Valmistun perjantaina merkonomiksi. Kiinnostaisi hakea lääkikseen kauppispohjalta. Oletteko kuulleet kenenkään hakeneen tai peräti onnistuneen?
Jos päätän hakea, niin kannattaisiko käydä iltalukiossa joitain kursseja, esim. pitkää matikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa?
Veikkaisin jos on riittävän kova motivaatio niin voisi päästäkin, vai mitä sanotte?
Jos päätän hakea, niin kannattaisiko käydä iltalukiossa joitain kursseja, esim. pitkää matikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa?
Veikkaisin jos on riittävän kova motivaatio niin voisi päästäkin, vai mitä sanotte?
Vastaukset 39
Vanhimmat
Luet ensi vuoden iltalukiossa pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa sekä biologiasta ainakin ihmiskurssin niin mahdollisuudet on ihan samat kun jollain lukiokasvatillakin!
ja kauppis tarkottaa sitten oikeesti Kauppakorkeakoulua...
Moni varmaan meni "halpaan" otsikon suhteen...
Kauppakorkea, ammattikorkean kaupan ja hallinnon ala, kauppaoppilaitos...kaikista käytetään nimitystä kauppis. Eli merkonomi on vähän niinku sama ku ekonomi.
No sä (ja muutkin) voit kutsuu ihan mitä vaan ihan miks vaan haluut, mut yleensä on vain yks ja ainoa oikea. Ja se tässä taupauksessa on kauppakorkeakoulu. Vai haluutsä väitellä aiheesta puhekielen ilmaukset ennen vuotta 1911? Sen vuoden jälkeen kun on ekan kerran joku sanonu sanan "kauppis" niin se ei oo tarkottanu yhtään mitään muuta. Eli keksi vaan niitä käyttötarkotuksia, mutta älä ala puhumaan niitten oikeista merkityksistä...
vvv kirjottelet yleensä ihan fiksua tekstiä, mutta kyllä kauppis on ihan vakiintunut termi nimenomaan kauppaoppilaitokselle! amk:sta en ole kenenkään kuullut koskaan termiä käyttävän, kauppakorkeasta ehkä joskus.
hmm.. toisaalta tässä asiassa voi olla myös vaikutusta miltä murrealueelta on kotoisin tai jotain.
Täällä etelässä se tuntuu menevän niin, että kauppaoppilaitoksissa opiskelevat sanovat opiskelevansa kauppiksessa, ja kaikki muut tarkoittavat kauppiksella kauppakorkeeta.
Mitä sillä on väliä opiskeleeko kauppakorkeassa vai kauppaoppilaitoksessa? Kauppis on puhekielinen ja, näin ollen epävirallinen nimitys kaupallisen alan oppilaitoksille. Keskustelun aloittaja selvästikin tarkoitti kauppiksella kauppaoppilaitosta koska kertoi valmistuvansa merkonomiksi.
Heh. Muutamat tuttavapiirini kauppakorkeassa lukevat/lukeneet ovat kyllä varsin näreissään jos joskus erehdyn viittaamaan heihin "kauppislaisina". Täälläpäin kauppis käsitetään poikkeuksetta opistotason kauppakouluna/kauppaoppilaitoksena/whatever johon kauppasurkealaiset eivät millään muotoa halua samaistua...
Minulle aivan sama; yhtä kaikki markkinointipelleilyä.
No lyhyesti ja ytimekkäästi:
Puhekielen ilmaus "kauppis" on alunperin tarkoittanut vain ja ainoastaan Kauppakorkeakoulua.
Ja tiedän kyllä et jengi käyttää sitä tasan näin laajasti kuin täälläkin, mutta yhdistettynä samassa lauseessa (joka on vielä otsikko) lääkikseen niin oletettava merkitys on ihan jotain muuta kuin kauppaoppilaitos tms.
Ja tää oli nyt vaan tää ainoo pointti... Ja samalla tietenki vähän sanan historian valottamista =)
Sivistäs tuttujas sen verran, että tietävät faktat. Käsittääkseni kauppaopistot "omi" sanan joskus pimeällä 70-luvulla...
Mites he itse asian sitten ilmasee? Ehkä asia voi olla vähän eri jos kyseessä on yliopisto, mutta kyllä pitäs tietää mitä ko. termi oikeesti tarkottaa.
Turussa kauppis tarkoittaa ja on aina tarkoittanut vain kauppaoppilaitosta.
Kauppakorkeasta ei koskaan puhuta kauppiksena.
VVV, kieli muuttuu, muutu sinäkin. Gay tarkoitti alunperin iloista, nyt hinttiä.
Se, että sinä pillastut kauppiksesta, on suunnilleen sama jos joku pillastuisi gaysta.
Kauppis selvästi enemmän ja enemmän tarkoittaa kauppaoppilaitosta, minullakin on tuttuja, jotka opiskelevat merkonomiksi ja kutsuvat paikkaa kauppikseksi.
Itsekin olen ennen ajatellut, että kauppis on kauppakorkea, mutta nyt se riippuu tilanteesta (ja paikkakunnasta).
Kieli muuttuu joo. Mut alkuperäinen merkitys ei vaihdu, vaikka joku käyttäis samaa sanaa jostain muustakin.
Se miks jotkut tulevat merkkarit omaa opinahjoaan kutsuu ei muuta sitä tosiasiaa, että "kauppis" on alunperin tarkoittanut vain ja ainoastaan kauppakorkeakoulua. Ja se ei todellakaan riipu mistään paikkakunnasta. Kyseinen käyttö muussa tarkouksessa on siis virheellistä, mutta niin on miljoona muutakin asiaa puhekielessä. Eli älä nyt jaksa jauhaa mistään omista merkityksistäs. Gay sitäpaitsi löytyy sanakirjasta, eikä ole slangia tai puhekieltä. Kyseisen sanan merkityksetkin on niin poikkeavia, että ei voi sanoa muuta kuin että olipas kädetön esimerkki. Ennenkun sana on sanakirjassa sen "oikea" merkitys on ensimmäinen laajalle levinnyt. Mahdollisesti tietysti jokin muukin, mikäli niitä ei voi sekoittaa.
Yeah, right. Tottakai olet oikeassa:) Asialla ei A) ole mitään merkitystä ja B) todista väitteesi jos todella niin paljon kiinnostaa puolustaa kauppislaisten kunniaa. Minusta tuntuu että kauppis ihan oikeasti, alkuperäisesti jo -50 luvulta lähtien tarkoittaa vain kauppaoppilaitosta. Kaikki tuttunikin voivat todistaa tämän.
Tunnusta nyt vvv, että olet väärässä. Kyse on nimemomaan puhekielestä ja täällä on nyt about 10 puhekieltä käyttävää ihmistä, joista sinä ainoana olet eri mieltä.
Huomaa että olet Helsingistä tai Turusta. Tottakai teille sana "kauppis" tarkoittaa kauppakorkeakoulua. Itse olen kokotosin pienemmältä paikkakunnalta, jossa oli kauppakoulu. Siitä käytettiin sanaa "kauppis". Tältä paikkakunnalta muutin toiselle pienehkölle paikkakunnalle, jossa oli sama juttu. Kauppakoulusta käytettiin sanaa "kauppis". Tottakai. Ja varmasti käytetään kaikilla muillakin paikkakunnilla, jossa kauppakoulu on ainoa kaupallista alaa opettava opiilaitos. Esimerkiksi Helsingissä taas on kaupallisen alan ylempää koulutusta, ja siellä sana "kauppis" on aina tarkoittanut pääasiassa kauppakorkeakoulua. Tämän huomasin, kun pari vuotta sitten muutin Helsinkiin. Kun minulle puhuttiin "kauppiksesta", luulin aluksi että puhutaan jostain kauppakoulusta. Kun näet olin koko ikäni oppinut, että "kauppis" tarkoittaa kauppakoulua. Mutta ei siis Helsingissä, jossa sijaitsee kauppakorkeakoulu. Sama juttu varmasti muuallakin. Eli eiköhän sillä kauppis-sanalla ole ihan paikkakuntakohtainen merkityssisältö.
Mutta en nyt jaksanut syvemmin etsiä, joten asiasta ei oikeestaan löytyny yhtään mitään.
Asiahan on kuitenkin niin, että kyseessä ei ole äänestys. Ja vaikka oliskin, niin äänivaltaa pitäis "hieman" korjata, sillä tottakai alemman tutkinnon omaavia/siihen opiskelevia on helvetisti enemmän. Eli sillä ei nyt ole mitään merkitystä kuinka moni sanoo ja mitä.
Mutta jos joku ei edelleenkään ymmärtänyt (vähän tuntuu siltä), niin mun pointti on lähinnä se, että "kauppis" on alunperin tarkoittanut kauppakorkeakoulua. Sitä en yhtään epäile, etteikö ko. sana levitessään ei-KKK paikkakunnille olisi sitten siellä tarkoittanut jotain muuta. Mutta tämäkin on käsittääksen tapahtunut varsin myöhään, jolloin "kauppis" oli jo erittäin vakiintunut käsite tarkoittamaan KKK:a. Sanan "oikea" merkitys siis on kauppakorkeakoulu.
"pointti on lähinnä se, että "kauppis" on alunperin tarkoittanut kauppakorkeakoulua. "
Pointti, jota et pysty todistamaan millään muulla kuin "musta tuntuu"-perusteilla. Tää on *niin* pelleilyä:) Hauskaa;))) että viitsinkin vaivata näppäimistöäni tällaisella asialla. Kenties minäkin voisin hankkia elämän. Hyvä tavoite sinullekin VVV:)
Ainiin. Olen Turusta. Kauppakorkeakin löytyy, ihan naapurista ja silti kaikki tietävät kauppiksen tarkoittavan alempaa astetta.
Sun pointtis on se, että et kykene myöntämään että olet väärässä. Miten voit noin vain keksiä, mitä sana on alunperin tarkoittanut. Kaikki muut ovat eri mieltä kanssasi ja silti ilman mitään perusteluita kirjoittelet mikä on sanan "oikea" merkitys. Relaa nyt jo vähän ja lue vaikkapa tuo aikaisempi kirjoituksesi ajatuksella ja objektiivisesti läpi niin saatat ymmärtää itsekin.
"Asiahan on kuitenkin niin, että kyseessä ei ole äänestys. Ja vaikka oliskin, niin äänivaltaa pitäis "hieman" korjata, sillä tottakai alemman tutkinnon omaavia/siihen opiskelevia on helvetisti enemmän. Eli sillä ei nyt ole mitään merkitystä kuinka moni sanoo ja mitä."
Jeps, elikkä väärin äänestetty? Ainoa asia millä on merkitystä on se mitä sinä sanot?
"Puhekielen ilmaus "kauppis" on alunperin tarkoittanut vain ja ainoastaan Kauppakorkeakoulua."
Ja mihinkähän tuokin väite taas perustuu? Koko maassa, kaikkien ihmisryhmien keskuudessa, aikojen alusta lukien on kauppiksella tarkoitettu vain kauppakorkeakoulua, niinkö? Kun kyseessä on puhekielinen ilmaus, on vain hyväksyttävä että ilmauksella voi olla eri alueilla, eri ihmisryhmissä ja eri yhteyksissä erilainen merkitys kuin se, mihin itse on tottunut. Millään puhekielisellä ilmauksella ei ole absoluuttista, kaikkialla voimassa olevaa merkitystä.
"Puhekielen ilmaus "kauppis" on alunperin tarkoittanut vain ja ainoastaan Kauppakorkeakoulua"
Mistäköhän olet moisen tutkimuksen tehnyt? Oletko kenties elänyt aikana, jolloin sana kauppis keksittiin? Oletko kenties löytänyt jonkun akateemisen julkaisun, jossa olisi painettuna ko. aiheesta tutkimus?
Sanathan tarkoittavat juuri sitä, mitä ihmiset niillä haluavat kuvata. Ei ole mitään absoluuttista totuutta sanojen merkityksestä. Lisäksi eri käyttäjäryhmät voivat käyttää samaa sanaa eri merkityksessä. Otetaan vaikka sana "jengi", jota kovin aikuismaisesti viljelit äskeisessä tekstissäsi. Äitini käyttää jengi sanaa siinä merkityksessä, jos hän haluaa kuvaa esim. rikollisliigaa. Jengi voi olla myös jääkiekko- tai jalkapallojoukkue. Lisäksi nuorempi polvi käyttää jengiä merkityksessä "kaikki ihmiset". Joten ei siitäkään voi muodostaa mitään absoluuttista totuutta.
Jos nyt vielä jatketaan tätä idioottia keskustelunaihetta, niin voisin lisätä uskovani, että kauppiksella itse asiassa tarkoitetaan kauppaoppilaitosta ja vasta 90-luvulta sanan merkitys on laajentunut myös kauppakorkeaan.
Kauppaoppilaitoksia oli Suomessa jo vuosikymmeniä ennen Helsingin kauppakorkeakoulun perustamista. Esim. nykyinen Helsinki Business College aloitti toimintansa 1882 ja suomenkielistä opetusta antava osasto aloitti vuonna 1887 (Lähde: http://www.hkol.fi/oppilaitos/historia.asp). On se vaan kumma, jos kenenkään päähän ei pälkähtänyt käyttää sanaa "kauppis" ennen kuin HKKK perustettiin.
Toiseksi, sanojen merkitykset muuttuvat. Esimerkiksi tavallinen sana "naida" voidaan ymmärtää alkuperäisen merkityksen ohella kahdellakin tavalla. Merkityksiä ei liene tarpeen valottaa kenellekään. Todettakoon vain, että sanan toista, kaksimieliseksi luonnehdittavaa merkitystä ei tunnettu vielä 1900-luvun alussa. Aikoinaan normaalia etunimeä Naima ei ole sattuneesta syystä annettu kenellekään vuosikymmeniin. Tässä käsitteen merkityksen muuttuminen tai rinnakkaisen merkityksen syntyminen on läpäissyt lopulta koko yhteiskunnan, ja "naida" ymmärretään kumpinekin merkityksineen samalla tavalla läpi yhteiskunnan.
Pienemmissä ihmisryhmissä samoille käsitteille annetut merkitykset sen sijaan vaihtelevat. Olipa "kauppis" tarkoittanut alkujaan mitä tahansa, sen käyttäminen alkuperäisestä poikkeavassa merkityksessä ei ole sen paremmin oikein kuin väärinkään. Ainoastaan se ratkaisee, puhutaanko asioista samojen ihmisten kanssa samoilla nimillä. Eri ammatti- ym. ryhmillä on oma slanginsa, jossa käytettävien sanojen merkitykset poikkeavat toisten ryhmien niille antamasta merkityksestä. Tavan tallaaja ei ymmärrä vankilaslangia, eri alojen ihmiset eivät ymmärrä toisten alojen edustajien käyttämiä fakkisanoja, jne. HKKK:n opiskelijoiden keskuudessa kauppis voi tarkoittaa kauppakorkeakoulua. Jos vaikka Ylöjärvellä tarkoitetaan kauppiksella kauppaoppilaitosta, siinä ei ole kenelläkään HKKK:n tai minkään muunkaan kauppakorkeakoulun opiskelijalla taikka kenelläkään muullakaan mitään rutisemisen aihetta. Minun puolestani joku voi tarkoittaa kauppiksella vaikka yläasteen valinnaisaineena opetettavaa kaupalliset aineet -oppiainetta.
Jos kauppakorkeakoulu opettaa opiskelijansa noin suppeakatseisiksi egomaanikoiksi, olen tyytyväinen, että harkinnan tuloksena päädyin opiskelemaan erästä toista alaa.
Hyvin puhuttu. Tuossa jo yhdessä viestissäni aloin epäillä, että opettaakohan kauppakorkeakoulu opiskelijoistaan vvv:n kaltaisia niuhottajia. Oli ilo huomata, että näin ei aina ole asioiden laita. On terveellistä muistaa, että yleensä opiskelualalleen häpeää aiheuttavat yksilöt ovat liki poikkeuksetta vain vähemmistö.
Hyvin puhuttu. Tuossa jo yhdessä viestissäni aloin epäillä, että opettaakohan kauppakorkeakoulu opiskelijoistaan vvv:n kaltaisia niuhottajia. Oli ilo huomata, että näin ei aina ole asioiden laita. On terveellistä muistaa, että yleensä opiskelualalleen häpeää aiheuttavat yksilöt ovat liki poikkeuksetta vain vähemmistö.
Näinhän se on. Enemmistöä harvoin näillä palstoilla tapaa vauhkoamassa. Toisaalta kannattaa muistaa, että täällähän nyt tietysti voi olla ihan vapaasti vaikka Sauli Niinistö ;)
Lääkikseen kauppispohjalta...? Mitä kummaa? Kait nyt sen verran tiedät että lääketieteelliseen pyrkivän tulee olla ylioppilas (tai Turkuun so called muuntokoulutukseen luku/kirjoitustaitoinen hoitaja)?
Ei tarvitse olla. Kuka tahansa voi hakea lääkäriksi jos on käynyt 3 vuotta kestävän toisen asteen koulutuksen (=lukio tai ammattikoulu).
Herra ylioppilas laskeutuu nyt sieltä omahyväisyydestään tosielämään ja tarkistaa faktat. Ei taida ihan kaikkiin päteä tämä lukion yleissivistävä vaikutus;=)
Yliopistokelpoisuuden voi todella saada monella eri koulutusmuodolla. Tarkoitan siis muodollista kelpoisuutta. Pääsykokeessa sitten mitataan riittävätkö tiedot sisäänpääsyyn.
Tarkistin jutskan:
"LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO
Hakea voivat ylioppilaat, IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet ja ammattikorkeakoulun ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet."
Kas perkelettä. Tätä en todellakaan tiennyt... Onkohan tämmönen systeemi ollut jo pitkän aikaa, kun itse olen pitänyt amk:n tms. kautta yliopistoon tulevia ei-ylioppilaita aika marginaalisena ryhmänä, ja tosiaan olettanut että lääkikseen ei tämmöstä kautta pääse ollenkaan.
Onkos tämmösiä tyyppejä paljonkin liikkeellä?
Nuohan tuovat yleisen yliopistokelpoisuuden, ei siis ainoastaan lääkikseen vaan mihin tahansa yliopisto-opintoihin. Siis kelpoisuus siinä mielessä, että voi hakea ja jos on kyllin hyvä niin voi päästäkin.
Niin. Minä tolvana kun olen ollut siinä luulossa että (vain) yo-tutkinto tuo hlölle universaalin yliopistokelpoisuuden ja muissa tapauksissa poikkeukset käsitellään yliopisto/korkeakoulu/laitoskohtaisesti, jotka siis voisivat yo-vaatimuksesta poiketa oman alansa erityispiirteet huomioiden. Mutta näin siis ei ole... kas kummaa. Yo-tutkinnon yleissivistävyys on kumminkin vähän eri luokkaa kuin minkään muun tutkinnon...
Jostain kumman syystä omassa tuttavapiirissäni ei ole *ketään* joka olisi tullut yliopistoon ilman yo-papereita...
lääkiksessä opiskelee jo nyt paljon ei-ylioppilaita. esim. terveydenhoitoalan koulutuksen omaaville on stadin lääkiksessä oma kiintiö. eikä kaikki sh:t, th:t, fyssarit ja kätilöt todellakaan oo ylioppilaita. enkä nyt ota mitään kantaa onko asia hyvä vai huono, toin pointin vain faktana esiin.
ettei terveydenhuoltoalan kiintiössä mikä tahansa tallaaja pääse sisään lääkikseen. Luokion pitkä matematiikka ja fysiikka on hallittava ja sairaanhoitajaksi opiskeleva ystäväni on kertonut, että useille sh-opiskelijoille tekee tiukkaa ihan tavallinen kerto- ja prosenttilaskukin. Ne, jotka ovat terveydenhoitoalan kiintiössä lääkikseen päässeet, ovat sitten kuitenkin sieltä välkyimmästä päästä alansa edustajia.
Alkuperäisen kannattaisi varmaan suunnata iltalukioon fyysiikan, kemian ja biologian kursseille, eikä matematiikankaan kertaaminen olisi pahaksi. Onnea hakuun!
Jostain kumman syystä minä tunnen ja tiedän useita tapauksia, jotka ovat päässeet yliopistoon, vaikkeivat ole ylioppilaita pohjakoulutukseltaan. Edelleen tunnen monia ei-ylioppilaita, jotka ovat yleissivistykseltään, älyltään ja muilta henkilökohtaisilta henkisiltä ominaisuuksiltaan useita yo-tutkinnon suorittaneita monin verroin parempia.
Minäkin tunnen paljon hyvin fiksuja ei-ylioppilaita ja vastaavasti myös uskomattoman tahvoja ylioppilaita. Jos noin 50% ikäluokasta suorittaa lukion, seula ei ole kovin tiukka.... Mutta omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että omassa kylässäni omasta ikäluokastani ehdottomasti kaikkein aivottomimmista tyypeistä ylivoimaisesti suurin osa ei halunnut, eikä olisi päässytkään lukioon:)
Tiedä itsekin noita aivottomia tapauksia. Tosin he eivät nyt pääsisi sitä amistakaan läpi.
.. siis en heti oikein voi uskoa, että ei- ylioppilaat sh:t ym. siis jo kansoittavat yliopistoa!!?
Voiko joku viisaampi valistaa minua, miten tämä on mahdollista? Pidin lääkiksen pääsykokeita aikoinani liian vaikeina ja luovutin heti kättelyssä. Siis eihän sinne ole helpolla päässeet edes kemiaa vuoden tai pari lukeneet! Ei vaan voi olla totta.
jos motivaatiota riittää.
Itsekin merkonomina olin eilen pääsykokeessa. Pääsystä en tiedä mutta varmasti meni samantasoisesti useimpien ylioppilaiden kanssa. Itse luin lukiossa lisäksi kemiaa ja fysiikkaa koska näitä aineita itselläni ei ainakaan kauppiksessa (itse tarkoitan nyt kauppaoppilaitosta) ollut. Kävin myös kolme ensimmäistä pitkän matikan kurssia, mutta mielestäni niistä ei ollut hyötyä. Fysiikka on mielestäni tärkein aine, kaikki kurssit eivät kuitenkaan ole välttämättömiä esim. itse en käynyt sähkökursseja enkä toista mekaniikkaa laisinkaan. Galenoksessa oli ihan riittävän helppoa sähköfysiikkaa eli ei tarvittu kursseja. Kemian kursseista kolmonen ei tuntunut myöskään tärkeältä, muut sen sijaan kylläkin.
Galenos täytyy lukea ja osata hyvin, tosin tänä vuonna tehtävien ymmärtäminen oli välttämätöntä. Esim. ykköstehtävässä ei galenos-tiedoilla tehnyt mitään.
Onnea yritykseen, kyllä se onnistuu.