http://www.healingeagle.net/Fin/Quotes/FreeCodep.html
Varmaan jo tuttua kamaa monille mutta laitetaan taas kun addiktioistakin on jälleen keskusteltu.
Varmaan jo tuttua kamaa monille mutta laitetaan taas kun addiktioistakin on jälleen keskusteltu.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tämä hyvä ja nopeatempoinen kertaus piti laittaa myös mukaan mutten heti muistanut missä oli
http://www.espoonjarjestokatu.fi/verkkosivujen teksit kuvat/RIIPPUVUUS JA SEN TUNNISTAMINEN.pdf
Joskus jopa kuvittelin olevani läheisriippuva, mutta huomaan että nuo piirteet eivät sittenkään sovi minuun. Sitä etsi turhaan itsestään jotain syytä mikä on pitänyt luonnehäiriöisessä kiinni. Ei siihen mitään sen kummempaa syytä tarvita, tai ne syyt voivat olla ihan itsen ulkopuolellakin.
Läheisriippuva on monella tapaa sairas ja itse kykenemätön auttamaan itseään luulisin.Taustalla on epävarmuutta, hylätyksi tulemisen pelkoa ja luottamuspulaa. Läheisriippuva elää itsensä ulkopuolella toisten hyväksi ettei tarvitsisi kohdata itseään, yksinäisyyden tunnetta, mitättömyyden tunnetta ja pelkoa menttämisestä. Kyseessä on heikko ihminen, joka ei ole saanut vahvistusta omalle minälleen. Ei kannustutusta, ei tunnetta tarpeellisuudesta vaan hän on joutunut toimimaan pelkästään vastuunkantajana.
Addiktiot on tunne-elämän sairaus..
Näinhän se menee.
Näitä tulee vain meikäläisen mietittyä koska kuulun siihen leiriin joka uskoo oikeita psykopaatteja olevan vähemmän ja narsistisia vuorovaikutusongelmia (vai miten se nyt kuvattiin) vähemmän patologisella tasolla enemmän.
Ja sittenkään ei koskaan löydy sitä totuutta. Matkustaminen on mielenkiintoista. Maisemat vaihtuu.
Lotta 14:52 : Tuossa kirjoittamassasi oli paljon samaa mitä olen pohtinut. En sanoisi että on nyt niin elintärkeää se tieto, etten ole läheisriippuva, mutta jotenkin olen vastustanut ajatusta ihan absoluuttisella tasolla. Miellän sen paremminkin niin, että saatan olla taipuvainen läheisriippuvuuteen. Esim N-suhteen alkupuolella, monia yhtäläisyyksiä löytyy kyllä. Mutta suhteen edetessä, alan nousta vastustamaan noita malleja. Alan olla tavallaan oma itseni.
Sama addiktoitumisesa yleensä; heilahdan johonkin juttuun mukaan, kun se on hauskaa, piehtaroin siinä onnellisuudessa aikani jopa pakkomielteenomaisesti. Sitten kyllästyn, tai herään, ja alan suuntautua poispäin siitä vähentäen vahingollisia vaikutuksia. On minulla riippuvaisuuksia silti, tunnustan, mutta kaikista melkein.Sellaisista ei ole tullut niitä. Eikös addiktion tunnusmerkki ole kuitenkin sen vahingollisuusmittari? Tai miten paljon se hallitsee elämää? Seksiaddiktio mielestäni taas voisi pohjautua osittain tuohon symbioosikäsitteeseen, tai loputtomaan läheisyydenkaipuuseen N-suhteessa. Onko se silloin välttämättä addiktio? Tai onko läheisyydenkaipuu sitten läheisriippuvuutta? Vai onko se konkretisoimista siihen ainoaan kiinteään, mikä on saatavilla, kun muuta ei saa?
Alkoholistikin voi olla läheisriippuva ja läheisriippuva alkoholisti.
Psykopaatteja on kuin onkin keskuudessamme ja voi olla, että jopa arvioitua enemmän. Narsistinen käyttäytyminen on kasvamassa ja sen suunta näyttää olevan sikäli huono, että Facebookin tarjoama sosiaalinen kanssakäyminen sekä nämä keskustelupalstat eivät tue ihmisten välistä normaalia kommunikointia ja kanssakäymistä vaan näillä luodaan vääränlaisia mielikuvia ihmisistä. Keskustelun ulkopuolelle jäävät kokonaan elekielen oppiminen ja tunnistaminen ja esim. nuoret eivät opi normaalia kommunikointitapaa, jossa ihmisen tunteiden tunnistamista ja käyttäymistä pitäisi ymmärtää myöskin ilman sanoja.
Lisäksi helppo tapa komminikoida ja tehdä itsestään tärkeä ilman, että kukaan sitä pystyy todentamaan lisää narsistista käyttäytymistä ja suuruuskuvitelmia itsestä, että jokainen on kiinnostunut juuri minun elämästäni ja minun sanomisistani.
Olemmeko luomassa addiktoitunutta yhteiskuntaa, jossa yksi addiktio johtaa toiseen. Yksinäisyys johtaa Internettiin---) nettiriippuvuus, ja nettihän tarjoaa muita riippuuvuuksia mielin määrin---) porno ja sitä kautta seksiriippuvuus...jne..
no, joo..voihan näitä välillä kelata, kun tietää rajansa :))
"no, joo..voihan näitä välillä kelata, kun tietää rajansa :)) "
Kylli. Jokaisella on oma tapansa ja tiensä tällä matkalla. Eikä kukaan siltikään lopulta löydä "sitä" vastausta. Toiset vaan tarttee sitä pohdintaa ja vääntelyä enemmän. Itse en ainakaan voi sille mitään koska se on mun luonto.
Itse lopetin muuten facebookissa notkumisen jo varmaan vuosi sitten. Ei jaksa. Hyvä pointti tuo, että miten tämän sukupolven kommunikointikeinot tulee vaikuttamaan heidän reaalielämäänsä myöhemmin. Huomaan olevan paljon lapsia ja nuoria, jotka eivät esim "osaa soittaa" tai kysyä suoraan asioista vaan mielummin kirjoittavat tekstareita jne.
Mutta, kaikella on kääntöpuolensa. Eikä tässä oikein auta kuin koettaa pysyä jotenkin messissä...
> Keskustelun ulkopuolelle jäävät kokonaan elekielen oppiminen ja tunnistaminen ja esim. nuoret eivät opi normaalia kommunikointitapaa, jossa ihmisen tunteiden tunnistamista ja käyttäymistä pitäisi ymmärtää myöskin ilman sanoja.
Lisäksi helppo tapa komminikoida ja tehdä itsestään tärkeä ilman, että kukaan sitä pystyy todentamaan lisää narsistista käyttäytymistä ja suuruuskuvitelmia
Niin. Chat ja facebook saavat ehkä tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriöltä ohjeannostuksen. Itse olen viimemainittua kohtaan harjoittanut alun alkaen täysraittiutta. Chatin suhteen ymmärsin vihdoin, että siinä kommunikaatiohakuisuus ja päihteettömyys voivat joutua ristiriitaan.
"Lisäksi helppo tapa komminikoida ja tehdä itsestään tärkeä ilman, että kukaan sitä pystyy todentamaan lisää narsistista käyttäytymistä ja suuruuskuvitelmia itsestä, että jokainen on kiinnostunut juuri minun elämästäni ja minun sanomisistani."
Tätä mun järki ei käsitä. Siis mun järki ei käsitä, että miten joku pällikirja voi ihmisen saada tuntemaan itsensä tärkeäksi tai miten joku voi kuvitella, että kaikki olisivat kiinnostuneita juuri hänen ajatuksistaan.
Se kyllä on tutkittu jo, että miten tietynlaisten ihmisten pällisivut vastaavat persoonallisuutta ja persoonallisuuden ilmentämistä noin muuten. Narsistisemmilla luonteilla on selvästi enemmän itsekorostusta havaittavissa siinäkin asiassa.
Itsekorostusta. Ei mulla, mutta muilla ;DD
Dii ih... se jolla ei ole mitään riippuvuuksia, heittäköön ensimmäisen kiven =)
Toisilla ne tuppaa vain olemaan ongelmallisempia kuin toisilla mutta se tekee meistä ihmisiä. Siis erilaisuus ja poikkeavuudet. Syntyperä, geenit ja ympäristö.
Jooh..
Aina välillä mietin miksi "eri leiriläisten" on niin vaikea keskustella. Tuli yksi asia mieleen. Itse puhun ihan erilaisesta suhteesta kuin toiset. Jotkut ovat olleet aikaa X yhdessä ja lähteneet kun kaltoinkohtelua ilmenee. Toiset ovat yrittäneet vuosikausia tai kymmeniä. Jotkut tekevät sitten niin kuin minä, että jäävät koukkuun. Vaikkakin olen elänyt sellaisen "kertapaukku-kaltoinkohtelusuhteenkin, n. 6 vuotta.
Eli erilaisia suhdemuotoja voi tarkastella eri tavalla. Näen sen kertapaukkusuhteeni ihan toisin kuin nykyisen. Molemmissa käyttäydyn myös itse vaihtelevasti.
Länsimaisessa yhteiskunnassa jossa ei elä minkään lahkon alla tai ole oikeasti täysin eristettynä tai pieksettynä jonnekin kellariin, en keksi mitään järkevää syytä palata kaltoinkohtelijansa luokse omaehtoisesti uudestaan ja uudestaan. Siksi joutuu laajentamaan näkemyskantaansa ja miettimään mitä helkuttia täällä tapahtuu....
Ai että miten sairas olenkaan..olen koukussa tähän palstaan, koska läheiseni on paranemassa enkä saa hänestä enää irti tarpeeksi paskaa. Pitää käydä täällä tapailemassa narsisteja..
Ärsyttävä tuo mainos, jossa tuo kynäilee noita ihmisen ääriviivoja. Häiritsevää, eikö sitä voisi poistaa? Hemmetti, se piirtää tuota samaa aina uudestaan, johan tuo voittaa jo kunnon addiktion!
Kiitos. Nyt pitää varata lento Chicagoon... Mainos addiktio nääs :)