Sudet hyökkäsi

Kuule kyllä se kuuluisi valtiovallan hoitaa susien täysrauhoittaminen.
Ei tarvis piilotella yksittäisiä rauhoituspäätöksiä.

Saksa ei osallistu liikkuvaisten petoelukoitten rahoitukseen mitenkään. Suomen poliittinen eliitti myy Suomen elintillaa eurooppaan maksamalla miljardi euroa ulkomaille. Eipä tule työpaikkoja tai muutakaan hyödyllistä Suomeen. Sitten pitäis vielä maalaisten maksaa tuo EU:n nuoleskelu kaikki omasta selkänahasta.

Tänään on syytä miettiä kuka ajaa oman kansan etua!

Jo historiasta tuttu ja susia tutkivien tiedemiesten hyvin tuntema monivaiheinen kehitys suden käyttäytymisessä on nyt vaarallisessa vaiheessa. Susi ei enää kunnioita ihmistä eikä yritä piiloutua koska sitä ei metsästetä. Susi ei ole oppinut pelkoa emolta ja muilta lauman jäseniltä. Sukupolvi toisensa jälkeen on entistä rohkeampi. Susi tietää nyt tietää olevansa vahvempi kuin aseeton ihminen. Hyökkäävä käytös on tullut väistelyn tilalle ja kotieläimet viedään silmien alta. Seuraava vaihe on ihmisuhrit.

Jotta kertomani saisi ikään kuin "lihaa luiden ympärille" niin viittaan tässä aiempaan kirjoitukseen, jossa kerrottiin susien piirittäneen Alaskassa metsäkonetta. Tapahtuma on täyttä totta ja liittyy Chugach National Forestiin rajautuvien laajojen metsäalueiden harvennushakkuisiin . Se sattui n. 10 mailin päässä siitä metsälohkosta jossa itse työskentelin chainsaw-miehenä ensiharvennuksessa. Aihe on sen verran vakava, että se ansaitsee tulla esiinotetuksi tämän lisätiedon valossa:

Ruotsissa ja eräissä osissa Pohjois-Suomea havaittujen susien vaaleampi väritys viitannee luontoon päästettyihin tuontisusiin, joiden tarkoitus on ollut tervehdyttää susipopulaatiomme kapeaa geenipoolia. Alaskassa vastaava piiritystilanne päättyi Timberjackin kuljettajan kannalta paljon huonommin. Silloinkin kyseessä oli vaaleiden susien lauma, jotka saartoivat metsäkoneen. Ne keksivät purra puhki hydrauliikkaletkun jonka jälkeen kone halvaantui puomi suorana puiden väliin. Kone oli kaukana erämaassa, joten yhteyttä ei saanut kun hytin katolle kiivennyt susi oli purrut matkapuhelimen lisäantenninkin irti. Siinä vaiheessa koneenkuljettaja pystyi vain istumaan kabiinissaan ja pitämään ovenkahvasta kiinni.

Yöllä koneen moottorista loppui diesel, jolloin lämpötila laski hytissäkin roimasti pakkasen puolelle. Nälkäinen susilauma jatkoi kärsivällisesti piiritystään. Ne irvistelivät ja rähisivät ikkunan takana ja hyppivät konepeiton päälle. Ne tiesivät täsmälleen mitä olivat tekemässä: Hidas metsätyökone, jossa istuu lihava ja sokeritautinen kuljettaja, olisi paljon helpompi saalis kuin tuulennopea karibu.

Lopulta kuljetta-paran oli pakko yrittää motista ulos. Paikoilleen jääminen olisi tietänyt hidasta kuolemaa pakkasherran alttarilla. Päätöstä siivitti jostakin opittu tieto, että ihminen ei kuulu suden ruokavalioon...

Tapahtumia jälkeenpäin selvittäneille kuolinsyyntutkijoille suurempi yllätys oli se, että riittävän nälkäisille susille maistuu jopa goretex-vaatteet. Ainosataan vyön solki, astalon virkaa toimittanut rasvaprässi ja valtava määrä sudenjälkiä löytyi hurmeiselta hangelta.

Aina joku on valmis tappamaan ja tappamaan! Ja sitten tietenkin hallitsemaan ja vaikuttamaan! Antakaa Susien olla! Ne seuraavat vaistoaan, ja jos nyt yksi ihmisuhri tulee, niin ei se kauheasti ihmislukumäärää ravista. Susien kohdalla jokainen henki on tärkeä rodun säilymiseksi!