Paksu maha sektion jälkeen?

Sektion jälkeen voi vatsan alueen turvotusta olla jopa kuukausia. Hyvin yksilöllistä.

Mahdollista myös on, että vatsanpeitteet ovat sen verran revenneet/erkaantuneet, ettei vatsa enää palaa ennalleen lainkaan. Tämä johtuu siis itse raskaudesta, ei sektiosta.

Minäkin olen hoikka, mutta vatsa on kahden lapsen (edellisestä 1 vuosi) syntymän jälkeen kuin 8. kuulla raskaana, koska vatsanpeitteet pettivät ja vatsa pääsee sisuksineen pullottamaan oikein huolella. Eka lapseni syntyi sektiolla. Tilanne ei ollut ekan lapsen jälkeen näin paha, mutta turhan iso maha siitäkin jo jäi.

Mahan jääminen sairaalaan on todellisuudessa vain muutaman onni, kyllä palautuminen useimmilla ottaa monta kuukautta - jopa vuosi on vielä normaalia. Minullakin se reppu oli sen 10kk vaikka alatiesynnytys olikin, mutta poistui ihan omia aikojaan. Älä ota turhaa stressiä ja kuuntele tätä kulttuurimme sairasta käsitystä siitä, että naisen kuin naisen pitäisi päästä synnytyksen jälkeen bikinikuntoon viikoissa tai jotain on vialla! Tietenkin terveelliset elämäntavat pitää muistaa, eli terveellinen ruoka ja liikunta. Jaksaa vauvankin kanssa paremmin :)

Mutta jos epäilet, että pullotus johtuu lihasten tai vatsanpeitteiden repeämisestä niin käy näyttämässä lääkärissä.

Jälkitarkastuksessa ei puhuttu mistään poikkeavasta. Ehkä jumppailen ja odottelen ja jos ei yhtään ala vuodessa pienenemään niin menen lääkäriin. Vaikka ei kai sille mitän voi tehdä, jos vatsanpeitteet on venähtäneet? Ei kai niitä voi mitenkään kuntoonkaan parsia, vai voisiko?

Hei,
itsellä meni esikoisen syntymän jälkeen yli 3-vuotta että sain pömppiksen pois ja vatsalihakset yhteen takaisin. Tosin silloin tuli myös raskauskiloja 26 joista jäi synnärille jokunen hassu kilo. Painoa oli pudotettavaksi siis melkein 20kg. Olin tosi onnellinen kun sain kilot ja roikkuvan masun pois. Tämä esikoinen syntyi siis alakautta.

Nyt on toinen juuri syntynyt viikko sitten mutta sektiolla. Raskauskiloja tuli tällä kertaa vähemmän 17kg mutta siinäkin on ihan tarpeeksi kiloja. 7 kg noista jäis synnärille ja nyt on tuossa pömppis. Itseäni yritän lohduttaa että ei ole kuin viikko leikkauksesta ja että on kuitenkin hivenen pienempi kuin viimeksi. Kipuja on edelleen leikkausarvessa,joten en pysty liikkumaan niin paljon kuin haluisin. Toivon tosiaan että saan taas itseni edes hivenen kuntoon. Ja se olisi positiivista jos pääsisi vaikka jouluun menessä jo kondikseen ettei menisi taas useampaa vuotta tässä projektissa.
Tsemppiä sinne suunnalle myös

Millähän kriteereillä sellaisen abdominoplastian saa julkisella? Mullahan tämä on kyllä ihan ulkoäköongelma, ei tästä muuten vaivaa ole. Aika absurdin näköinen kyllä olen, mieskin kysyi saunassa että jääkö toi maha tollaseksi:( Tosi sexy olo.
Kävin pyytämässä jumppaohjeita liikuntaohjaajalta, nyt sitten vaan niitä noudattamaan.

Minulla sektiosta on nyt 5 kk ja edelleen maha on iso, vaikka ylimääräisiä kiloja ei juuri olekaan. En ole ottanut siitä stressiä, sillä olen ajatellut, että se siitä jossain vaiheessa ehkä pienenee tai sitten ei. En ole juurikaan jumppaillut ainoastaan vaunutellut ahkerasti. Syksyllä ajattelin sitten mennä jumppaan, joten ehkä se siellä sitten kiinteytyy.

Pitää olla itselleen armollinen, sillä raskaus on kuitenkin naisen keholle raskas prosessi, josta toipumiseen voi mennä jopa vuosi. Minulla myös rinnat ovat kokeneet totaalisen muodonmuutoksen imetyksen myötä ja niissä on tosi paljon raskausarpia, joita taas mahassa ei ole ollenkaan. Mutta sitä vartenhan ne rinnat ovat, että niillä lasta ruokitaan, joten hyvä, että ovat toimineet niin kuin kuuluukin. Ei sillä ulkonäöllä niin väliä.

Mulla ei ole mitään roikkoa, vaan nahka on aika ok mutta maha muoto on kuin pallo, kuin olisin pitkälle raskaana edelleen. Apteekissakin tulivat neuvomaan, että juttele lääkkeestä lääkäri kanssa kun olet raskaana.
En mä tähä kuole, ulkonäköähän se vain on, mutta onhan se kornia kun edestäkin mahan kohdalta olen paljon paksumpi kuin lantion kohdalta... vähän niinkuin tiimalasi käänteisversiona.

Itsellä sektiosta 5v. Mahassa on todellakin ns.liika nahkaa/höttöö leikkaushaavan kohdalla. Ei kuitenkaan niin paljon että se minua haittaisi, tietenkään bikineitä en voi enään käyttää. Nyt toista odottelen loppusuoralla ja kyllä vähän on pistänyt miettimään et millainen masu tällä kertaa jää. Kyllä raskaaksi tullessaan kannattaa valmiiksi jo miettiä/opetella suhtautumaan siihen ettei se kroppa palaudu välttämättä koskaan. Äitini on synnyttänyt neljä lasta, on laiha ja kaunis vartaloinen nainen mutta rintoihin ja vatsan seudulle on jäänyt jäljet neljästä raskaudesta, vatsa on löllykkä ja pyöreä ja rinnat on kirjaimellisesti imetty pusseiksi. Äiti monesti sanonut olevansa ylpeä näistä "jäljistä" ja oikeilla vaate valinnoilla saa ihmeitä aikaan :)

itse olen sitä mieltä että tuon "abdominoplastian" varmaan saisi jos vain osaisi kunnolla perustella/nyyhkytellä lääkäreille, yksityiselläkin varmaan tekevät, hintaa voi olla/tulla reilusti. Itse kanssa vielä muutama vuosi sitten mietin tuota leikkaus mahdollisuutta, mutta sitten pikkuhiljaa opetellut sinuiksi oman "uuden" muotonsa kanssa. Mies on onneksi ollut kannustava ja pitää minua edelleen kauniina ja haluttavana, löllykkä masusta riippumatta.