Mistä mahtaa olla lähtöisin se riemuidiootillinen keksintö, että kaikissa vessallisissa paateissa pitää ensi vuonna olla tyhjennettävä septitankki??
Onko verrattu paljonko ne muutamat paskat kesässä saastuttavat verrattuna siihen, että rakennetaan ja asennetaan hankalanmallinen tankki hankalaan paikkaan ?? Huviveneilijöiden paskakuorma Suomenlahdella on niin mitättömän pieni, ettei sillä ole minkäänlaista merkitystä rehevöitymiseen. Entäpä keräilytankkien tyhjennys ?? Minneköhän luulette sisällön päätyvän, puhumattakaan tankkeihin tarvittavasta materiaalista, niiden asennuksesta ja tilantarpeesta. Uskomatonta huuhaata !!!
Onko verrattu paljonko ne muutamat paskat kesässä saastuttavat verrattuna siihen, että rakennetaan ja asennetaan hankalanmallinen tankki hankalaan paikkaan ?? Huviveneilijöiden paskakuorma Suomenlahdella on niin mitättömän pieni, ettei sillä ole minkäänlaista merkitystä rehevöitymiseen. Entäpä keräilytankkien tyhjennys ?? Minneköhän luulette sisällön päätyvän, puhumattakaan tankkeihin tarvittavasta materiaalista, niiden asennuksesta ja tilantarpeesta. Uskomatonta huuhaata !!!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sulla taitaa olla se imutyhjennys vielä asentamatta?
Unohdit sanoa, että kyllä ne kalat ja linnutkin sinne paskoo...
...unohdit hylkeet...
...muutaman faktan:
1) Suomen merialueet ovat pääosin varsin matalia ja huviveneily ylipäätään keskittyy mataliin vesiin (vähän liiankin mataliin, kuten eräästä toisesta threadista huomaa).
2) Veneilyn aiheuttama kuormitus on kokonaisuutena luultavasti hyvinkin vähäinen verrattuna mm. suomalaiseen kalanviljelyyn ja muuhun maatalouteen sekä tietysti Pietarin päästöihin. Se on kuitenkin luonteeltaan erittäin pistemäistä, toisin sanoen kuormitus keskittyy samoihin paikkoihin. Ja tämä ilmiö sen kun korostuu mökkirakentamisen myötä, koska veneilijöille käyttökelpoiset rantautumispaikat vähenevät.
3) Tämä pistekuormitus kohdistuu automaattisesti paikkoihin, joiden haluttaisiin olevan puhtaita ja esim. uimakelpoisia. Toisin sanoen, kyse ei ole pelkästään reheväitymisestä tai sinilevistä vaan siitä, että on ikävä panna lapset uimaan naapuriveneen kikkareiden sekaan.
4) Eihän kukaan pakota sinua rakentamaan septiä. Määräykset sanovat, että käymäläjätteitä ei saa laskea veteen. Sen kun vain purat vessan pois ja korvaat sen kemiallisella pytyllä tai peräti kompostivessalla (on joku tosiaan sellaisenkin veneeseen bygannut).
5) Mitähän se tankin rakentaminen ja asentaminen muka saastuttaa? (Viittaan toiseen virkkeeseesi.)
Itse olen ihmetellut, että pitäisikö veneestä oikeasti purkaa pois päällisin puolin hyvässä kunnossa oleva haloni-järjestelmä. Päästöjä tästä ei käsittääkseni tule muuten kuin tulipalon sattuessa. Ja silloin palaa helposti lasikuitua, öljyä jne.. Ainakin jos järjestelmä puuttuu.
Tuleekos se tankki tyhjästä ilmasta sormia napsauttamalla ??
Sahaamalla syntyy yleensä sahanpurua.
Vedäpäs henkeen hitsauskaasuja.
Putsaat paikkoja liuottimella tms., otatkos höyryt talteen ja laitat takaisin pulloon ??
Mitä pari paskaa on näihin verrattuna ??
Suomen saaristossa taitaa olla muutama kesämökki.
Kesämökillä puucee. Kesämökin omistaja lapioi paskan astioihin ja kuljettaa mantereelle ???
...se yksikin uloste saastuttaa kuin nuo sinun luettelemasi. Enkä muuten ole kuullut kesämökistä, jonka puuceen töhnät kaadettaisiin mereen.
Mihis sitte ?? Syödäänkö ne ??
Useimmilla mökeillä on käytössä ns. kuivakäymälä eli PuuCee. Mikäli mökille haluaa rankentaa vesi-WC:n, vaativat useimmat kunnat erillisen umpisäliön, johon jäte kerätään (=veneen sptitankki). Umpisäiliön asennuksessa tulee ottaa huomioon, että säiliö pitää tyhjentää säännöllisesti ja tällöin pitää päästä riittävän lähelle säiliö autolla. Saaristossa tämä tarkoitta, että pieni säiliöauto kuljetetaan proomulla saaren rantaan ja säiliö imetään tyhjäksi.
Koska umpisäiliön tyhjentäminen saaristo-olosuhteissa on hieman vaivalloista, on monessa tapuksessa kuivakäymälä parempi ratkaisu. Niitä on myös sisäkäyttöön soveltuvia. Yhteistä kaikille on kuitenkin se, että lopputuloksena saadaan maatunutta jätettä, joka ei haise ja voidaan siten kompostoida ja käyttää maanparannusaineena vaikka kukkapenkeissä tai kasvimaalla. Osa mökkiläisitä kuljetta käymäläjätteet kaatopaikalle. Erityisesti ne, joilla on ns. vanhanmallinen Puucee, jossa ulosteita ei erotella, vaan sekä kiinteä että nestemmäinen ulostemenevät samaan astiaan. Tuolloin maatumisprosessi on huonompi ja jäte haisee. Käy katsomassa maaseudulla kaatopaikalla, niin huomaat, että ainakin joissain kunnissa on käymäläjätteen vastanottopaikka (ainakin Kemiö).
Itse tein mökille ne. erottelvan Puuceen. Sen etuna on, ettei PuuCee haise edes "raskaimmassa käytössä". Siinä siis nestemäinen ja kiinteä uloste erotetaan eri asitiaan (virtsan voi myös imeyttää suoraan maahan riittävn kauas rannasta, kunhan imeytyskenttä on tehty oikein). Kiinteä jäte menee muovisäiliöön (ei reikiä pohjassa) PuuCeessä käynnin jälkeen päälle ripotellaan kariketta (voi kerätä metsästä tai ostaa säkeissä kuoriketta tai vastaavaa). Tärkeää on myös, että PuuCeen takaosa on mielellään etelään ja aurinkoisessa paikassa, jolloin takaosa pysyy kuivana ja lämpöisenä. Kun astia täyttyy, vaihdetaan tilalle tyhjä ja täyden astian päälle laitetaan kansi suojaamaan sateelta kuitenkin niin, että ilma kietää. N. 1/2 - 1 vuoden säilytyksen jälkeen on "tavara" maatunut ja täysin hajutonta. Myös pöntöön heitetty WC-paperi on lähes maatunut. Nyt voidaan "tavara" kaataa kompostointipaikkaan ja seuraavana kesänä käyttää maanparannukseen.
Entäpä pesuvedet? Mikäli mökissä ei ole suihkua ja lämmintä vettä riittää yksi imeytyskaivo. Mutta jos aikoo johtaa vaikkapa tiskivesiä samaan kaivoon, ei tuo enää riitä. Pitää laittaa ensin umpinainen saostuskaivo (huollettava säännöllisesti), josta johtaa ylivuotoputki imeytyskaivoon. Kaivojen koko määräytyy vuorokautisen käytetyn vesimäärän mukaan.
Asentelin myös tuollaisen harmavesijärjestelmän mökille. Harmaavesijärjestelmän kustannuksista sen verran, että Uponorin kaivot maksoivat 388 euroa, siihen vähän viemäriputikia liitoskappaleineen ja kulmapaloineen päälle. Sitten kaivuutyöt (traktori 30 euroa tunti = halpa kuin mikä kuljetus proomulla 75 euroa tunti) tuli kokonaiskustannuksisi n. 1000 euroa, kun asennustyön tein itse.
Mielestäni on aivan turha itkeä näillä palstoilla septitankin imutyhejennyksen asennuksesta ja referoida mökkiläisten jätehuoltoasioihin. Kunnat ovat erittäin tarkkoja tänä päivänä kesämökkien jätehuollosta. Joissain vanhoissa mökeissä sattaa olla vielä vanhanaikaisia järjestelmiä, mutta väittäisin, että kokonaisuuten mökkiläiset pitävä hyvää huolta omasta rannastaan.
Lisää haja-asutuksen jätevesihuollosta voi lukea osoitteesta: http://www.vsagendatoimisto.fi/
Itsellä paatissa vesivessa, rööri suoraan mereen.
Ruuvaan laitteen pois ja ostan kemiallisen 24 litran säiliöllä. No problem. Edellisessä veneessä oli septitankki, sen tyhennys tuli tehtyä ajossa isoimmilla selillä/avomerellä. Ei tullut pistekuormia, mutta tuntui epämiellyttävälle pumppailla jäte veteen...
Tere!
Huvittuneena ja hiukan surullisena olen seurannut keskusteluja veneen WC-jätteiden käsittelystä. Vallalla tuntuu olevan käsitys, että Itämeri kestää mitä tahansa ja yksityisen ihmisen tekemisillä ei olisi mitään merkitystä.
Kaikki syyttelee vaan toisia tahoja, eikä omissa toimissa ole tietenkään mitään vikaa. Sitten kesällä ihmetellään kovaan ääneen mistä tuo kaikki levä ja töhnä on oikein peräisin, no Virosta varmaan. Totta toinen puoli, sieltäkin tulee kuormaa, mutta ollaan me veneilijätkin osaltamme vastuussa. Itse ainakin haluan veneillä ja kalastaa mahd. puhtaassa vedessä ja jos jotenkin, edes hiukan, voin vaikuttaa siihen itse, niin teen osuuteni ja yritän parhaani. Se on kumma, että on varaa ostaa monien kymmenien ellei satojen tuhansien markkojen veneitä, muttei ole varaa satsata muutamaa tuhatta siihen, että sillä voisi ajaa puhtaammissa vesissä. Huh huh, HIENOA HYVÄT VENEILIJÄT!
Onneksi on myös (iso osa) vastuunsa tuntevia venilijöitä jotka välittävät ainutlaatuisesta saaristostamme ja hoitavat jätteensä sinne minne ne kuuluu. Minulla on sellainen periaate, että lähtiessäni luonnon satamasta se jää siihen tilaan kun oli minun tullessani. Korkeintaan hiukan iltanuotiosta mustuneita kiviä jää jälkeeni. Silloin tiedän voivani nauttia ao. satamasta myös kymmenen vuoden jälkeen.
Hyvää ja raikasta kesää kaikille: Tapsa
Ne iltanuotion halkaisemat kivet ovat siellä rannalla ainakin seuraavaan jääkauteen saakka, joka ne ehkä taas pyöristää. Siis enhän minä...
Täytyneekin tuoda jatkossa nuotiokivet kotoa ja ottaa mukaan taas lähdettäessä. Tiilet olis varmaan hyviä, ei halkea peruskalliokaan nuotion alla, kun niistä latoo pedin.
Tosin täytyy miettiä SAASTUTANKO enemmän kun kuljettelen moista extra painoa mukanani ympäri saaristomerta?
Kiitos oikaisusta. d;-)
...väliä? Meinaan, niillä nuotiojäljillä... En kylläkään itse rakentele nuotioita mihinkään muuanne kuin rakennetuille tulisijoille, grillauspaikoille jne, mutta se johtuu lähinnä varovaisuudesta itse tulenkäsittelyssä. Niistä nuotiojäljistä en saata itse oikein murheentua enkä juuri käsitä niistä valittajia. Mitä haittaa niistä nyt on?
Kuule se tankin laittaminen maksaa jos itse tekee noin 50 euroa. Eli vähemän kuin yksi viikon loppu reissu eväineen polttoaineineen jumineen.
Älkää nyt vauhkoontuko asiasta ja ehkä meillä vielä lapsenlapsillakin on vielä kaunis suomen saaristo käytössä.