Uskontojen Uhreissa on tutkittu uskonnollisten lahkojen harjoittamiin toimintamuotoihin liittyvää manipulaatiota.
Narsismiakin kannattaa omasta mielestäni usein arvioida juuri toimintatapojen näkökulmasta. Kuinka paljon manipulointia sisältyy sellaisiin ihmissuhteisiin, joissa toisen tai useampien arvioimme käyttäytyvän narsistisesti.
Mielestäni oheinen luettelo lahkojen toimintamuotojen vaarallisuuden arvioimiseksi on hyödyllistä luettavaa myös sellaiselle, joka pohtii omaan lähipiiriinsä liittyvän manipulaation mahdollisuutta esimerkiksi perheessä, toveripiirissä, työpaikalla, yhdistyksissä, romanttisissa suhteissa, nettikeskusteluissakin.
---
16 kriteeriä vaarallisuuden arvioinnin avuksi
Lahkon vaarallisuuden arvaamista voi helpottaa alla oleva luettelo. Jokaisen kohdan voi arvioida esimerkiksi asteikolla yhdestä viiteen: 1) ei juuri lainkaan, 2) vähän, 3) jonkin verran, 4) paljon, 5) erittäin paljon. Mitä korkeampi pistemäärä, sitä vaarallisempi ryhmä.
1. Sisäinen kontrolli: miten paljon lahko määrää jäseniensä henkilökohtaisista asioista, jäsenen velvollisuus raportoida tekemisistään ylemmässä asemassa oleville.
2. Johtaja(i)n autoritaarisuus: kuinka erehtymättöminä johdon määräyksiä on pidettävä, suljetaanko niiden arvostelija ulkopuolelle. Velvollisuus totella johtajan/johtajien käskyjä.
3. Opillinen dogmaattisuus: todellisuuskäsityksen ja oppien jäykkyys. Suvaitsemattomuus erilaista ajattelua kohtaan. Kuinka pitkälle oppi ajattelee jäsenen puolesta tarjoten valmiit mielipiteet.
4. Syyllistäminen: onko jäsenen etsittävä vikaa aina itsestään, jos ei sopeudu yhteisöön.
5. Vainoharhaisuus: kuinka paljon jäseniä pelotellaan todellisilla tai kuvitelluilla vihollisilla, joita voivat olla erilaiset viranomaiset, virallinen (lääke)tiede, ja ennen kaikkea lahkosta lähteneet ja siihen kriittisesti suhtautuvat entiset jäsenet.
6. Maailmankielteisyys: näkeekö lahko "maallisen" elämän lahkon ulkopuolella täysin arvottomana. Väittääkö se lahkoon kuulumattomien ihmisten joutuvan kuoleman jälkeen helvettiin tai syntyvän uudestaan huonoihin oloihin. Onko sillä apokalyptinen visio, jossa maailmanloppu on lähellä ja vain lahkon sitoutuneet jäsenet pelastuvat.
7. Sensuuri: missä määrin johto rajoittaa jäsenten mahdollisuutta tutustua ulkopuolisiin näkemyksiin lahkosta. Suoran kiellon lisäksi sensuuri toimii usein epäsuorana ryhmäpaineena: kunnon jäsenen ei odoteta haaskaavan aikaansa "maallisiin" tai "demonisiin” tiedonlähteisiin.
8. Ihmissuhteiden rajoittaminen: onko painetta hylätä eri tavalla ajattelevien ystävien ja omaisten seura, "entinen elämä" harrastuksineen ja ilonaiheineen.
9. Uusien jäsenien värväys: kuinka paljon painoa annetaan uusien jäsenien hankkimiselle ja lähetystyölle.
10. Peiteryhmät: kuinka suuri määrä lahkolla on sen määräysvaltaan kuuluvia ryhmiä, joilla on toinen nimi kuin lahkolla, esim. peiteyhtiöt ja "hyväntekeväisyysjärjestöt", joiden tosiasiallinen tarkoitus on tuoda lisää kannattajia ja rahaa.
11. Varakkuus: kuinka paljon rahaa ja/tai omaisuutta lahkolla on käytössään tai se pyrkii haalimaan; miten paljon jäseniä painostetaan lahjoittamaan omaisuuttaan lahkolle (esim. kymmenykset tuloista, "erikoiskolehdit", lahkolle testamentatut perinnöt).
12. Poliittinen vaikutusvalta: kuinka paljon poliittista vaikutusvaltaa lahko haluaa tai on pystynyt hankkimaan esim. sijoittamalla jäseniään vaikutusvaltaisiin asemiin yhteiskunnassa.
13. Seksuaalinen manipulaatio: kuinka tarkkaan johtajat määräävät alaistensa seksielämästä.
14. Eroa harkitsevien painostus: kuinka voimakkaasti jäseniä pyritään estämään lähtemästä liikkeestä tai kuinka paljon entisiä jäseniä painostetaan liittymään takaisin lahkoon, esim. yöllisten puhelinsoittojen avulla.
15. Väkivallan hyväksyminen kun johto harjoittaa sitä tai on kyse liikkeen edusta.
16. Totisuus: kyvyttömyys sietää ryhmään, sen johtajiin tai oppeihin kohdistuvaa leikinlaskua.
Narsismiakin kannattaa omasta mielestäni usein arvioida juuri toimintatapojen näkökulmasta. Kuinka paljon manipulointia sisältyy sellaisiin ihmissuhteisiin, joissa toisen tai useampien arvioimme käyttäytyvän narsistisesti.
Mielestäni oheinen luettelo lahkojen toimintamuotojen vaarallisuuden arvioimiseksi on hyödyllistä luettavaa myös sellaiselle, joka pohtii omaan lähipiiriinsä liittyvän manipulaation mahdollisuutta esimerkiksi perheessä, toveripiirissä, työpaikalla, yhdistyksissä, romanttisissa suhteissa, nettikeskusteluissakin.
---
16 kriteeriä vaarallisuuden arvioinnin avuksi
Lahkon vaarallisuuden arvaamista voi helpottaa alla oleva luettelo. Jokaisen kohdan voi arvioida esimerkiksi asteikolla yhdestä viiteen: 1) ei juuri lainkaan, 2) vähän, 3) jonkin verran, 4) paljon, 5) erittäin paljon. Mitä korkeampi pistemäärä, sitä vaarallisempi ryhmä.
1. Sisäinen kontrolli: miten paljon lahko määrää jäseniensä henkilökohtaisista asioista, jäsenen velvollisuus raportoida tekemisistään ylemmässä asemassa oleville.
2. Johtaja(i)n autoritaarisuus: kuinka erehtymättöminä johdon määräyksiä on pidettävä, suljetaanko niiden arvostelija ulkopuolelle. Velvollisuus totella johtajan/johtajien käskyjä.
3. Opillinen dogmaattisuus: todellisuuskäsityksen ja oppien jäykkyys. Suvaitsemattomuus erilaista ajattelua kohtaan. Kuinka pitkälle oppi ajattelee jäsenen puolesta tarjoten valmiit mielipiteet.
4. Syyllistäminen: onko jäsenen etsittävä vikaa aina itsestään, jos ei sopeudu yhteisöön.
5. Vainoharhaisuus: kuinka paljon jäseniä pelotellaan todellisilla tai kuvitelluilla vihollisilla, joita voivat olla erilaiset viranomaiset, virallinen (lääke)tiede, ja ennen kaikkea lahkosta lähteneet ja siihen kriittisesti suhtautuvat entiset jäsenet.
6. Maailmankielteisyys: näkeekö lahko "maallisen" elämän lahkon ulkopuolella täysin arvottomana. Väittääkö se lahkoon kuulumattomien ihmisten joutuvan kuoleman jälkeen helvettiin tai syntyvän uudestaan huonoihin oloihin. Onko sillä apokalyptinen visio, jossa maailmanloppu on lähellä ja vain lahkon sitoutuneet jäsenet pelastuvat.
7. Sensuuri: missä määrin johto rajoittaa jäsenten mahdollisuutta tutustua ulkopuolisiin näkemyksiin lahkosta. Suoran kiellon lisäksi sensuuri toimii usein epäsuorana ryhmäpaineena: kunnon jäsenen ei odoteta haaskaavan aikaansa "maallisiin" tai "demonisiin” tiedonlähteisiin.
8. Ihmissuhteiden rajoittaminen: onko painetta hylätä eri tavalla ajattelevien ystävien ja omaisten seura, "entinen elämä" harrastuksineen ja ilonaiheineen.
9. Uusien jäsenien värväys: kuinka paljon painoa annetaan uusien jäsenien hankkimiselle ja lähetystyölle.
10. Peiteryhmät: kuinka suuri määrä lahkolla on sen määräysvaltaan kuuluvia ryhmiä, joilla on toinen nimi kuin lahkolla, esim. peiteyhtiöt ja "hyväntekeväisyysjärjestöt", joiden tosiasiallinen tarkoitus on tuoda lisää kannattajia ja rahaa.
11. Varakkuus: kuinka paljon rahaa ja/tai omaisuutta lahkolla on käytössään tai se pyrkii haalimaan; miten paljon jäseniä painostetaan lahjoittamaan omaisuuttaan lahkolle (esim. kymmenykset tuloista, "erikoiskolehdit", lahkolle testamentatut perinnöt).
12. Poliittinen vaikutusvalta: kuinka paljon poliittista vaikutusvaltaa lahko haluaa tai on pystynyt hankkimaan esim. sijoittamalla jäseniään vaikutusvaltaisiin asemiin yhteiskunnassa.
13. Seksuaalinen manipulaatio: kuinka tarkkaan johtajat määräävät alaistensa seksielämästä.
14. Eroa harkitsevien painostus: kuinka voimakkaasti jäseniä pyritään estämään lähtemästä liikkeestä tai kuinka paljon entisiä jäseniä painostetaan liittymään takaisin lahkoon, esim. yöllisten puhelinsoittojen avulla.
15. Väkivallan hyväksyminen kun johto harjoittaa sitä tai on kyse liikkeen edusta.
16. Totisuus: kyvyttömyys sietää ryhmään, sen johtajiin tai oppeihin kohdistuvaa leikinlaskua.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Oho... Ryhmäkoon kun laskee kahteen ja lahko-nimen muuttaa parisuhteeksi, mutta säilyttää nuo 16 tarkistuskohtaa, lopputulos voi avata sitä vasentakin silmää, jonka on sitkeästi pitänyt suljettuna..
Ok, tänks A
Kuuntelin ylepuheen teemaviikolla monta asiaan liittyvää ohjelmaa ja jos haluaa soveltaa "samaa", voisi kuunnella vaikka tämän
http://www.yle.fi/puhe/paivantasaaja.php?id=4374
Kun uskonnollinen yhteisö ahdistaa
Monet totalitääriset liikkeet ja lahkot käyttävät vallankäytön aseenaan juuri tuota manipulointia jossa ihmisen yksityisyys hajoitetaan, vaaditaan täyttä avoimuutta, rikkeiden ja syntien tunnustamista ja alistumista ryhmän valtaan. Ihmisiä muistutetaan ja nöyryytetään hänen heikkouksistaan. Hajoitettuun 'minään' on helppo rakentaa uusi vallankäyttäjälle sovelias persoonallisuus. Alistettu ihminen. Sokea ja kuuliainen orja.
Monen tuntema/kokema narsistisen puolison kikka on, kun hän vaatii avoimuutta ja minuuden paljastamista, ja sen jälkeen käyttää tunnustuksia aseenaan, mitätöi, halveksuu...menetelmällä saadaan uhri tossun alle. Itsehäpeä on se eräs kahva, mistä narsisti voi toista vääntää haluamaansa suuntaan.
Yxex
Nice to have you back !
Kun kuuntelin sitä ohjelmaa josta linkin laitoin, mietin juuri noita mitä sanoit. Kirjoitit. Kun koko perhe sukulaisineen ja kavereineen sekä kaikki harrastustoiminta tukee tällaista...miten sieltä voi selvitä ennen kuin täyttää 18 ja pääsee pakenemaan. Ei muita peilejä missään (?).
Narsistinen kärsii jatkuvasta häpeästä jota siirtää uhriin/käsittelee sitä kautta.
Se voi olla pientä tai huomattavaa mutta lopputulos on sama. Aina.
Joskus mietin, että "uhrivaiheessa" tarvitsin häntä opettamaan minua käsittelemään häpeäni. No joo, tarvita on liian voimakas sana, mutta alitajunta, se kettumainen olio joka välillä kiusaa...
Lynett
Elämä on parhaimmillaan hyvien ihmisten juhla, ja te olette hyviä ihmisiä! =)
Joo, uhri vapautuu otteesta sillä hetkellä kun tulee sinuiksi itsensä kanssa, hyväksyy omat hyvät ja huonot puolensa. Narskun pihtiote toisen häpeään kompensoituu hänen omasta häpeästään ja huonosta omanarvontunteistaan. Se on sellaista vastakkaiskäyttäytymistä..mitä ei itsessään suostu näkemään, sen huomaa toisesta.
Mokia sattuu kaikille ja niistä oppii, turha niitä on hävetä loputtomiin. :)
Narsistille oma 'itse' on tärkeä. Muiden virheet pönkittää tuota tunnetta. Vähemmän narsistinen ajattelee toistakin tärkeänä ja ainutlaatuisena ihmisenä. Sinä siellä jossain elät, syöt, juot, näet, kuulet, itket, naurat, tunnet ja mietit, ihan kuin minäkin. Ollaan molemmat tärkeitä! ;)
"Mokia sattuu kaikille ja niistä oppii, turha niitä on hävetä loputtomiin. :)"
Totta. Oma häpeä ja sen vaikutukset hitsi vie vaikka minne asti on vain välillä hieman vaikeaa tunnistaa. Kun niin kävi, olin todella typertynyt.
En ollut alkuunkaan tajunnut kuinka häpeä oli sitonut elämäni pieneen nippuun. Se kuuluisa kävelevä anteeksipyyntö vaikka olisin ulospäin näyttäytynyt tai käyttäytynyt miten tahansa.
Sisälläni se silti oli ja sitä sitten peiteltiin ja pakoiltiin kunnes... tuli tämä narsistinen "kumppani" ja kosketti sitä.
Hän tunnisti tämän "napin" minussa ennen minua ! Wtf ?
Tähän ei päde se vanha lääkärivitsi jossa potilas kertoo kivusta joka tuntuu kun hän painaa "tähän". Mitä vastaa lääkäri ? "No älä paina siitä."
Onneksi tämä lekuri painoi sitä vaikka muutkin keinot olisivat käyneet...siis jos valita ois saanut. Löysin häpeäpisteeni (joka olen koko kokonaisuudessani MINÄ itse, ihmisenä) ja aloin hoivaamaan sitä.
Ei tässä nyt elo mitään ruusuilla tanssia silti ole, ei alkuunkaan, mutta nyt kykenen suhtautumaan asioihin toisin.
Se (häpeä) saa edelleen asua siellä. Teen siitä mielummin yhteistyökumppanin kuin viholliseni. Enää minusta ei saa "sitä otetta" =)
Kuulostaa hyvältä tuo tiedostettu olotilasi!
Ihmiselle saattaa käydä niin että kun hän lohkoo itsestään pois(kieltää) kaiken negatiivisuuden, se silti pysyy ja ulkoistuu käytöksenä kanssaihmisiin. Hyväksymällä itsessään sekä enkeli- että demonipuolen ihminen vapautuu ja tulee kokonaiseksi. Vangittu ja kielletty demoni rymistelee kaltereita, mutta vapautettu ja hyväksytty demoni tekee sovinnon enkelipuolen kanssa ja viha häviää tai muuntuu positiiviseksi eneergiaksi (voi itku näitä mun teorioita, mutta toivottavasti pääsit kärryille) :)
Parisuhteessa vuosien mittaan kumpikin oppii toistensa kipupisteitä ja napin mitä painamalla saa toisen räjähtämään. Mutta ihmisen arvo mitataan sillä, painaako hän sitä nappia. Joskus se voi olla vaikeaa..kun haluaa kostaa toiselle, näpäyttää takaisin.. ;)
"Ihmiselle saattaa käydä niin että kun hän lohkoo itsestään pois(kieltää) kaiken negatiivisuuden, se silti pysyy ja ulkoistuu käytöksenä kanssaihmisiin."
Kyllä se näin on. Mutta yritäpä sanoa asiasta..... kun saa kuulla kuinka ei vaan tajua toisen olevan yltiöpäisen empaattinen ja huomioiva hieno ihminen kaikkinensa...
Sehän siinä onkin kun emme voi toiselle sanoa että 'sun on muututtava ja tutkiskeltava itseäsi ja oivallettava asioita'
Mutta olen iloinen että sä olet lähtenyt tuollaiselle henkiselle tutkimusmatkalle. Ja olen huomannut että sulla on nopea oivalluskyky. Etkä ole tiukkapipo. :)
"Sehän siinä onkin kun emme voi toiselle sanoa että 'sun on muututtava ja tutkiskeltava itseäsi ja oivallettava asioita'"
Tämäpä se.
Onkohan olemassa tapaa auttaa ihmistä ennen autettavan sisäistä "heräämistä", sitä omaa oivaltamista ? Miten se tehdään ?
Vertaisryhmässä tämä hoidetaan maltilla. Siellä ei hötkyillä tai tarjoilla, odotetaan ja annetaan kasvaa. Ei anneta vastauksia tai "neuvota" vaan jaetaan/vaihdetaan kokemuksia jotka vähitellen alkavat herättää kuuntelijassa (niin kuin täällä lukijassa) omia ajatuksia.
Varmin tapa saada ihminen vastustamaan on vastustaa hänen vastustamistaan vastustamalla (olipas hieno lause).
Se herättää vastareaktion. Hyökkäykseen vastataan useimmiten hyökkäämällä ja jos ei ole valmis vastanottamaan totuutta tai tietoa, se herättää tunteen hyökkäyksestä ja riita on valmiina
Sitä suojamuuria, jonka ihminen rakentaa "sen jonkin" ympärille on ulkopuolisen aika mahdotonta rikkoa. Ajatelkaa vaikka terapiaa, sekin perustuu vaikka ammattilaisia ovatkin, ohjaavaan ajatteluun ja sitä kautta asiakkaan omiin oivalluksiin eikä siihen että hänelle kerrottaisiin kuinka tulee elää.
Ihmistä on aika vaikea muutenkin murtaa. Siis positiivisuuspläjäyksenä nyt=)
Oli lahko kuinka kova tahansa, aina löytyy niitä jotka lapsesta asti vastustavat ja lopulta potkivat ne ovet tieltään ja painelevat... toivoa siis on!
Mielenkiintoinen kommentti yxex.
Täällähän on alettu sitten viime näkemän puhua jälleen asiaa!
Tätä minän hajottamisyritystä minäkin täältä lähdin pakoon. Kai minussa on jokin tutka, joka havaitsee hajoittajan yritykset - ehkä se on se terve egoismi, jota olen kehittanyt kuin toiset sixpäkkiään....
Kohdat sopivat muuten sovellettuina vallan mainiosti myös tämän palstan kirjoittajiin ja siihen kuuluisaan sisäpiiriin. Sellaisen väitetty olemassaolohan korostaa alisteisia kirjoittajia.
:D
(olen kaivannut sinua kyllikki!)
Ei voi ohjata, opastaa, neuvoa niin että se menisi perille...se on kaikki hukkaan heitettyä energiaa, ja varmaan turhauttavinta työtä sosiaalityöntekijöille!
Kilpikonnan panssariin ei kannata murtautua, jokin muu keino pitää löytyä. Jos odottaa rauhassa että kilppari työntää pään ulos vapaaehtoisesti, ja tutustuu sinuun o m a s t a h a l u s t a a n, ollaan jo pitkällä.. :)
o.m.a.s.t.a.h.a.l.u.s.t.a.a.n.
Korjasin hieman .. ;DD
Voi ei, nyt loukkasin kun menin korjailemaan painotuksentyylilajia :/ Enhän? Suutuitkos mulle? Älä suutu, saat vähän pureksitun purukumin, se on vaaleanpunainen... Siitä saa vielä hienoja palloja puhalleltua :)
En oikein tiedä mitä sanoisin. En pidä hyvänä että kärsit ja jouduit lähtemään, säästääksesi itseäsi vahingoittumiselta. Saatan olla yksi syyllisistä, tahtomattani ja ymmärtämättömyyttäni. Olet mielenkiintoinen 'hahmo' nimeä myöten.
Sisäpiiristä mulla on ihan ikioma omintakeinen käsitys, se ei ole woodoota eikä kilpailua eikä taistelua. Ne ketkä enempi kirjoittaa, on siellä omalla vuorollaan ja vastuullaan ja omasta halustaan. Sä olet eräs mun 'sisäinen sisäpiiriläinen' ts se hahmo joka täällä vaikutti kun tänne tulin.
(Kun kohtalon tuuli kaarnalaivaa keinuttaa)
Oot hullu kamu...lähes yhtä hullu ku mä.. ;-D
Pääasia, että hattu päässä pysyy ja jos joku kysyy, niin kieltää koskaan hattua pitäneensä... (8'}
*muiskis*
"Ei voi ohjata, opastaa, neuvoa niin että se menisi perille...se on kaikki hukkaan heitettyä energiaa, ja varmaan turhauttavinta työtä "
Leikitteleppä ajatuksella että näin ei olisi.
Voisi teineillekin kertoa kuinka kannattaa elää. Ja kaikki sitten kiltisti köpöttelisivät jonossa tehden kuten käsketään, ei niin kuin muut ovat tehneet. Tämä sitten siirtyisi lopulta kirjatietona ja ohjelmina eteenpäin (kirkon ja raamatun kaltainen systeemi), sillä siihen sukupolveen tyyssäisi inhimillisyys ja erehdys. Muistelisimme historiantunneilla niitä menneitä sukupolvia jotka jättivät meille nämä ohjeet.
Joskus tuntuu typerältä sanoa että elämä on. Sitä paskaakin kuuluu asiaan jotta kehitymme. Ihan kuin hyväksyisi näin kaltoinkohtelua tms. On kuitenkin helpottanut se, että tietää ettei se ole ns henkilökohtaista vaan elämän virtaa mihin kaikki joutuvat mukaan. Se irrottaa syyllisyyttä ja vähentää itsekeskeistä ajattelua.
Sekä sekin, että omien vikojen ja ongelmien aluillaan olevaan tiedostamisen vuoksi alkaa näkemään toistenkin tekemät virheet inhimillisemmin.
En esim hyväksy tai toivo kenellekään päihdekotia sellaisessa elettyäni, mutta kun sairastuin kaikesta inhosta ja päättäväisyydestä huolimatta samaan itse (MITEN vaikeata voikaan olla hyväksyä olevansa halveksimiensa ihmisten kaltainen itsekin...), huomasin "muutamia uusia pointteja".... heh... aika lievästi sanottua mutta auttoi myös antamaan anteeksi ja päästämään irti siitä menneestä. Näin asiat aivan uudessa valossa kokiessani sen mitä he elivät silloin.
Jeba....ajatelkaapa kuinka monen elämää addiktiot tai vissiiin ihan päihdeongelmakin koskettaa. Noin kahta miljoonaa ihmistä välillisesti ja suoraan ? Huh huh...vertaistukea pitäisi ainakin olla tarjolla.
En toki vielä pelännyt vahingoittuvani, mutta ne yritykset alkoivat maistua jo puulta. On aika turhauttavaa olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei ymmärrä kieltäni tai joka demonisoi asioita oman mielensä mukaan ja yrittää sen perusteella luoda minusta jotain, joka en ole. Siihen vaan.....puutuu. Motivaatio kirjoittaa häviää.
Aika vähän näin palstaoloissa kukaan saa itsestään ulos sitä, mikä oikeasti on. Pelkillä sanoilla on pelattava. Tahattomat väärinkäsityksetkin ovat arkipäivää....
Kun tuohon sitten vielä lisätään muiden luulot (joita ymmärtämättömät luulevat tiedoikseen) ja tahallinen vääristely kiusaamistarkoituksessa onkin soppa valmista hörpittäväksi.
Minä en tiedä mikä on sisäpiirinne. Olen täällä ollessani lukenut, että sellainen on olemassa. Osalla näyttää olevan siihen aina etuoikeus ja osa ehdottomasti sinne haluaa kuulua - mutta on myös meitä, joille se on yhdentekevää, koska emme näe sellaista missään, emmekä tarvitse sitä mitenkään.
Jos täällä on joku "sisäpiiri" (tästä on puhuttu ennenkin) se on vain niiden päässä, jotka katsovat siihen kuuluvansa. Se taas herättää kysymyksiä; miksi joku katsoo kuuluvansa sisäpiiriin ja mitä sillä sisäpiiriläisyydellä haetaan/tavoitetaan. Mutta en jaksa vääntää tuosta enää. Ihan sama vaikka olisi viisi piiriä sisäkkäin ja päälekkäin. Ei kiinnosta.
Demoni muutenkin tuntuu olevan päivän sana. Sitä käytetään politiikassakin henkilöstä, joka tunnetaan periaatteiden ihmisenä. Aika outoa sanoisin. Kun ei ole muiden manipuloitavissa onkin äkkiä demoni.
Niin kävi Ilkikurimuksellekin.
:)
Täällä oli hyviäkin keskusteluja ja aikoja. Niitä silloin tällöin kaipaan. Kuten tänäänkin.
Luen parhaillaan Hamilon kirjaa. Musta täälläkin vallitsee eräänlainen psykokulttuuri, ja sen lisäksi suloinen kaaos-touhu, joka on sekoitusta kollektiivisesta älykkyydestä ja yksilötason oivalluksista. Teen ehkä aloituksen aiheesta jahka sisäistelen asioita.
Musta kaaos-teoria, jatkuva käymistila on tällaisen maailman ainoa mahdollinen toimintaperiaate...olisi vaikea kuvitella että tämä muuttuisi yhden(narsistin) johtamaksi, missä muut(hovi) olisi samaa mieltä.
Sisäpiiristäkin täytynee hyväksyä jokaisen oma näkemys siitä; halu pyrkiä siihen, halu kuulua siihen, halu blokata muut pois(uhka itselle),halu vihata sitä, ymmärrys ettei oikeasti ole mitään sisäpiiriä...
Koska kukaan meistä emme voi estää sitä mitä toinen kommentoi, on (mun mielestä) kuulijalla vastuu kokemistaan reaktioista. Kritiikki mikä tulee 'itsen' ulkopuolelta, siihen ei tarvitse suhtautua tunteella, sanoi... ;)
Ilkikurimus ei ole minulle demoni!
Kaikkea sinäkin olet joutunut käymään läpi! :/
Mutta jos verrataan ihmistä joka on kasvanut pumpulissa ja jolle on tarjottu valmiit ratkaisut hopealautasella...ihmiseen joka on käynyt vaikeuksien kirjon läpi, niin uskon jälkimmäisen elämänviisauksien olevan pitkässä juoksussa niitä joista voi muillekkin oppia ammentaa. Ja joita kuunnellaan.
Kilppari tuskin haluaa tutustua edes vapaaehtoisesti jos sitä on kauan kiusattu ja tikulla ronkittu. Ellei muuta keksi niin ainahan voi kilpparista keittää lientä :)
Anteeksi nyt mutta minusta tästä palstasta on älykkyys kaukana, tosin tämä on vain minun mielipide.
Tuhat suukkoa ja hymy!
(minähän en hymiöitä tee - olen siis tosikko!)
Kritiikkiin ei tule suhtautua tunteella (mukavaa, että muistat tuon), mutta selvää kiusaamista tulee vastustaa. Hetken jos pohtii, mikä on kritiikin ja kiusaamisen ero niin asia selvinnee, mitä tarkoitan....
Jos kuitenkaan mikään kikka ei toimi - on aika poistua paikalta. Meillä kaikilla on vastuu vain itsestämme, joten siinä mielessä olet oikeassa. Toisen vastuu itsestään ei poista vastuuta siltä, joka tahallaan kiusaa ja loukkaa. Hänkin vastaa omista teoistaan ja itsestään kokonaisvaltaisesti. Harvoin häntä silti kukaan täällä moittii ja nyt tullaan aloituksen aiheeseen. Onko sittenkin olemassa "sisäpiiri" ja "sisäpiirin" määräyksiä, joita täällä joku toteuttaa?? Jotta pysyisi itse "elossa" pitää saada toinen "kuolleeksi".
Hamilo. Kirjan olen lukenut varmaan kolmesti jo. Hyvä kirja. Kun aikoo tutustua johonkin teemaan (aiheeseen) pitää lukea myös sen kritiikki - muutenhan sitä ei tunne. Jotta tuntisi narsismin, pitää tutustua ja ymmärtää myös sen kritikkiin....jne. Hamilo kirjassaan raapaisee narsismikulttuurin pintaa. Sekin on tehtävä uhrien kautta, koska he ovat narsismin ydin. Erikoista sinänsä.
Palstan älykkyydestä....joo, palsta ei ole älykäs - eikä suurin osa sen kommenteistakaan, mutta osa kirjoittajista pystyy halutessaan erittäin hyvin jäsennettyyn debattiin - kuten esim. Henna ja sinä yxex. Hetkeksi kun unohtaa sen oman poteron ja katselee kaukoputkella sitä paikkaa, mista vastapuoli asiansa esittää niin yhteys onkin äkkiä luotu....Tosin tämä ei toimi kaikkien kanssa (ehkä kaukoputki puuttuu?) - se on kyllä myönnettävä. Sillloin onkin sitten todettava, ettei itse enempään pysty (asia, jota ei voi muuttaa pitää erottaa asiasta, jonka voi muuttaa). Näin ollen jossain loppuu vastuu epäonnistumisesta.
Palsta on älykäs siinä vaiheessa, jolloin kaikkien mielipiteet saavat samat elinolosuhteet ja kaikilla on samanlaiset oikeudet - ilman, että osa pitää itseään "sisäpiirinä". Voidaanko tähän ikinä tulla? Tuskin - tämä on minun mielipiteeni, jolla tuskin on suurtakaan arvoa, mutta sanoinpa nyt kuitenkin.
Kirjoitustaito on ihan hyvä olla olemassa, minulla ei sitä taitoa ole, ehkä onneksi. Puhumisen lahjojakin voi narskulla olla yllin kyllin ja hänhän rakastaa omaa ääntään, siksi haluaa olla aina äänessä, kuulijakunnalla ei sinänsä ole merkitystä. Päällisinpuolin kaikki näyttää hyvältä mutta todellinen sisältö puuttuu. Ehkä kyse on vain suorittamisesta, en tiedä? Ässä multa löytyy kyllä hihasta mutta vielä ei ole tarvetta sitä käyttää. Vähän tylsää on välillä mutta life goes on..
Pohdit äänessä oloa....Mehän ollaan olemassa täällä vain, kun kirjoitamme - olemme "äänessä". Mutta totta on - paljon on tyhjääkin tyhjempää kommettia ja jopa aloitustakin.
Niistä ässistä siellä hihassa....En nyt tiedä puhutko palstan olosuhteissa vai oman elämäsi, mutta jos palstan, niin täällä niillä ei ole merkitystä. Riittää, että joku sanoo, ettei sulla ole mitään ässää. Minustakin tuli tosikko (en käytä hymiötä juurikaan) ja minusta tuli huono tulevan ammattini harjoittaja - nykyinen epäkelpo opiskelija, vaikka näin ei missään muualla ole todettu olevan. Kun joku keksii tämän sanoa, miten se poistetaan? Siitä puhui yxex edellisessään.
Kaikki hyvä siis käännetään pahaksi. En tiedä onko vain kateellisten panettelua vai oikeinko narsistinen tapa?
Hyvinhän sinä kirjoitat. Mielestäni.
Lopulta millään ei ole merkitystä ja narsisti kaivaa vain omaa kuoppaansa, joten antaa porskuttaa.
Ilkis
Uskon kyllä että osaat hymyillä ilman hymiöitä :)
Kiitos sulle!
Niin, kritiikki, kyseenalaistaminen on eri asia kuin riitely. Kyseenalaistamisen vaihtoehtona voisi olla sokea uskominen, jolloin uskoo toisen ihmisen kenties väärää uskoa. Väittelykin on eri kuin riiteleminen. Riitelyyn sortuu helposti kun omat vahvaksi luulemansa ajatusrakenteet murentuu toisen loogisesta argumentista.
Kiusaaminen taitaa lähteä aina heikommasta vahvemman suuntaan...kun ei pääse toiseen mitenkään muuten kiinni...kiusataan. Erilaiset halutaan pakottaa samanlaisiksi esim jos itse pelkää erilaisuutta. Siinä allekirjoittaneellekin pohdittavaa; mistä halu kiusata kumpuaa, ja muistuttaa itseään kritiikin sietokyvyn merkityksestä, ja siitä ettei ole pakko 'lyödä' takaisin. Kiusaaminen on väärin. Siinä jälleen eräs arvo, mitä en ole ennen ajatellut tarkemmin: kaikki osaa kiusata...mutta se joka elää muita kiusaamatta, tuntuu mukavalta tekemättä mitään (olla tekemättä voi siis olla sinällään suuri teko)
Hamilon kannessa lukee 'ajatus kirjat'
Ymmärrän nyt...ei ole nopeasti luettavaa kertaviihdettä :)
"..tämä on minun mielipiteeni, jolla tuskin on suurtakaan arvoa, mutta sanoinpa nyt kuitenkin."
Kyllä sun puheilla arvoa on kun ne löytää kuulijansa!
Ai, kaipaatko Ilkikurimusta? Hänen kanssaan tosiaan on ilo väitellä, mutta hän taitaa olla nyt laulamassa karaokea....
http://www.youtube.com/watch?v=ja4Kq7OPDJE
Tosin uskontojen uhrit yhdistykseen soveltuu heidän oma listansa. Muutaman uskonnosta eronneen mukaan UU yhdistys ei hyväksy minkäänlaista uskonto myönteitsyyttä ja lisäksi vaativat että pitää heidän tavallan kritisoida entistä uskontoaan.
Mutta monilla uskonnoista eroneilla kun ei ole mitään entistä uskontoa vastaan, vaan he eivät vain ole haluneet noudattaa esim. uskonnon korkeita moraaliperiaatteita ja ovat sen takia jättäneet uskonnon.
Mutta ovat tarvinneet vertaistukea päästäkseen jaloilleen, mutta joutuneet pettymään UU yhdistyksen narsistiseen uskomukseen siitä että kaikkia eri uskonnosta erotettuja on alistettu ja paras apu siihen on lietsoa vihaa entistä uskontoaan kohtaan.. Tämän näkee myös heidän kotisivuiltaan, ne on täynnä katkeraa vuodatusta eri uskontoja kohtaan.
Melkoinen kontrasti jos vertaa vaikka huumeitten vastaisia sivuja ja vaikka siitä myrkystä ei ole mitään positiivista sanottavaa, niin teksti on todella asiallista.
Ymmärrettävää on, että UU yhdistyksen pyrkimys on auttaa ihmisiä irrottautumaan juuri kaikesta uskonnollisuudesta, ei uskosta. Uskon voi jokainen säilyttää sydämessään, sehän ei ole uskonnollisuutta vaan rakkautta. Usko on yhtä kuin rakkaus. Rakkaus on se sanoma mitä Jeesus on meille ihmisille tahtonut näyttää. Ihmiset tyhmyydessään eivät ole osanneet ajatella sydämellään vaan tehneet rakkauden sijaan sääntöjä, lakeja ja määräyksiä, joka taas on saanut aikaan ihmisessä rakkauden sijaan tuntemaan vihaa ja katkeruutta Jumalaa ja Jeesusta kohtaan.
Mitä on uskonto? Eikö se ole oppia eri maiden ihmisten harjoittamasta uskonajattelusta? Siihen kuuluvat niin tarut kuin uskomuksetkin ja kaiken sekotus. Uskonnoilla ei välttämättä ole mitään tekemistä sen alkuperäisen sanoman kanssa mitä Jeesus meille toi ja mistä hän tahtoi meitä opettaa. Uskonnoissa kyse taitaa aina enemmänkin olla lakihenkisyydestä ja yhteisön samankaltaisuuden muovaamisesta. Ihmisen ei anneta olla yksilö ja ajatella asioista hänen omalla tavallaan vaan hänet pyritään muovaamaan yhteisön käyttöä varten.
Rakkaus on vapaata tahtoa, se on riippumaton joka noudattaa omaa hengen lakiaan. Parisuhdekin pitäisi perustua tähän lakiin, mutta kuinka monessa suhteessa halutaankin alkaa muuttamaan ja muovaamaan se toinen omaa käyttöä ja tarvetta varten. Rakkauden henki ei salli itsekkyyttä, mutta ihminen taas ei salli rakkautta, koska hän on itsekäs ja rakkauden hengen noudattaminen liian vaikea toteuttaa niille, joiden henkinen kehitys on jumiutunut omaan itseen.