Kevät hiljainen,
metsä vihreä ja tumma,
taivas sinen.
Sydämeni vain on kumma.
Enää laula ei
se vaikka sykkää,
jokin äänen vei.
Laulukin on mykkää.
Silti kuulen
liverryksen peipon, rastaan,
humisevan tuulen.
Tulisinko sitä vastaan?
metsä vihreä ja tumma,
taivas sinen.
Sydämeni vain on kumma.
Enää laula ei
se vaikka sykkää,
jokin äänen vei.
Laulukin on mykkää.
Silti kuulen
liverryksen peipon, rastaan,
humisevan tuulen.
Tulisinko sitä vastaan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tule vastaan
kevät enemmän.
Niin, kevät tulee vastan lintujen laulussa ja luonnon heräämisessä, vaikka itse itse ei olisi valmis kevääseen. Se ravistelee.
Tuntuu vaan, ettei ole mitään ravistettavaa, niinkin...
Hymyilen kuitenkin : )
Ystäväni, hymykin on jo jotain, surussa varsinkin. Siitä tulee mieleen eräs Kailaan runo, joka päättyi säkeeseen: "Tänään hymyilen."
Keätruno vailla vertaa.hieno!
Kauris, kiitän kauniista sanoistasi! Kaunista kevättä sinulle toivon myös.
Joskus tuntuu samalta toisin päin
vaikka paljon on puuhaa
mietin kuulunko tänne mitä täällä suotta luuhaan
väsy vie kuitenkin voiton
raosta ikkunan kuuluu laulu lintujen soiton
kevät on saapunut ja merestä jäät lähtenyt
laivat lipuvat mennen tullen
kioskit jäätelön on tullut kevään tullen
kohta kesä saa
vihreämpään herää jo maa.
Kiitos vastausrunosta! Keväällä ja muillakin kauniilla asioilla on usein kummallinen kaksoisvaikutus. Iloa ja kauneutta se korostaa, mutta surua ihmisessä syventää. Samoin luonnossa näkyvä kauneus tuo selvemmin esiin ympäristön rumuutta.
Toivon että sinäkin pääset mukaan kevääseen luonnon parantavan voiman mukana ja avulla... niin toivon itsekin.