kysymyksen voi esittää kun tämä ruletti pyörähtää vielä muutaman kerran ympäri..
"Poikkeukselliset sääolot himmentävät satotoiveita monissa maissa viime vuoden tapaan.
Syysviljat kärsivät kuivuudesta Yhdysvaltojen eteläosissa ja Keski-Euroopassa. Märkyys puolestaan on viivyttänyt kevätkylvöjä Yhdysvaltojen pohjoisosissa, Kanadassa ja Venäjällä.
Yhdysvalloissa edes sateet eivät enää pelasta Teksasin ja Kansasin syysviljoja, eikä sateista ole edes tietoa. Puinnit alkavat runsaan kuukauden päästä.
Saksassa, Ranskassa ja Pohjois-Italiassa sekä osin Puolassa on kuivaa ja tällä viikolla myös kuumaa. Pari lähiviikkoa ratkaisevat, miten syysviljojen käy.
Kiinan sato on arvoitus, sillä talvella näyttävästi uutisoitu kuivuus ei ole kokonaan ohi".
"Poikkeukselliset sääolot himmentävät satotoiveita monissa maissa viime vuoden tapaan.
Syysviljat kärsivät kuivuudesta Yhdysvaltojen eteläosissa ja Keski-Euroopassa. Märkyys puolestaan on viivyttänyt kevätkylvöjä Yhdysvaltojen pohjoisosissa, Kanadassa ja Venäjällä.
Yhdysvalloissa edes sateet eivät enää pelasta Teksasin ja Kansasin syysviljoja, eikä sateista ole edes tietoa. Puinnit alkavat runsaan kuukauden päästä.
Saksassa, Ranskassa ja Pohjois-Italiassa sekä osin Puolassa on kuivaa ja tällä viikolla myös kuumaa. Pari lähiviikkoa ratkaisevat, miten syysviljojen käy.
Kiinan sato on arvoitus, sillä talvella näyttävästi uutisoitu kuivuus ei ole kokonaan ohi".
Vastaukset 71
Vanhimmat
ja sadot vaihtelevat tuesta huolimatta. Vaikka tuki kolminkertaistettaisiin niin kun tulee huono sato niin sitten on pulaa tuesta huolimatta ja hinta nousee. Ei tuki tuota sääongelmaa mitenkään päin ratkaise, sillä vain varmistetaan tilojen kannattavuutta vuosien ja hintojen vaihdellessa. Kuluttajaa tuki ei suojaa hintojen nousulta.
vaikuttavat mutta viime vuoden katastrofaalisen huonoon satoon kyllä vaikutti hintakin, tuotantoon ei panosteta kun siitä ei saa mitään tulosta.
Aivan varmasti suojelee. Ilman tukia viljely olisi raakaa pisnestoimintaa ja ilmastoltaan epädullisimmissa maissa viljely loppuisi. Kun tulisi huono satovuosi ei enää olisikaan niiten epäedullisempien maiden satoa, (puskurivarastoa) käytettävissä. Mitä sitten ylensä tapahtuu kun kysyntä on suurempaa kuin tuotanto, ja tavaraa pitää kuitenkin saada, no hinnat nousevat. Ruoka on sellainen hyödyke että siitä maksetaan sellainen hinta minkä asiakas pystyy maksamaan.
,.,.,.,.
ruokabisnes on jotain hyväntekeväisyyttä vai häh???? se on äärimmäisen raakaa riistämistä jossa koko ajan köyhiltä otetaan se mitä otettavissa on!
ei kait maailmalla muuton ihmisiä kuolis nälkään kun euroopassakin yli puolet alueen budjetista pusketaan farmareille ja elintrvikeyhtiöille. on pelkästään maajussien ja näiden elintarvikeyhtiöiden etu että maailmassa on nälkäänäkeviä ja näiden alueiden omaa maataloutta ei koskaan saada kuntoon. aivan turha esittää että maatalous olisi jokin hyväntekeväisyyssektori.
miksi sitä ruokaa nyt muuten tuotettaisiin ellei jollain ole nälkä ja on valmis maksamaan siitä että saa ruokaa.
Kotimaassamme keinotellaan myös hyvien satojen aikaan, vilja ei lähde tiloilta koska hinta on alhainen ja kesannoimalla ynnä muulla keinottelulla pärjää. Viljaa hmstrataan tiloille, uusia siiloja rakennetaan.Moraalisesti hieman arveluttavaa, kun tuet on viljelijöiden itsensäkin mielestä tarkoitettu pitämään hinnat kohtuullisena. Tämä toiminta aiheuttaa myös kustannusten nousemista eläintuotannossa kun rehun hinnat nousee. Kaiken toki maksaa kuluttajat ja veronmaksajat korkeimpina hintoina ja kiristyneinä veroina.
oivallus, kyllä tilaajan kuuluu maksaa kaikki kulut ja viljelijälle vielä vähän voita leivän päälle, sitä sanotaan markkinataloudessa voitoksi.
Kävi siis selväksi että se tuki ei tulekkaan halpana hintana kuluttajalle vaan kasvaa korkoa viljelijälle, viljelijän nauttiessa samaan aikaan kesantoa, LHP:tä ja riistapeltoa.
Nopeimmin luonnonhoitopelloille tulivat suurikokoiset päiväperhoset, joiden mahdollisuus pitkiinkin vaelluksiin on selkeästi parempi kuin pienempisiipisillä perhosilla. Perhosten yksilömäärät saavuttivat huippunsa kolmessa vuodessa, mutta lajiston monimuotoisuus lisääntyi tämän jälkeisinäkin kesinä. Kukkakasvien lajiston monimuotoisuus ei ollut päiväperhosilla yhtä hyvin pölyttäjäkantoja selittävä tekijä kuin kimalaisilla.
Puolet seurannassa olleista luonnonhoitopelloista niitettiin kasvukauden lopulla. Tällä toimenpiteellä ei näyttänyt olevan vaikutusta kimalaisten tai päiväperhosten esiintymiseen.
Viisas olet niin mikskäs kutsuisit sitä kesanon, lunnonhoitopellon ja riistanhoitopellon avulla elämistä näennäisviljelyn kautta siinä välissä??????
viherpiiperoille..
LHPllä ei ole mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa. Kun aikanaan kesantovelvoite poistui ja uhkasi ylituotanto lyödä päälle niin keksittiin vain luonnonsuojeluksi naamioitu keino maksaa tiloille rahaa vaikka mitään ei tuotetakaan. Eli estetään ylituotanto ja pystytään silti maksamaan joka hehtaarille tukea.
Vai ammattilaisille???
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=29175.15
"LHP puolestaan korvaa sujuvasti vanhaa pakkokesantoa. Toisin sanoen vähentää markkinoille tulevan tavaran määrää kotimaassa. Teoriassa ja käytännössäkin avittaa edes hivenen tuottajahintatasoa."
"Mää olen menettänyt uskoni teoriaan siitä, että markkinoille tulevan viljan määrää jotenkin hillittäisiin näillä kesannoilla. Kaikkihan pistää ne pahimmat peltoheitot ikikesannolle ja nostelee vaan hyvät tuet."
mikä idea tuossa on.
joita esitetään totena, kyllä LHP:n pitää olla täysin viljelykelpoista ja siitä on myös kuluja ei pitäisi valehdella niin paljon.
Jos tutustuisit näihin ammattilaisten linkkeihin aiheesta?
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=29175.15
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9935.0
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=26743.msg435615;topicseen#msg435615
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=20286.msg365294;topicseen#msg365294
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=17661.msg275130;topicseen#msg275130
Niin eiköhän niistä aika hyvin aukene että ketä varten tuo LHP-tuki on... Ja se ei ole viherjuttuja varten...
sitten millään, mitä ideaa on maksaa yhtään mitään ja vielä maholle pellolle..
Ainakaan idea ei ole luonnonsuojelu tai hyötyjä ei ole luonnonsuojelu. Eikä tuo alenna kuluttajan ruokalaskuakaan. Kenen hyödyksi tuollainen tuki oikein mahtaa olla?
hyödyksi tukitalous on rakennettu ja viljelijän vahigoksi ja kysymykset LHP:stä edelleen viherpiiperoille.
Miksi ihmeessä LHP-kysymykset muka viherpiiperoille???
Kyllähän se noista aika selvästi käy ilmi että miksi ja ketä hyödyttämään LHP-tuki on tehty?
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=29175.15
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9935.0
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=26743.msg435615;topicseen#msg435615
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=20286.msg365294;topicseen#msg365294
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=17661.msg275130;topicseen#msg275130
Siis noi "mielipiteethän" oli tuolta
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=29175.15
ammattiviljelijöiden kirjoituksia...
Nopeimmin luonnonhoitopelloille tulivat suurikokoiset päiväperhoset, joiden mahdollisuus pitkiinkin vaelluksiin on selkeästi parempi kuin pienempisiipisillä perhosilla. Perhosten yksilömäärät saavuttivat huippunsa kolmessa vuodessa, mutta lajiston monimuotoisuus lisääntyi tämän jälkeisinäkin kesinä. Kukkakasvien lajiston monimuotoisuus ei ollut päiväperhosilla yhtä hyvin pölyttäjäkantoja selittävä tekijä kuin kimalaisilla.
Puolet seurannassa olleista luonnonhoitopelloista niitettiin kasvukauden lopulla. Tällä toimenpiteellä ei näyttänyt olevan vaikutusta kimalaisten tai päiväperhosten esiintymiseen.
Nopeimmin luonnonhoitopelloille tulivat suurikokoiset päiväperhoset, joiden mahdollisuus pitkiinkin vaelluksiin on selkeästi parempi kuin pienempisiipisillä perhosilla. Perhosten yksilömäärät saavuttivat huippunsa kolmessa vuodessa, mutta lajiston monimuotoisuus lisääntyi tämän jälkeisinäkin kesinä. Kukkakasvien lajiston monimuotoisuus ei ollut päiväperhosilla yhtä hyvin pölyttäjäkantoja selittävä tekijä kuin kimalaisilla.
Puolet seurannassa olleista luonnonhoitopelloista niitettiin kasvukauden lopulla. Tällä toimenpiteellä ei näyttänyt olevan vaikutusta kimalaisten tai päiväperhosten esiintymiseen.
Mutta jos kesannosta ei mitään maksettaisi, ei kesantoja olisi. Ylituotanto lisääntyisi ja hinnat laskisivat. Viljelyn kannattavuus laskisi ja osa tuottajista lopettaisi. Normaalivuonna asiat olisivat hyvin, viljaa riittäisi vielä kaikille.
Mutta sitten tulisikin euroopassa tulisi huono sato, pitäisi käyttää varmuusvarastoja. Jotta seuraavana vuonna varmuusvarastoja saataiisiin täytettyä pitäisi kesannolla olevia peltoja ottaa viljelykseen. Jos seuravakin satokausi olisi huono eikä reservipeltoja olisikaan käytettävissä, viljaa ei riittäisi kaikille ja viljan hinta nousisi paljon nykyista korkeammalle.
sanottu, kyllä LHP:llä on luonnosuojelullinen ulottuvuus ja tietenkin reservinä jos peltoa tarvitaan lisää viljelyyn.
naurettavaa väittää että tuo kesanto, luonnonhoitopelto tai riistapeltotuki olisi jotenkin linjassa niiden vaativan työmäärän suhteen.
Ynnä muut hömppäpellot näyttäs olevan niitä peltoja jotka kovalla kiireellä raivattiin vielä kun nämä uudet pellot oli mahdollista saada tukien piiriin.
Jossitella voi aika vahvasti, mikä merkitys niillä on huoltovarmuuden kannalta, epäilen että ei kummoinenkaan?
mutta luonto kiittää.
kun et ymmärrä maataloudesta höläsen pölähtämää.
"sää luulet että ruokabisnes on jotain hyväntekeväisyyttä vai häh????".
Ketä luulee, ilmeisesti "arskat", ei ainakaan viljelijät. Kyllä tämä on meille ansiotyötä, ei hyväntekeväisyystyötä. Mutta jos maataloustuet poistetaan "bisnes" muuttu vielä raaemmaksi, enää ei rikkailta kerättäisi
rahaa kompensoimaan köyhempien ruokalaskua. Ruoka kuitenkin maksaa aina saman vaikka maksaja olisi ketä hyvänsä.
"Vuonna 2009 maatalousyritykselle maksetusta tukieurosta jäi viljelijäperheelle verotettavana tuloksena palkaksi ja omien pääomien korkoksi keskimäärin 56 senttiä. Kaikki myyntitulot ja loput 44 senttiä tuista käytettiin menojen kattamiseen".
http://www.stat.fi/til/mmtal/2009/mmtal_2009_2011-03-24_tie_001_fi.html
Kun noin kannat huolta maailman nälkää näkevista, lahjoita ihmeessä heille rahaa tai ruokaa. Oletko muuten huomannut yhtäläisyyden, niissä maissa missä mataloutta ei tueta, kuten Afrikassa ja Intiassa, nähdään nälkää, mutta niissä maissa missä tuetaan, kuten Euroopassa, Ja Usa,ssa, ei paljoakaan ole nälkää näkeviä.
Jos viljatilalla kaikkien kesantojen, luonnonhoitopeltojen jälkeen jää muutaman viikon työmäärällä 56% tukipotista käteen niin eikö siitä jonkinlainen tuntipalkka silloin jää?
Ei oikeissa töissä makseta kotiin palkkaa!!!!!!
ruokitaan kaupunkien joutoväkeä ja haukkumiset päälle.
Se on myönnettävä että aika ikävällä tavalla tälläkin palstalla maalaiset haukkuvat heidän elämänsä rahoittavia kaupunkilaisia? Purevat ruokkivaa kättä?
Otahan nyt toiseen käteen leipää ja toiseen käteen rahaa.
Kumpi käsi on "ruokkiva"???
"heidän elämänsä rahoittavia kaupunkilaisia" pitäisi sanoa oman ruokansa rahoittavia kaupunkilaisia. Nyt vaan on niin että arskat jottka täällä kirjoittelevat päivät pitkät eivät rahoita omaakaan ruokaansa vaan raha tulee yhteiskunnalta.
No ei siinä mitään, jos on työhön kykenemätön, vaikka mielenterveydellisistä syistä tai järki vaan ei yksinkertaisesti riitä työntekoon niin ei minulla mitään sitä vastaan ole että yhteiskunta maksaa näille elannon, huvittavaa vain että ovat ensimmäisenä arvostelemassa maataloustukia joiden yksi tarkoitus on juuri alentaa ruoan hintaa vähävaraisille, eli rikkaammat maksavat osan heidänkin ruokalaskustaan, mutta näiden "arskojen" järki vaan ei yksinkertaisesti riitä sitä tajuamaan.
Toi
"arvostelemassa maataloustukia joiden yksi tarkoitus on juuri alentaa ruoan hintaa vähävaraisille, eli rikkaammat maksavat osan heidänkin ruokalaskustaan"
on sellainen myytti. Kas kun tämä yhteiskunta ei toimi noin. Ei ole korvamerkittyä rahaa että rikkaat maksavat maataloustuet ja köyhät eivät. Homma toimii niin että yhteiskunnan toiminnot tarvitsevat x euroa rahaa ja sitten poliittikot päättävät miten se summa kerätään. Mitä suurempi summa eli mitä enemmän maataloustukia niin sitä enemmän myös pieni- ja varsinkin keskituloisilta kerätään. Suurituloisia on niin vähän että veroja ei kerry merkittäviä määriä. Lisäksi kun on käytettävissä vain x euroa niin jos raha riittää johonkin niin se ei välttämättä riitä toiseen asiaan. Eli kyllä se valitettavasti näkyy myös pienituloisten veroissa ja veronluonteisissa maksuissa sekä etuusmaksujen pienuudessa jokainen euro joka maataloustukeen menee.
käännät mustan valkoiseksi, mitä veroja pienituloiset tai tulottomat maksaa he ovat saama puolella, miettiä sopisi myös miksi yleensä koko tukijärjestemä on olemassa ja miksi sitä ei lopeteta.
Se on sellainen kumma juttu että tuosta kunnallisverosta on vaikea päästä eroon... Se kun menee niin että jokaisesta eurosta noin 20 senttiä on kunnallisveroa. Myös pienituloisilla. Ja mitä enemmän valtio laittaa esimerkiksi maataloustukeen sitä vähemmän se voi maksaa vaikkapa kunnille valtion avustuksia ja sitä enemmän kuntien on kerättävä omia verotuloja. Ja koska kunnallisvero on tasavero niin siinä rokotetaan kaikkein eniten juuri pienituloisia.
veroa koskaan maksanut ei tiedä verotuksestakaan mitään, pienituloinen ei maksa kunnallisveroa.
Mikä ihme käsitys tämä on että pienituloinen ei maksaisi kunnallisveroa??? Tai mikä on pienituloinen???
Vaikkapa tuo
http://prosentti.vero.fi/veropros_tietojen_syotto2011.asp
laskuri minun kotikunnassani kertoo että 12.000 vuosituloilla eli 1.000 euron kuukausituloilla minä maksaisin kunnallisveroa 750 euroa. Että ihan turha huudella että pienituloiset eivät muka maksaisi kunnallisveroa. Tuohon kun vähän asumislisää päälle 500 euroa kuussa joka on sekin verotettava etuus niin kunnallisveroja on sitten jo 2.350.
Mutta että ottaisit asioista selvää... Tietty jos ei pienituloisten todellisuudesta ja veronmaksusta mitään tiedä...
ei kästä mitä pienituloisella tarkoitetaan, esim. markkinatuella tai toimeentulotuella elävä on sellainen.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/200701132559EH
"Työmarkkinatuki on veronalaista tuloa, josta tehdään 20 %:n ennakonpidätys tai sosiaalietuuden verotusta varten annetun muutosverokortin mukainen ennakonpidätys."
"Ilman korotuksia työmarkkinatuen suuruus on keskimäärin 553 e/kk (21,5 x 25,74 e)."
Ja tuohon kun lisätään asumistuki noin 500 euroa kuussa ja mahdollinen toimeentulotuki siihen päälle niin verotettavaa on jo vähintään tuo 1.000 euroa kuussa, välille 1.000 - 1.500 euroa ja siitä sitten jo maksetaan kunnallisveroa. Eli täyttä potaskaa että ei maksaisi kunnallisveroa.
12000€ vuosituloilla veroa menee 62€ kk, jos ruokaan menee päivässä 10€, kuukaudessa 300€, Suomen valtion 50 miljardin pudjetista kansallisen tuen osuus on 1 miljardi, eli 2%. jos tuon 60€ veroja kukaudessa maksavan vero kevenisi 2% se olisi 60 eurosta vähän yli euron. Jos ruoka kallistuisi vaikka 30% kun maataloustuet poistetaisiin, tekisi se 300€ kuukautisita ruokamenoista 90€/kk. Vuodessa hänen ruokamenonsa lisääntuisi 1080€, eli enemmän kuin tuo vuotuinen tulovero 1200€.
Kukaan ei tiedä millaisia vaikutuksia maataloustuen poistolla olisi mutta uskosin että ruoan hinta nousisi ainakin tuon poistuvan maataloustuen verran, mutta ilmeisesti enemmän koska jonkunhan olisi elätettävä ne työttömiksi jääneet maanviljelijät ja maatalouden tyllistämät ihmiset. Sitten jäisi vielä saamatta eu maataloustuki, yli puoli miljardia.
Niin, 12000€ vuosituloistahan menee "Pienituloiset???" mukaan 750€ veroja vuodessa eikä 1200€ kuten väitin.
tehtävä, paljonko keskimääräista MYEL eläkettä saava maksaa kunnallisveroa..
"Jos ruoka kallistuisi vaikka 30% kun maataloustuet poistetaisiin"
"Kukaan ei tiedä millaisia vaikutuksia maataloustuen poistolla olisi mutta uskosin että ruoan hinta nousisi ainakin tuon poistuvan maataloustuen verran, "
Maanviljelijöiden märkä uni, ruoka kallistuu rajusti. Se nyt ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Ja tuo "poistuvan tuen verran" niin minkä poistuvan tuen verran? Jos tehdään pientä vertailua niin meillä on tuen osuus tilojen liikevaihdosta 45%, Tanskassa alle 10%, Ruotsissa noin 12%, Hollannissa alle 10%. Eli jos tuet poistettaisiin niin Tanska, Hollanti, Ruotsi niin ei olisi juurikaan vaikutusta hintaan, tuen osuus liikevaihdosta niin pieni. Meillä sen sijaan? Ai niin, unohtui että EUssa vapaa liikkuvuus ja kilpailu. Tälläkin hetkellä tanskalaiset ja hollantilaiset valmistautuvat lisäämään maidontuotantoaan 20-40% kuin kiintiöt poistuvat. Eli kilpailua odotettavissa. Ja halpoja tuontijuustoja... Miten mahtaa hinnan korotus täällä onnistua? Mutta saahan sitä haaveilla... Realismi vaan on jotakin muuta...
ravinnon hinta on rajussa nousussa ja kukaan ei tosiaankaan tiedä lopputulosta jos tuet poistetaa, jotain käsitystä siitä saa kun katselee tuettomien maiden ruuan hintatasoa.
Prosenti luvuillasi saat pyyhkiä persettä.
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Suomi on vahvoilla kiintiöiden poistuttua, kilpailu tulevaisuudessa käydään osaamisessa ja siinä Suomi on vahvoilla, Tanskalaiset tilat ei selviä veloistaan, heistä ei ole tuotannon kasvattajiksi.
Ovat hyvin usein köyhiä, erittäin isonkaan tilan tulot ei monesti riitä edes veropörssin alimpaan luokkaan, joten viljelijätkin hyötyy tukien ruoan hintaa alaentavasta vaikutuksesta myöskin tätä kautta.
Kyllä isotuloisten verotus on keventynyt viime hallituskaudella, pienituloisten ja keskiluokan kiristynyt merkittävästi, myös me viljelijät kuulutaan usein näihin viimeksi mainittuihin luokkiin.
Alkutuotannon, siis sieltä tilalta tulevien raaka-aineiden hinnat eivät ole viime vuosina juurikaan muuttuneet, joku muu kuin viljelijä kuorii kermat. Sopii miettiä mitä vaikuttaa tuommoinen iso automarketti ruuan hintaan verrattuna vanhaan pieneen kyläkauppaan!
"...on sellainen myytti. Kas kun tämä yhteiskunta ei toimi noin. Ei ole korvamerkittyä rahaa että rikkaat maksavat maataloustuet ja köyhät eivät".
Jos aivan kirjaimellisia ollaan niin rikkailta valtiolle tulevia seteleiden sarjanumeroita eitodellakaan laiteta muistiin ja jotka sitten ohjattaisiin maataloustukeen. No, seteileitä ei enää edes käytetä kun maksetaan veroja että sellainen ei onnistuisikaan;)
15 600€ tuloista menee valtionveroa 8€, 37 800€ tuloista, jota taitaa olla aikä lähellä palkansaajin keskituloa, menee valtion veroa 3 057€, ja hyvätuloiselta
68 200€ vuodessa ansaitsevalta menee valtionveroa 9 593€ ja tämän ylittävältä osalta 30%. Yritysten maksamista yhteisöverosta menee valtiolle 76,22%, pääoma vero menee kaikki valtiolle.
Ýhteenvetona: alle 15600€ vuodessa ansaitseva ei maksa tuloveroissaan kuin 8€ valtionveroa josta osalla kustannetaan maataloustukia.
Se on sellainen kumma juttu että tuosta kunnallisverosta on vaikea päästä eroon... Se kun menee niin että jokaisesta eurosta noin 20 senttiä on kunnallisveroa. Myös pienituloisilla. Ja mitä enemmän valtio laittaa esimerkiksi maataloustukeen sitä vähemmän se voi maksaa vaikkapa kunnille valtion avustuksia ja sitä enemmän kuntien on kerättävä omia verotuloja. Ja koska kunnallisvero on tasavero niin siinä rokotetaan kaikkein eniten juuri pienituloisia.
veroa koskaan maksanut ei tiedä verotuksestakaan mitään, pienituloinen ei maksa kunnallisveroa.
Mikä ihme käsitys tämä on että pienituloinen ei maksaisi kunnallisveroa??? Tai mikä on pienituloinen???
Vaikkapa tuo
http://prosentti.vero.fi/veropros_tietojen_syotto2011.asp
laskuri minun kotikunnassani kertoo että 12.000 vuosituloilla eli 1.000 euron kuukausituloilla minä maksaisin kunnallisveroa 750 euroa. Että ihan turha huudella että pienituloiset eivät muka maksaisi kunnallisveroa. Tuohon kun vähän asumislisää päälle 500 euroa kuussa joka on sekin verotettava etuus niin kunnallisveroja on sitten jo 2.350.
Mutta että ottaisit asioista selvää... Tietty jos ei pienituloisten todellisuudesta ja veronmaksusta mitään tiedä...
ei kästä mitä pienituloisella tarkoitetaan, esim. markkinatuella tai toimeentulotuella elävä on sellainen.
Asian voisi käsittää niinkin että jos maataloustuet poistettaisiin, ruoan hinta nousisi, eläkkeitä pitäisi korottaa niin paljon että se kattaisi tuon ruoan hinnan nousun, sen lisäksi mitä valtiolta menisi rahaa työttömyys korvauksiin sekä eu:lta saamatta jääneeseen eu-tukeen jos maataloustuotanto pienenisi tai jopa loppuisi. Tuon lisäksi vielä nyt suomeen maataloustuotteista suomeen nyt jäävä raha menisikin ulkomaille huonontaen vaihtotasettamme.
Eli, jos maataloutukea pienennetäisiin kansallisen tuen määrä, ei se silti kokonaisuutta ajatellen säästään tulisi, saattaisi käydä jopa päisvastoin.
Esimerkkinä: ajattelet säästää autosi huoltokuluissa vaikkapa 1000€, eli et vie autoasi määräaikaishuoltoon, todennäköisesti tuollainen toiminta tulee pitemmällä aikavälillä moninverroin kalliimmaksi kuin säästämäsi 1000€.
"Eli, jos maataloutukea pienennetäisiin kansallisen tuen määrä, ei se silti kokonaisuutta ajatellen säästään tulisi, saattaisi käydä jopa päisvastoin."
Jos tuen poisto johtaisi elinkeinon tervehtymiseen. Sen sijasta että pelto maksaa 8.000 euroa hehtaari niin se maksaisikin tuottoarvon eli 800 euroa hehtaari. Työt tehtäisiin yhtä vähillä ja halvoilla koneilla kuin Ruotsissa tai veroissa eikä nykyisen kaltaisella konekannalla. Rakennuksissa etsittäisiin riittävän halvat vaihtoehdot jne jne. Elinkeinon kustannusrakenne muuttuisi ja elinkeino tervehtyisi ja pärjäisi ilman tukia. Tietty osa nykyisistä tukien varaan toimintansa perustaneista tekisi konkurssin...
ei kästä ettei pellon hinnalla ole mitään tekemistä ruuan hinnan kansa ja työkaluissa hevoskausi on auttamattomasti ohi ja lasitornit ne vasta hintoihinsa tulisi.
Esimerkiksi siasta maksetaan nyt vähemmän kuin tuotantokustannukset ovat, jotka koostuvat rehun pääosiltaan rehun hinnasta. Sukulaiseni 3000 sian sikala, jonka lainat ovat maksettu, eikä siis niitäkään kuluja enää ole, ei kannata pitää sikoja vaan sikala on tuhjillään. Sikala on nykyainen ja niin kustannustehokas kuin nyt voi olla. Miten neuvoisit häntä lisäämään sikalansa kustanustehokkuutta.
Miten saamme saman hehtaarisadon kuin eteleläruotsissa tai ranskassa jossa hehtaarilta saadaan kaksinkertainen sato omaamme verraten miltei samoilla tuotantopanoksilla ja miltei kolmekuukautta pitemmällä korjuukaudella. Eli kun valitsee oikeat lajikkeet voi samalla puimurilla puida kolminkertaisen määrän omaamme verrattuna.
Jos nyt tarkoitat että koko maailmassa maataloustuet poistettaisiin saattaisi suomessa maatalous jatkua suppeampana, mutta jos poistaisimme yksipuolisesti tukemme, loppuisi maataloustotanto suomesta aivan varmasti.
Mutta toinenkin asia olisi varma, maatalouden tuottajahinnat tuplaantuisivat tai moninkertaistuisivat, olisiko se köyhenpien kuluttajien etu, enpä usko.
Rikkaat nyt voittaisivat pienentyneinä veroina, koska heidän tuloistaan suhteellisesti menee varsin pieni osa ruokaan, kun taas 700€ kuukausieläkkeellä eläviltä menee varmaan yli puolet eläkkeestä ruokaan. Mitä sitten jos ruoan hinta nousisi vaikka puolella.
vähäosaisia tuettaisiin vaikka nykyisen kansallisen tuen verran jo vain toimisi eikä jussukoiden tarvis pelkkiä hehtaareita merkkauttaa saisivat keskittyä olennaiseen eli tulokseen ja tuonnin kanssa kilpailuun, se siitä hintojen karkailusta.
Ketkä merkkautta pelkkiä hehtaareja. Tietenkin tuet poistetaisiin globaalisti, ei pelkästään suomesta. Kun jo pelkkä spekulatio tulevasta sadosta saa hinnan kaksinkertaistumaan niin mitä tietö siitä että tuet poistettaisiin saisi aikaan maailman viljapörsseissä, arvaappa.
Miksi sitten maailman kehittyneet maat tukevat ruoan tuotantoa mitä erilaisin tavoin, maataloustuet ovat vain yksi muoto, on rajasuojia, verohelpotuksia, ja kuten usassa vajausmaksut.
"Kun EU:ssa taas puhutaan hintatuesta, niin Yhdysvalloissa puhutaan vajausmaksuista (deficiency payments), joita maksetaan viljelijöille, jos markkinahinnat laskevat liian alas.
Sekä EU:n että Yhdysvaltojen tuet vaikuttavat käytännössä samalla tavalla".
http://www.valtra.fi/news/2003/492.asp
Jos suomessakin olisi USA:n mallinen vajausmaksu, saisi sianlihantuottajat tuollaista eikä sikaloita tarvitsisi pitää tyhjillään.
älä johda harhaan en puhunut maataloustuesta VAAN kansallisesta, tunnut tietävän hehtaarikäytännön ja LHP:kin olettaisin.
jenkkilän vajausmaksu olisi meilläkin hyvä, sidottaisiin hehtaarisatoon, heikko tuotos tuki 0€
Mikä on "heikko tuotos tuki 0€".
Vajausmaksua maksetaan jos markkinahinnat laskevat liian alas, kuten nyt sianlihan kohdalla.
vuosittain jussit narisee milloin ilmoja milloin mitäki, kylvöaikaan ennusteet on aina hyvät ja niiksi tuntuu jäävän, rehuviljaa kansallisella tuella, ei oo totta vai onko?
maataloudesta taitaa olla 0 tasolla.
"Maatalouden viljelijätuet
Suomen maa- ja puutarhatalouden tulotukijärjestelmän perusta muodostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tukimuodoista ja niitä täydentävästä kansallisesta tukijärjestelmästä".
Myös kansalliset tuet ovat maataloustukia.
http://eurovoc.europa.eu/drupal/?q=request&view=pt&termuri=http://eurovoc.europa.eu/392785&language=fi
"Maan jättäminen viljelemättä, jotta maataloustuotantoa saataisiin rajoitettua".
Tämähän on siis eu yhteinen käytäntö joka siis poistuisi myös muista maista jos maataloustuista luovuttaisiin
"hehtaarikäytäntö"
Viljellyllä pellolla tarkoitetaan kasvien tuotantoa varten
viljeltyä peltoa, jota viljellään tavanomaisen hyvän
maatalouskäytännön mukaisesti.
Tavanomaisella hyvällä maatalouskäytännöllä tarkoitetaan
viljelyä, jota vastuuntuntoinen viljelijä harjoittaa
paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen.
Tämän viljelytavan mukaan pelto on muokattava ja
lannoitettava tarkoituksenmukaisella tavalla ja kylvö
on tehtävä niin, että se mahdollistaa tasaisen itämisen.
Viljelyssä on käytettävä alueelle soveltuvia kasvilajeja
ja -lajikkeita sekä alueelle soveltuvaa ja siemenkoon
huomioon ottavaa siemenmäärää. Viljelijän on lisäksi
huolehdittava kasvinsuojelusta ja pyrittävä korjuu- ja
markkinakelpoisen sadon tuottamiseen. Jos pellolta
ei korjata satoa, pellon kasvukunnosta on huolehdittava
niin, että pellolle on myös seuraavana vuonna
mahdollista perustaa kasvusto.
Peltoja kesannoidaan kaikissa eu maissa erilaisilla tuilla
näin tehdään ja rehuksi menee, kellä siitä on vastuu, no veronmaksajalla tietty, näin se vaan on! Selitellä voit ummet ja lammet uskokoo ken tahtoo.
rehulla tarkoitetaan eläinten ruokaa.
omavaraisuudesta puhutaan, hevostallien vai ihmisen eväät ovat kyseessä?
siitä lienee kysymys.