. Selvästi oli luokka, joka teki työn, jako oli räikeä. Vaan hän ei antanut sen vaikuttaa päätökseensä.
Perillä hän hakeutui jo tuttuun majataloon yöksi. Sai jälleen tuon rauhallisimman joenvarsipäädyn. Ja alkusyksyn ollessa kyseessä ei koko rivissä ollut muita asukkaita -kausi alkoi olla lopullaan. Hän vuokrasi sen koko syksyksi ja tarvittaessa talveksikin.
Kaupat tuntuivat olevan enää nimeä -ja tietenkin rahoitusta vaille valmis.
Estelwoodin, hänen oman pankkinsa takaus riitti lainaan, eikä ongelmia tuon suhteen syntynyt. Sitäpaitsi, kohde oli autio, hinta ei ollut päätä
huimaava ja oli kaikille eduksi, että kartano saatiin taas eloon.
Asetuttuaan aloilleen hän käynnisti remontin ja alueen pihapiirin kunnostuksen ja saaden väestön varauksettoman hyväksynnän vaaliessaan kartanon jo ikävään kuntoon päässyttä kylän ylpeyttä.
Tuttavallisesti hän päästi alueen väestöä tutustumaan rakennukseen ja remontin edistyessä hän oli jo saanut kymmenittäin tutustua kylän naisväestöön. Turhautuneita kauniita ja nuoria naisia. Juuri niin kuin hän toivoikin.
-Naiset tuntuivat viihtyvän seurassani, toinhan selvästi uutta ulkoista viriiliyttä heille. Miehekäs olemukseni oli vain heitä varten,
he eivät vain tienneet sitä -vielä. Rohkeimmat naiset uskaltautuivat jopa utelemaan aikeitani ja työtäni täällä. Ujon olemukseni turvin ja tyylikkään
vähäpuheisesti sanoin vain olevani heidän "palvelijansa", mikä saikin heissä kummaa eloa aikaan. Pikemmin he kulkivat nyt ryhmissä kuin yksin tai kaksin. Askel oli tullut ripeämmäksi, selvästi, kuin olisi kokoajan kiire jonnekin ja varmasti olikin.
Tiesin, että se alkaisi näkyä jo muillekin kuin vain minulle, myös heidän miehensä saattaisivat epäillä vaimojensa yllättävän virkeää olemusta ja
näin saisin vain syytä-suotta pahaa verta aikaiseksi. Päätinkin järjestää yllättäen talon valmistuttua suuret juhlat vain kylän miehille, saaden hiukan tilannetta tasottumaan ja naiset asettumaan aloilleen.
Aivan kuin naiset olisivat yhdessä ymmärtäneet ajatukseni ja toimivatkin sen tavoin. Kaikki oli taas varsin sovinnaista ja rauhallista.
Syksy oli jo tullut ja olisi aika aloittaa tutkimukset. Sitä varten olin kunnostanut yhden kartanon suurista huoneista vain koettani varten.
En ollut päästänyt sinne ketään -ei edes remonttimiehet päässeet sinne.
Kunnostin huoneen itse illan hiljaisina tunteina. Huone alkoi olla lähes täydellinen. Tuo huone oli saanut kummeksuntaa ja ihmettelyjä aikaan.
Miksi sinne ei päässyt, mitä siellä oli. Mitä salaisuuksia Sir, Ascom toi tullessaan tänne ja mitä hän tarkoitti puhuessaan kokeista!!
Jatkuu, jos haluatte...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pitää minunkin pervouksia kirjoittaa yrittää, motivoiduinhan suunnattomasta kinkymäisyydestäsi lähes silkkaan hulluuteen saakka!
Kas tässä:
"Menin Peuhun metsään. Löysin sienen. Söin sen."
Jatkuu..., hamaan hautaan asti, halusitte tai ette...
Neitseellisiä häpykarvojaan itsekseen hypistellen, irstaita ajatuksia suloisessa neidonpäässään hautoen, Suki Sukeista ilmapalloja puhallellen,
Pikku Neitsyt.
Äläs nyt..kyllä se tarina jatkuu, mikäli maltat.:)
Jatka ihmeessä tarinaa! Mielenkiintoista!