Ärsyttää ihan sairaasti että ilmoitellaan allergisille että ÄLÄ NYT MISSÄÄN NIMESSÄ ota sitä koiraa, kun olet allerginen. Jotkut ei ihan tosi tajua että joillekkin se on vähän enemmän kuin harrastus. Mulle lemmikit on elämä. Ja enemmänkin. Jotkut joilla ei ole allergiaa, helppohan niiden on estää muilta sama ilo. Mun ongelmani on tällainen: Pikkuveljellä on ollut nuhaa vähäsen aika pitkään, mennään lääkärille, lääkäri ilmoittaa tutkimatta että kyse on eläimistä. KAIKISTA lemmikeistä ja kaikki meidän eläimet on luovutettava pois eikä uusia saa ottaa, ei mitään eikä testejäkään tehdä. Selviää että tuolla lääkärillä on ollut jotain itsellä katkeruutta eläimille mutta äiti vain uskoo eikä uskalla antaa mulle lemmikkiä eikä edes testauttaa allergioita. "Ei nyt uskalla kun jos se vaikka tulee." Tuolla periaatteella ei kukaan voisi lähteä edes ovesta ulos! Ei nyt uskalla mennä ulos kun siitepölyallergia voi iskeä. Mutta kun lääkäri sanoi että kyllä niin onhan sen pakko olla totta.
Eikä mua lohduta yhtään sellaiset että aikuisena voit ottaa vaikka kymmenen koiraa, vaan suututtaa vaan ihan hirveästi. Ei mulla oo mitään elämää enää jäljellä!
Eikä mua lohduta yhtään sellaiset että aikuisena voit ottaa vaikka kymmenen koiraa, vaan suututtaa vaan ihan hirveästi. Ei mulla oo mitään elämää enää jäljellä!
Vastaukset 2
Vanhimmat
I know the feeling... Mun isä on allerginen. Kerran toivoin et se lähtis pois johkii... Mut kaduttaa toi. Mut elämä on... Pska vällil.. :/ pärjäile
Ei allergian takia tarvitse lemmikkihaaveista luopua. Allergiaan ja astmaan on hyvät lääkkeet, etenkin ennaltaehkäisevässä mielessä kannattaa kiinnittää huomiota ruokavalioon (jättää ylimääräiset sokerit ja hiilarit pois), pitää huoli vitamiini- ja hivenainetasapainosta ja ottaa vaikka yhteys hyvään fytonomiin tai homeopaattiin. Siedätyshoitokin on hyvä.
Itse olen sairastanut lapsesta asti pahaa astmaa ja allergiaa. Isä tuolloin meinasi tapattaa koiramme. Tämä oli todella traumaattista aikaa pienelle lapselle. Hirveä syyllisyys siitä, että omalla sairaudellaan aiheuttaa rakkaan lemmikin kuoleman....tuo suru ja syyllisyyden tunne taisi pahentaa astman oireita huomattavasti!
Nyt aikuisiällä olen juuri hankkinut samanlaisen koiran kuin minulla lapsena oli, ja päättänyt parantua astmasta ja allergiasta. Siedätän itseni koiralle, syön terveellisesti, otan runsaasti vitamiineja ja kävin juuri homeopaatin vastaanotolla, joka teki minulle 3 kk hoitosuunnitelman. 7 päivää vasta takana homeopaattisia lääkkeitä, ja oireet ovat pahemmat, kuten aluksi kuuluukin. Odotan innolla ensi syksyä. Tavoitteeni on olla siihen mennessä lähes, tai kokonaan oireeton.
Toki vanhempasi ovat huolissaan terveydestäsi ja tietenkin uskovat lääkäriä. Älä syyllistä vanhempiasi, ymmärrät kyllä vielä joskus heidän kantansa. Älä tuhlaa nuoruuttasi olemalla katkera, käytä "kiukkuaika" johonkin parempaan...vaikka sen suunnitteluun, millaisen tai millaisia lemmikeitä hankit kun olet täysi-ikäinen ja sinulla on oma asunto, ja oma päätäntävalta asioistasi. Tsemppiä sinulle!