Pysyisikö spinnupuomia varten laitettava kisko kiinni alumiinimastossa niiteillä?
Mastoon kisko
kiinni
361063
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Pysyy, mutta alumiinipopparit eivät ole siinä luotettavia. Rosteriset kelpaavat, monel-niitit olisivat parhaat.
Pulttimutterikiinnitys taas vaikea? Kannattaisiko kiskon asennus teettää jollain?
Kuullostaapa hyvältä tuo pultti/mutteri kiinnitys.. fiksua!! Heti ollaan teettämässä jollain toisella, älytöntä. Rosteripoppari on hyvä kiinnitystapa
Kyllähän ne mutterit kepin nokassa saa sinne maston sisäänkin vietyä, ei se niin vaikeaa ole. Maksaako vaivan asiallisiin poppareihin verrattuna, on eri juttu. Eikä niitä saa sinne pystyssä, veneen päällä tai ahtaassa mastotelineessä olevaan mastoon. Eikä niitä saa tietenkään irrottamatta mahdollisesti niitattua ja kitattua mastonjalkaa.
Omassa paatissa spinnupuomin kiinnitys ei ole niitä kriittisimipä paikkoja, johon hifi osia jaksaisi laittaa. Itse laittaisin isoilla alumiinipoppareilla.
Hifiosa tai ei, kiskon pitää kestää sille normaalit rasitukset. Alumiinipopparit eivät ole sen suhteen luotettavia, eikä irtonainen puomi kiskoineen heilumassa spinnun nurkasta pikku puuskassa ole ollenkaan huvittava ajatus. Sitäpaitsi Al-poppareissa on teräskara, ellei ole hankinnassa hifistellyt. Jostain se ruostevana ennen pitkää valuu esiin. Aivan samalla hifistelyllä tai helpommin saa hankittua rosteriniitit kuin ne paremmat alumiiniset. Rosterisia saa nykyään melkein lähimmästä rautakaupasta, viimeistään bilhelvetestä.
Monel-niitit ovat parhaita korroosion kannalta, ja selvästi lujempia kuin alumiini. Niittaus melkein yhtä helppoa. Ei löydy ihan joka paikasta, mutta kyllä niitä myydään. Hinta muutama kymmenen senttiä per kappale.
Happoset 6mm popparit ovat hyvät. Ei löydy joka puodista. Raskaita laittaa ilman kompurapyssyä.
Joissain yksityyppiveneissä, joissa on vakiokokoiset purjeet, on mastossa lenkki spinnupuomin kiinnitystä varten.
Lenkin paikan saa selville jostain vastaavasta spinnulla varustetusta veneestä, spinnu on tällöin hyvän muotoinen ja puomi vaakatasossa. Lenkki on neljällä happoisella popparilla kiinni.
Vaikka on miten yksityyppivene ja spinnuja vain yhtä kokoa, ei kiskoa voi korvata lenkillä. Puomin korkeushan on yksi spinnun säädöistä. Yksityyppiluokissa vain voivat luokkasäännöt rajoittaa heloitusta tuoltakin osin. Kovin tavallisia ovat myös spinnupuomit, jotka eivät ole heloitukseltaan symmetrisiä, eikä toisessa päässä ole koukkua lenkkiin laitettavaksi.
Kilpaveneissä lenkkejä onkin 2-3, kuten x-99:ssä on 2. Spinnupuomin korkeutta säädetään yläkaijalla.
http://1.bp.blogspot.com/_NRfKKYNrNJE/SEhOvRwRilI/AAAAAAAAAKM/p3Ysk4NbtAI/s1600-h/WB536_DxO.jpg
Joo, ja luokkasääntö sanoo:
"Replacement masts may only be supplied by the Builder or the Licensed Spar Manufacturer. No alterations or modifications to the spars extrusion are permitted
except to facilitate the attachment of rigging and fittings as specified in these rules."
Eli kiskoja ei sovi lisäillä. Useampi lenkki ja symmetrinen puomi on jo kelvollinen ratkaisu. Isompiin veneisiin se ei käy. Spinnupuomin korkeutta säädetään ylägaijalla JA puomin korkeudella mastossa. Pelkkä ylägaijan säätö jättää puomin vinoon ja projisoitu ala, joka venettä kuljettaa, pienenee
"Isompiin veneisiin se ei käy"
Itämerellä ei paljoa 10 metriä isompaa venettä kannata hankkia spinaakkeripurjehdukseen, ellei ole miehistöä ainakin 4. Lisäksi mutu tuntumalla itämeren matkapursikannan keskipituus on lähempänä 10 metriä kuin esim 12 metriä.
Joo, ja suurin osa kymmenmetrisistä on X.ää raskampaa kalustoa, jossa rikikin on X.ää jämäkämpää. Vastaavasti symmetriset spinnupuomit ovat jo siinä kokoluokassa harvinaisia. Vaikka X-99 on aivan käypä matkavene, se on silti ratakisapainotteinen. Radalla taas ketterästi käyvät jiipit ovat tärkeitä, jopa tärkeämpiä kuin se spinnun hienosäätö.
Kun itse satun omistamaan vähän yli kymmenmetrisen veneen, voin ilman mutua sanoa, että keskipituus on suurempi nykyään. Isomman hankinnan kannattavuus on toinen kysymys. Mutta mihin tarvitaan isommassakaan 4 henkeä spinnupurjehdukseen? Kisassa jiipin tekoon tarvitaan enemmänkin, mutta kyllä matkanteossa kaksi henkilöä ja autopilotti on vallan riittävä miehitys kaikkiin operaatioihin. Tekeehän ne yksinkin.
Ei minukaan veneen pituus ole kuin lähemmäs 11m ja spinnu 80m2, siltikin mastossa on lenkit ja puomi symmetrinen. Jokainen ylimärääinen niittireikä mastossa on turhaa ja keep it simple mallin kannalta lenkki on parempi kuin kisko ja sen vaatimat helat.
Isolla veneellä tarvitaan perämies, autopilotti ei pysy kovemmassa aallookossa välttämättä mukana. Toinen tarvitaan ison skuuttiin ja 2 muuta spinnua säätämään, pääasiassa skuutteihin. Kotivesillä tuuli shiftaa ja on puuskikas ,joten aktiivista spinnuajoa pitää olla, jotta homma ei mene rintsikoille tai broutsiksi.
Ilmankos tarttet paljon käsiä kannelle. Symmetrinen puomi vaatii älyä pinnaan ja jonkun tai jotkut skuuteihin, jotta puomiin ei kohdistu paljon voimia. Puomihan on kokonaan keulagastin hyppysten varassa. Tuplaskuutit ja jiippi dippaamalla niin menee paljon isompikin spinnu yksin autopilotin kanssa. Ja niin menee shiftitkin. Vaatii tosin sen kiskonkin.
Kolme lenkkiä tarkoittaa vähintään tusinaa niittiä ja niitinreikää. Mikä on se etu, mikä samalla määrällä niittejä eri tavalla jaettuna voitetaan. Ja mikä on se haitta toisaalta niitinrei'istä? KIS on hyvä periaate, mutta ei käytännöllisyyden kustannuksella. Käytännöllisyys kun ei tässä edes tarkoita ominaisuuksista tinkimistä. Kun puomi on viritelty kevyen tuulen lenkkiin slöörillä, sitä ei kukaan voi vaihtaa tuulen friskattua.
Matkapurjehtija selviää yhdellä lenkillä ja KIS on voimissaan.
Suomen rannikolla ei kyllä yksin purjehdi jollain 100m2 spinnulla kovinkaan mallikaasti pitkään, väsy tulee äkkiä koko ajan skuutatessa ja ympäri venettä juostessa, eri juttu tasaisessa tuulessa avomerellä. Voihan sitä netissä uhota kaikenlaista, mutta todellisuus on eri juttu.
KIS ja yksi lenkki ei ole niinkään matkapurjehtijan vaihtoehto, vaan ratakisaajan. Se ei erityisestikään ole yksin tai vaimon kanssa purjehtivan vaihtoehto. Seurailija esitti siihen oikein hyvät perusteet. Juoksentelua tulee enemmän kuin useimmat jaksaa, jos rypistelee isolla spinnulla vaikkapa olympiaväylää. Muutoin saattaa pitkänkin päivämatkan tehdä spinnulla jopa saaristoväylillä aika vähin toimenpitein. Ei sen legin tarvitse edes jäänsärkijäväylä olla, hiukan vain etukäteissuunnittelua, niin ilman uhoa onnistuu. Tosin todella harvalta, sen verran harvinainen näky spinnu nykyään merellä on.
Sählätkää tee vaan tuplaskuuttien, autopilotin ja kiskojenne kanssa, kyllä me vedämme komiasti vaimon kanssa kahdestaan ja yhdellä lenkillä mastossa 80m2 spinnun kanssa umpisaaristossa. Barberhaulereita tuskin teillä on spinnun tasapainottamiseen ja skuutit valmiina nopeata spinnun nostoa varten niin kuin meillä. Ehkä siksi näin meillä tosiaan, että olemme ex-ratakisaajia.
Ei tartte barbereita kun on tuplaskuutit. Ja sitä myötä täsmälleen sama määrä naruja ja täsmälleen sama hallinta. Että antaa mennä kuka mitenkin sähläten.
Ei tuplaskuutti mitenkään auta saamaan spinnun kulmia samalla tasolle ja tukemaan spinnua jiipissä. Veneen leveimmässä kohdassa on syytä olla tuki piste skuutille, eli barberi, jotta spinnu ei lähde heijaamaan.
Myöskin sivutuulessa barberi on hyödyllinen, tuulen puolen barberi vedetään kanteen, jolloin ei tarvita mitään jockeypuomeja tms.
http://www.j24class.org/usa/faqs/thej24cont.html
Taitaa olla pienen purjehduksen oppitunnin paikka.
Toiset skuutit tulevat vakioratkaisuna veneen leveimmälle kohdalle. Siis juuri siihen, mihin barberitkin skuutin vetävät. Korvaavatko ne ne jockeypuomin, riippuu sitten veneen muodosta. Nykyistä silitysrautamallia lähentelevissä ei jockeypuokia tarvita.
Tuplaskuuteilla puomin saa jiipissä aina löysällä olevaan köyteen ilman ponnisteluja, eikä sitä välillä irroteta mastolta. Puomi ei siten koskaan vie gastia kannella, kuten joskus käy, kun vetävässä purjeessa kiinni oleva puomi pitäisi tuoda maston lenkkiin.
Jos tuplaskuutit tulevat veneen keskelle, eivät ne toimi täysimyötäisessä ja sivutuulessa,spinnu kulmat tulevat liian lähelle venettä.
Spinnujiipissä puomi vaihtaa puolta täysimyötäisessä, silloin spinnu pysyy paikoillaan ilman puomia barberit 0.5-1m irti kannesta, jolloin helppoa irrottaa puomi mastosta, sitten purjeesta, laittaa puomi skuuttin ja mastoon uudelle halssille.
http://www.youtube.com/watch?v=iFUnV2BEwH4
Olisi jo luullut, että vähemmälläkin asian ymmärtää, mutta väännetään nyt lisää rautalankaa tuplaskuuteista. Voihan tätä lukea joku sellainenkin, jolla ei ole aihetta selventävää kilpailukokemusta takanaan.
Jos yhdet skuutit tulevat leveimmältä kohdalta, ne toiset lähtevät takakulmalta perinteisten spinnuskuutien tavoin. Spinnua ajetaan aina sillä skuutilla, joka paremmin tuulikulmille sopii. Jiippiä tehdessä tietysti niillä keskellä venettä olevilla, jolloin spinnu pysyy kauniisti vedossa koko ajan. Ja vene saa täydellä miehityksellä ajettaessa kääntyä koko ajan, vajaamiehityksellä joutuu puomin dippaamisen ajaksi pysähtymään lähes plattikselle. Keulagastilla on aina niin paljon löysää köyttä puomille laitettavaksi kuin hän ikinä tahtoo, tuulesta riippumatta. End-for-end tekniikalla symmetristä puomia taas pitää plattiksellakin painaa vedossa oleva köyttä vasten ulospäin, jotta uuden pään koukun saa ujutettua maston lenkkiin kiinni. Barberit rauhoittavat spinnun vellomiselta, mutta skuutin vetoa ne eivät poista.
Spinnupuomin oikeaoppinen asento onheloituksesta riippumatta aina siten, että koukku on auki ylöspäin. Tuplaskuutien kanssa on vain pidettävä jiipatessa huolta siitä, että molemmat skuutit ovat puomin yläpuolella. Silloin puomia pääsee esteettä laskemaan irti skuutista, eikä se jää nojaamaan käytössä olevaan skuutiin. Mastolla olevaa kiskoa tarvitaan, jotta mastolla puomin päätä saadaan nostettua niin paljon, että puomi mahtuu kääntymään atustaagin ali.
Eiväthän molemmat köydet varsinaisesti skuuteja ole. Puomin kautta kulkeva on gaija, leen puolella kumpi hyvänsä voi ollakin skuuti tarpeen mukaan. Riittää, jos gaijat ovat kunnon venymätöntä dyneemaa, skuuteiksi riittää muutoin hyvä skuutiköysi. Yleisempi tapa on johdattaa gaijat keskeltä venettä, mutta joissain tapauksissa ploki jäisi lenssillä liian lähelle puomin päätä ja veto melkein suoraan alaspäin. Silloin voi yhtä hyvin gaijat tuoda takakulmiin, mutta tiukemmalla slöörillä tarvitaan sitten jockeypuomia.
Plattiksella spinnussa ei ole juurikaan voimaa, on aivan helppoa työntää puomi skuutin ja maston väliin isossakin veneessä. Yksin missään kovissa keleissä monikaan ei purjehdi spinnulla.
toinen oppitunti kirjoitti : "End-for-end tekniikalla symmetristä puomia taas pitää plattiksellakin painaa vedossa oleva köyttä vasten ulospäin, jotta uuden pään koukun saa ujutettua maston lenkkiin kiinni."
Noin tekee aina ainoastaan ne jotka ei osaa kyseistä tekniikkaa.
Isommassa veneessä ja/tai kovemmassa tuulessa puomin ulkopäätä painetaan eteenpäin kohti spinnun kulmaa, ei suinkaan ulospäin poikittain köyteen laitettaessa sisäpäätä mastolle. Köyttä löysätään viimeistään juuri ennen puomin mastolle laittoa riittävästi, ettei purjeen kulma tule estämään puomia työntymästä tarpeeksi eteen.
Löysäystä ei saa tehdä vasta puomia laitettaessa, se haittaa keula gastin tasapainoa oleellisesti, ja on aina paha virhe.
Kevyessä tuulessa ja pienessä veneessä tehdään juurikin kuten kirjoititkin, koska silloin voimat on pieniä ja on nopeampaa niin saada spinnu trimmattua plattarille.
Perhemiehistöllä cruisaillessa spinnu voidaan jopa laittaa sukkaan jiipin ajaksi, jos keliä riittää ja vene on isompi.
"Yleisempi tapa on johdattaa gaijat keskeltä venettä, mutta joissain tapauksissa ploki jäisi lenssillä liian lähelle puomin päätä ja veto melkein suoraan alaspäin"
Tästä ei ole mitään haittaa, sillä pääosan voimista voi hoitaa sillä taakse tulevalla tuulen puolen jaluksella vaikkei se puomin kautta kuljekaan, se takakaija voi tällöin olla vaikka täysin löysällä, mistä on se etu ettei sitä tarvitse säätää ennenkuin tuulen puolen jalusta löysätään. Jos eteen johdettu takakaija ei tuossa tilanteessa ole löysällä niin jotain hajoaa.
Singlehanded spinnujiippivideo:
http://www.youtube.com/watch?v=8VlBLyVA574&feature=related
Tälle kirjoitukselle 100/100 pistettä:
"Isommassa veneessä ja/tai kovemmassa tuulessa puomin ulkopäätä painetaan eteenpäin kohti spinnun kulmaa, ei suinkaan ulospäin poikittain köyteen laitettaessa sisäpäätä mastolle. Köyttä löysätään viimeistään juuri ennen puomin mastolle laittoa riittävästi, ettei purjeen kulma tule estämään puomia työntymästä tarpeeksi eteen.
"
Noinhan se jiippi menee, kun on ajoituksen hallitseva kaveri siellä spinnuskuutissa kiinni. Jo keskituulilla spinnun kuitenkin vetää aika tiukalle jiipin ajaksi, joten puomin paikalleen laittoa varten tosiaan joutuu antamaan löysää. Ja joka tapauksessa kun löysää on annettu, on spinnulla myös enemmän vapausastetta heilutella gastia, ellei ajoitus mene juuri kohdalleen. Omat kokemukset end-for-endin kanssa loppuvat toppirikisen puolitonnarin kokoon, enkä suuremmasta olisi välittänytkään. Tiedän kyllä, että vielä 8 mR:stä voi löytyä symmetrinen puomi, mutta sitä kyllä ajetaan tuplaskuuteilla.
Spinnusukan olen saanut nykyisen veneen mukana, mutta käyttämättä on jäänyt. Niin monelta taholta olen kuullut siitä olevan lopulta enemmän harmia kuin hyötyä oman ennakkokäsitykseni vahvistukseksi. Tuplaskuutit, autopilotti ja vaimo, joka osaa laskea ylägaijaan pyydettäessä löysää ovat riittävä miehitys spinnujiippiin vielä keskituulien ylärekisteriin saakka.
Veto gaijalle, joka ei mene puomin kautta, johtaa useimmiten sähläykseen ja puomin karkaamiseen purjeen kulmalta jonnekin. Puomin asennon muuttaminen tarkoittaa aina kolmen köyden yhtaikaista säätämistä. Alagaijahan kulkee kuitenkin keulan kautta. Se uhkaushan tuossa jo tulikin: "Jos eteen johdettu takakaija ei tuossa tilanteessa ole löysällä niin jotain hajoaa". Tunnetusti "jos" pitää vaihtaa "kun"-sanaan.
Älä guruile sitten, jos olet sukka miehiä ja kokemusta on vain puolitonnarin kokoisesta symmetrisellä puomilla.
Pitäisihän se ymmärtää, ettei aamuyön kännipäisiä kirjoituksia kannattaisi edes kommentoida, silloin luetun ymmärtäminen ja itsekritiikki ovat heikoissa kantimissa.
Juu, olen sukkamies. Säilytän sitä sukkaa hyllyllä kellarissa, haluaisitko ehkä ostaa sen, se on minulle tarpeeton. Ja kyllä, toppirikisen puolikkaan spinnu, joka on X-99:n spinnun kokoinen on suurin, jota olen käsitellyt end-for-endillä. Isompiakin on nähty ja koettu, kaksitonnarikokoa baanalla ja cruisingina pari numeroa suurempia. Ja kovin basic-puuhissa tässä ollaan guruilun jätän siihen päteville.
Onpa älykästä eksyä aiheesta noinkin paljon.
Ei maksane paljon tilata läheltä joku alan liikkeestä myymään kisko ja niittaamaan kiinni, vai?
Käytä Monel-niittejä halk. 6 mm. Ne ovat hemmetin lujia, mutta voit tarvita useita. Riippuu siitä kuinka suuria purjeita käytät. Parasta kysyä neuvoa ammattimieheltä. Syntyvät voimat, joita voit laskeakin, ovat "voimaiskujen" takia paljon suurempia kuin tasaisen tuulen paineen synnyttävät voimat. Suunnittelin rigin omaan 12 ton purkkariini. Siitä on kerrottu kirjoissani Yksinäinen purjehtija. www.snoopy.fi
Edellä on niin monta mielipidettä että ei ota selvää. Puomin kiinnitys mastoon kuitenkin tarvitaan ja yleensä mastoissa näkyy niitä kiskoja.
Kaikki vaihtoehdot vaatinevat reikien poraamista mastoon ja tehokkaan niittipistoolin?
Mastoon tulee yhtä monta reikää kuin kiskossakin niitä on. Sitten tarvitaan reikien mittaiset rosteriniitit ja jämäkät niittipihdit. Rei'istä mastossa ei ole mitään haittaa, ne eivät sitä käytännön kannalta heikennä. Pieni kiusa voi olla profiilin sisään menevät alumiinilastut. Ei niitäkään montaa tule, suurin osahan putoilee ulkopuolelle.
No, jos hifistellä haluaa, ne monel-niitit ovat vielä parempi vaihtoehto. Suolaisemmille vesille aikoville se ei ole edes hifistelyä, vaan välttämätöntä. Itämerellä ei juuri korroosio-ongelmaa tule.