Entä jos valtion rahat loppuvat? 10 kysymystä velkasaneerauksest

10 kysymystä velkasaneerauksesta

Mitä tarkoittaa valtion velkasaneeraus? Voiko Islanti kieltäytyä maksamasta velkojaan? Voiko Suomelle käydä kuten Portugalille?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Etlan, kansainväliseen talouteen erikoistunut tutkija Paavo Suni vastaa.

Kommunistit osoittivat mieltä Kreikan säästöjä vastaan Ateenassa

1. Viime aikoina on puhuttu paljon eurokriisistä. Millaisessa taloudellisessa tilanteessa ovat Kreikka ja Portugali? Entä koko EU?

”Euroalueen talous on monijakoinen. Esimerkiksi Saksalla ja Suomella menee kriisimaihin verrattuna hyvin. Kreikan talouskehitys on erityisen surkeaa, muun muassa jättimäisen velan takia. Luultavasti velka kasvaa suhteessa kokonaistuotantoon ainakin pitkälle ensi vuoteen. Portugali on hieman paremmassa kunnossa. Sen velkaantumisaste oli viime vuonna yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun taas Kreikan vastaava luku on runsaat 140 prosenttia.”

2. Yksityisihmisen velkasaneerauksessa käräjäoikeus vahvistaa velalliselle maksuohjelman, jossa määrätään, kuinka hänen tulee maksaa velkansa seuraavien vuosien aikana. Maksuohjelman kesto on yleensä viisi vuotta. Kun velallinen on maksanut veloistaan niin paljon kuin maksuohjelmassa on määrätty, hän vapautuu velkojensa loppuosien maksamisesta. Mitä tarkoittaa valtion velkasaneeraus?

”Valtion velkasaneerauksella tarkoitetaan velkojen uudelleenjärjestelyä joko laina-aikaa pidentämällä, korkoja alentamalla, antamalla osan velasta anteeksi tai jollakin näiden keinojen yhdistelmällä.”

3. Voiko valtio vapautua veloista tietyn ajan kuluttua?

”Vastaavaa velkajärjestelysysteemiä kuin yksityisihmisen kohdalla ei ole valtioiden välillä. Kehitysmaiden kohdalla on joskus annettu velkoja anteeksi. Samoin Argentiinassa vuoden 2002 rahoituskriisin jäljiltä. Argentiinan kohdalla suurin osa veloista korvattiin uusilla joukkovelkakirjoilla, joiden juoksuaika, eli ajanjakso, jona laina maksetaan takaisin, oli merkittävästi aiempia pidempi ja arvo 25-30 prosenttia alkuperäisten arvosta. Kyseessä oli siis merkittävä velkojen anteeksianto. Yleensä velkoja joudutaan antamaan anteeksi, kun tilanne arvioidaan sellaiseksi, että muutoin velanmaksu jäisi vieläkin pienemmäksi.”

4. Mitä pitäisi tapahtua, että Suomi olisi samassa tilanteessa kuin esimerkiksi Kreikka?

”Mehän olimme samantapaisessa mutta helpommassa tilanteessa 1990-luvun lamassa. Tilanne oli sikäli erilainen, että markan heikkeneminen paransi kilpailukykyämme tuntuvasti. Suomi ei koe Kreikan kohtaloa ellei talousasioita sössitä sitten oikein kunnolla. Pidemmällä, parin vuosikymmenen aikavälillä sen sijaan työikäisen väestön väheneminen pitää velkaongelman pinnalla.”

5. Oliko Suomen 1990-luvun lama velkasaneeraus?

”Ei. Silloin Suomella oli omat keinonsa selvitä siitä. Vyötä kiristettiin ja markka lähti käsistä. Lisäksi Nokian nousu oli tärkeä tekijä siinä, että talous saatiin taas nousuun.”