Nuoret biseksuaalit.

Minä!

Tämähän on aivan tutkittu juttu, että nuorten homofibian yhtenä syynä on se, että tunnetaan itse vetoa samaan sukupuoleen. Joka sitte tuntuu aivan kamalalta ajatukselta, että miksi minä olen erilainen. Joten sinä "Ei kukaan" mietippäs kahdesti ennen kun tulet sanomaan yhtään mitään

hyi vittu homoj

Minä luulin teininä olevani bi. Ja en tiedä olinko, koska samakin sukupuoli jossain määrin kiinnosti, vai oliko se vain jokin kehitysvaihe joka ei riitä bi-seksuaalin titteliin. Mun tapauksessa meni ohi - ja sen ei ole tarkoitus kuulostaa siltä, että homo- tai bi-seksuaalisuus olisi jotain minkä pitäisi mennä ohi, ehei :) Mut mun tapauksessa se nyt vain sattui menemään ohi.

olen tyttö ja olen kaksi vuotta tykännyt tytöstä. olen siinä välissä ihastunut poikiinkin, mutta silti tunnen vetoa tuota tyttöä kohtaan. en ole koskaan tykännyt kenestäkään muusta tytöstä. voi johtua kyllä tämä ihastus siitä, että tuo tyttö näyttää aivan pojalta ja kukaan ei usko tytön olevan tyttö ellei sitä jotenkin todisteta :)

Joo. On aika jännää kun välillä ihastuu/rakastuu poikaan ja välillä tyttöön... Mutta ei se ole koskaan häirinnyt. :) Sitten kun löyttää juuri sen tyypin, niin ei siinä paljoa sukupuoli paina.

Hyvä, että edes jotku osaa lähettää asiallisia viestejä.

Oon aina ajatellu, että hyi, joku lesbo tai homo. En ikinä oikein hyväksyny sitä ja se tuntu oudolta. Seki mua on ylä-asteellaki ällöttäny ku tytöt otti ittestänsä ja ystävistä pusukuvia, Vaikka ne oliki tarkotettu vaan kaverina, mutta musta se oli oksettavaa. Olen 17 vuotias tyttö ja mulla on nyt poikaystävä.
Yhtenä iltana vaan tapahtu outoja. oli hauskaa kaverin kanssa, naureskeltiin ja juotiin. Yhtäkkiä suutelen sitä, MINÄ tein alotteen. : S Ja se vastas. En tiä mikä helvetti muhun meni. Mutta ei tuntunu kamalalta, päin vastoin... : S Eikä se ollut sellainen "kaveripusu". vaan kunnon suudelma, joka vielä toistu.

Tuntuu oudolta, ja hävettääkin, koska mulla on poikaystävä. En voi kertoo sille, sittehän se luulee mua ihan hulluks. : D En oikein tiedä enää mitä tehdä

Oon 19v poika. Ite oon bi mut se aiheuttaa mulle vaa ja ainoostaa päänvaivaa, sillä en voi iha kenelle tahansa kaverille siit kertoo. Sen takii en kerro kaikille koska pelkään et se vaarantas ystävyyden/kaveruuden. Se o siis pysyny osalti salas viel toistaseks. Sit mun ihastus o korealainen tyttö, joka o uskovainen ja se pistää miettii et oisko vaa fiksumpaa jättää kertomat. Mul o kuitenki periaatteena se vaa ja ainoostaa naisen kaa seurustelen. Mul o ollu ihastuksii myös ikästeni poikien puolelt mut en oo ikinä tuonu sitä mitenkää esille niist kenellekää, koska en voi. Kyl tietty välitän ystävistäni. Erikoist vaa o se et melkeenpä parhaat kaverit ja sellaset joiden kaa tulee enite kulutettuu aikaa o suurin osa ulkomailt Suomeen muuttaneit. Ehk vähä harvemmi iha suomalaisten kaa oon mut se johtuu siit et just mä tunnun tulevan hyväksytymmäks ulkomaisten keskuudes. En tiiä mist johtuu. Mietittäväks vaa jää et kerronko sit joilleki niist tän pikku salaisuuteni. Tietty mun pukeutumisest ehk vähä saattaa huomata et oon bi. Kiinnitän ulkonäkööni kuitenki normaalii enemmä huomiota. Ei oo yhtää epätavallist mulle et meikkaan vähä ja laitan hiukset hyvi. En väitä et homous/biseksuaalisuus ois sairaus, sillä oon iteki bi mut tiiän vaa et se voi joskus olla vaa haitaks itelle.

^ Mustaki tuntuu että viihdyn enemmän ulkomaalasten/suomeen muuttaneiden kanssa kun suomisuomalaisten kans. Oon kans bi ja ihastunu yhteen poikaan, joka on ulkomaalanen (lähi-itä?), se ei tiedä että oon siihen ihastunu. Tai no kyl se mua vilkuilee, mutta emmääätiiä. En ees tunne tätä poikaa ja sen kansalaisuutta ja mistä sitä tietää mitä sen kulttuurissa bi/homoudesta ajatellaan....olis kiva tutustuu siihe jne. No, katotaan. :)

Homoja täynä koko netti.

Täällä ois yks, tiesin jo noin 3 luokalta et oon kiinnostunu pojista. Ei ne tytöt millään kiinnostanu.

Oon :) ja jtn nyt tähän perään kirjoitan XD