Pohdintaa uudenlaisesta koulutusjärjestelmästä
Tässä tekstissä olen vain osittain pohtinut kyseistä aihetta tietystä näkökulmasta. Haluaisinkin huomauttaa, että en ole perehtynyt aiheeseen sitä syvällisemmin, vaan enemmänkin tämä on pintaraapaisu,
josta levitän ideaa sananvapauden puolesta. Mielestäni koulutusjärjestämme kaipaa muutosta/uudistusta ja tässä on yksi esimerkki millainen se voisi olla...
Pääpiirteenä työ ja opiskelu olisi lähelle toisiaan. Enemmän käytäntöä kuin aikaisemmin koululaitoksissa. Vielä lisäksi etuna saada
ihmisiä jo nuorina vakituisiin työpaikkoihin ja työllistää laaja-alaisesti henkilöitä eri työtehtäviin. Enemmän yhteistyötä yritysten ja valtion ja kuntien välillä turvaamaan opiskelu ja työnteko.
Vähemmän pakollisien aineiden ja ainekokonaisuuksien opettelua peruskoulussa. Kattavat ja laaja-alaiset erikoistumissuunnat ja opintosuunnat jo yläasteella...
Näiden vuoksi tarvittaisiin muutoksia aikaan nykyisessä koulutusjärjestelmässä. Ideani yksinkertaisuudessaan olisi aloittaa työt jo peruskoulun jälkeen oppisopimus-
koulutuksen tavoin tietyissä määrin, missä aloitettaisiin urapolku "pohjalta" ja edettäisiin yksilöstä riippuen oman kokemuksen, tiedon ja taidon perusteella tasoja
ylemmiksi niin kuin Puolustusvoimien porrasteisessa työarvoasteikossa. Siispä henkilö, jonka on mahdollista edetä urallaan vielä haasteellisempiin tehtäviin oman
kiinnostuksen mukaan pitäisi tarvittaessa opiskella vaaditut aihepiirit läpi saavuttaakseen viran ylennyksen. Näin muovautuisi pyramidiasteikko työpaikoille, joissa uudet
tulokkaat aloittaisivat puhtaalta pöydältä pyramidin laajasta alkupäästä ja myöhemmin halutessa päästä aina hieman kapeammille ja syvemmille poluille työurallansa, joka koostuisi
jatkuvasta oppimisesta sekä teoreettisten opintojen että käytännön työstä. Vaikka saman koulutusalan aloittaneet saattaisivat olla samassa työssä, myöhemmin he voisivatkin olla
mitä erilaisemmissa työtehtävissä kuitenkin oman alansa laajassa piirissä, kenties monenlaisissa sen alan yrityksissä käyneenä.
Jotta saavutettaisiin kyseinen "jatkosuuntaus" peruskoulun jälkeen, on yrityksien rakenteeseen tehtävä muutosta, johon liitettäisiin kansalaisten koulutusvelvollisuus. Siispä suurten yritysten pitäisi tästä edes jatkokouluttaa työntekijänsä. Näin
muut koulutusasteet (2.aste ja korkeakouluaste jne.) lakkautettaisiin ja osittain liitettäisiin yrityksille kouluttaessa työntekijöitä vaativampiin tehtäviin. Esim. opetushenkilökunta siirrettäisiin omiin opetus-
sektoreihin erilaisiin yrityksiin. Koululaitosten saama tuki siirrettäisiin uudenlaisille keskisuurille ja suurille yrityksille, jotka kouluttavat ja ottavat vastaan myös uutta henkilökuntaa liiketoimintansa
toteuttamiseen. Näin valtio (ja kunnat) olisivat yhteistyössä yrityksien kanssa ja samalla (ehkä) omistaen osuuksia kyseisistä yrityksistä. Valtion tulisi myös näin valvoa yritysten
toimintaa ja rajoittaa joitakin asioita laeilla, kuten työntekijöihin koskevat oikeudet ja kenties minimipalkkaus. Yritykset toimisivat henkilöjohdon ylläpitämänä. Myös ammattiliitot voisivat tarkkailla työntekijöiden ja yrityksen
(johdon) välistä suhdetta ja välittää ongelmien sattuessa siitä tieto valtiolle, joka toimeenpanisi asiat kuntoon. Ammattiliitot muovautuisivat uudelleen niin, että ne erikoistuisivat
kunkin omaan koulutusalaan (kuten mm. kultturiala, luonnontieteiden ala, sotilas -ja suojeluala...)
Jatkosuuntauksessa valittaisiin siis oman kiinnostuksen pohjalta koulutusala jo yläasteen aikana, jossa omien ainevalintojen ja kiinnostuksien kautta ohjautuu tietylle koulutusalalle. Yläasteella voisi
olla enemmän jo työhöntutustumisjaksoja oman suuntautumisen perusteella. Yläasteen lopulla lähetettäisiin yhteishaku-hakemus sellaisille yrityksille, jotka vastaavat sen tietyn koulutusalan
suuntausta, johon on kiinnostusta. Pääsykokeita ei olisi, vaan yläasteella opiskelluista hyödyllisistä aihepiireistä tulisi plussaa, lisäksi ensisijaisuuspisteistäkin ropisisi 1.hakutoiveelle bonusta ja vielä haastattelusta. ( aikaisempi työkokemus)
Joillakin koulutusaloilla saattaisi olla pieniä karsivia rajoitteita, kuten esim. sotilas -ja poliisialalla, jossa vaadittaisiin syntyperäistä kansalaisuutta ja puhdasta rikosrekisteriä.
Yrittämistä voisi opiskella omana alanaan tai myöhemmin perustaa yrityksen oman alansa tietämyksen ja kokemuksen perusteella...
Tässä tekstissä olen vain osittain pohtinut kyseistä aihetta tietystä näkökulmasta. Haluaisinkin huomauttaa, että en ole perehtynyt aiheeseen sitä syvällisemmin, vaan enemmänkin tämä on pintaraapaisu,
josta levitän ideaa sananvapauden puolesta. Mielestäni koulutusjärjestämme kaipaa muutosta/uudistusta ja tässä on yksi esimerkki millainen se voisi olla...
Pääpiirteenä työ ja opiskelu olisi lähelle toisiaan. Enemmän käytäntöä kuin aikaisemmin koululaitoksissa. Vielä lisäksi etuna saada
ihmisiä jo nuorina vakituisiin työpaikkoihin ja työllistää laaja-alaisesti henkilöitä eri työtehtäviin. Enemmän yhteistyötä yritysten ja valtion ja kuntien välillä turvaamaan opiskelu ja työnteko.
Vähemmän pakollisien aineiden ja ainekokonaisuuksien opettelua peruskoulussa. Kattavat ja laaja-alaiset erikoistumissuunnat ja opintosuunnat jo yläasteella...
Näiden vuoksi tarvittaisiin muutoksia aikaan nykyisessä koulutusjärjestelmässä. Ideani yksinkertaisuudessaan olisi aloittaa työt jo peruskoulun jälkeen oppisopimus-
koulutuksen tavoin tietyissä määrin, missä aloitettaisiin urapolku "pohjalta" ja edettäisiin yksilöstä riippuen oman kokemuksen, tiedon ja taidon perusteella tasoja
ylemmiksi niin kuin Puolustusvoimien porrasteisessa työarvoasteikossa. Siispä henkilö, jonka on mahdollista edetä urallaan vielä haasteellisempiin tehtäviin oman
kiinnostuksen mukaan pitäisi tarvittaessa opiskella vaaditut aihepiirit läpi saavuttaakseen viran ylennyksen. Näin muovautuisi pyramidiasteikko työpaikoille, joissa uudet
tulokkaat aloittaisivat puhtaalta pöydältä pyramidin laajasta alkupäästä ja myöhemmin halutessa päästä aina hieman kapeammille ja syvemmille poluille työurallansa, joka koostuisi
jatkuvasta oppimisesta sekä teoreettisten opintojen että käytännön työstä. Vaikka saman koulutusalan aloittaneet saattaisivat olla samassa työssä, myöhemmin he voisivatkin olla
mitä erilaisemmissa työtehtävissä kuitenkin oman alansa laajassa piirissä, kenties monenlaisissa sen alan yrityksissä käyneenä.
Jotta saavutettaisiin kyseinen "jatkosuuntaus" peruskoulun jälkeen, on yrityksien rakenteeseen tehtävä muutosta, johon liitettäisiin kansalaisten koulutusvelvollisuus. Siispä suurten yritysten pitäisi tästä edes jatkokouluttaa työntekijänsä. Näin
muut koulutusasteet (2.aste ja korkeakouluaste jne.) lakkautettaisiin ja osittain liitettäisiin yrityksille kouluttaessa työntekijöitä vaativampiin tehtäviin. Esim. opetushenkilökunta siirrettäisiin omiin opetus-
sektoreihin erilaisiin yrityksiin. Koululaitosten saama tuki siirrettäisiin uudenlaisille keskisuurille ja suurille yrityksille, jotka kouluttavat ja ottavat vastaan myös uutta henkilökuntaa liiketoimintansa
toteuttamiseen. Näin valtio (ja kunnat) olisivat yhteistyössä yrityksien kanssa ja samalla (ehkä) omistaen osuuksia kyseisistä yrityksistä. Valtion tulisi myös näin valvoa yritysten
toimintaa ja rajoittaa joitakin asioita laeilla, kuten työntekijöihin koskevat oikeudet ja kenties minimipalkkaus. Yritykset toimisivat henkilöjohdon ylläpitämänä. Myös ammattiliitot voisivat tarkkailla työntekijöiden ja yrityksen
(johdon) välistä suhdetta ja välittää ongelmien sattuessa siitä tieto valtiolle, joka toimeenpanisi asiat kuntoon. Ammattiliitot muovautuisivat uudelleen niin, että ne erikoistuisivat
kunkin omaan koulutusalaan (kuten mm. kultturiala, luonnontieteiden ala, sotilas -ja suojeluala...)
Jatkosuuntauksessa valittaisiin siis oman kiinnostuksen pohjalta koulutusala jo yläasteen aikana, jossa omien ainevalintojen ja kiinnostuksien kautta ohjautuu tietylle koulutusalalle. Yläasteella voisi
olla enemmän jo työhöntutustumisjaksoja oman suuntautumisen perusteella. Yläasteen lopulla lähetettäisiin yhteishaku-hakemus sellaisille yrityksille, jotka vastaavat sen tietyn koulutusalan
suuntausta, johon on kiinnostusta. Pääsykokeita ei olisi, vaan yläasteella opiskelluista hyödyllisistä aihepiireistä tulisi plussaa, lisäksi ensisijaisuuspisteistäkin ropisisi 1.hakutoiveelle bonusta ja vielä haastattelusta. ( aikaisempi työkokemus)
Joillakin koulutusaloilla saattaisi olla pieniä karsivia rajoitteita, kuten esim. sotilas -ja poliisialalla, jossa vaadittaisiin syntyperäistä kansalaisuutta ja puhdasta rikosrekisteriä.
Yrittämistä voisi opiskella omana alanaan tai myöhemmin perustaa yrityksen oman alansa tietämyksen ja kokemuksen perusteella...
Vastaukset 1
Vanhimmat
(jatkuu)
Ala-aste koostuisi perusopinnoista, jotka valmentavat oppilaita pärjäämään ja valitsemaan suuntansa yläasteella ja myöhemmin menestymään omassa jatkosuuntauksessa. Peruskoulun suorittamisen kesto nykyisellä vauhdilla kasvaisi kenties jonkin verran.
Peruskoulun suorittaminen olisi edelleen pakollinen kaikille ja jatkosuuntaukseen hakeutuminen on edellytys töihin pääsemiseen ja jatkuvaan oppimiseen.
Peruskoulussa että jatkosuuntauksessa opiskelusisältö ei olisi enään pelkkää ulkoa opettelua ja "turhan tiedon" pänttäämistä, vaan enemmän työhön liittyvää, käytännön kanssa yhteensopivaa ja
välttämätöntä tiedon ja taidon soveltamista. Myös sosiaaliset taidot pitäisi ottaa tarkemmin huomioon, samoin myös ihmiset yksilöinä: Toiset oppivat toisella tavalla asioita helpommin kuin toiset ja
oppimisnopeudessakin on eroa. Siispä opiskelijoilla pitäisi olla mahdollisuus itse valita sujuva opiskeluvauhti ja -tapa yhdessä keskustellen vanhempien ja koulutushenkilökunnan ammattilaisten kanssa,
lisäksi opiskelijoiden opintovaiheita tulisi ohjata ja neuvoa ajoittain.
Turhat arvosana-asteikot poistettaisiin käytöstä, myös tarpeettomia todistuksia ei tarvita. Uudenlaisissa todistuksissa näkyisi opintojen aihealueet ja kokonaisuudet, työharjoittelujaksot, opintojen kesto
ja erikoistaidot ja -osaamiset.
Opintotuelle ja -lainalle ei tarvetta, sillä aikaisessa iässä työhön päästyä tulojakin kertyy.
Mitä pidemmälle uralla pääsee, sitä vaativammaksi ja palkitsevammaksi se menee.
Tarvittaessa työvoiman tasapainottamiseksi eri linjoilla eli koulutusaloilla palkkaus voi poiketa tarvittavuuden ja kysynnän mukaan, kuitenkin vähimmäisvaatimuksena lain laatiman minimipalkan mukaisesti.
Omasta yksilöstä kiinni, miten pitkälle urallansa etenee.
Mikäli "oma ala" ei kiinnosta, voi hän hakeutua toiseen koulutusalaan sähköisellä hakemuksella niin kuin yläasteen lopettaneetkin. Hakemuksen voi lähettää milloin tahansa, sillä se tehdään sen alan yritykselle, josta
on kiinnostunut. Työkokemuksesta kertyy hakupisteitä, mutta mikäli ei kyseinen henkilö tule valituksi mihinkään kiinnostavaan yritykseen voisi hän jatkaa yläaste opintojaan lukemalla sen alan edellyttämiä
ja hyödyllisiä aineopintoja kerryttääkseen tietotaitoa ja lisäplussaa myöhemmälle haulle.
Vielä työttömyydestä ja "potkujen saamisesta" vielä sen verran, että jos yrityksen työntekijä ollaan potkimassa ulos, siihen oltava todella hyvät perustelut valtiolle ja uudistetulle ammattiliitolle, jotta se voidaan hyväksyä. Muutoin työntekijä
pidetään töissä tai tarvittaessa huonoina aikoina osa-aikaisena tai lomautettuna, josta taas valtio/liitto korvaa menetykset työntekijälle mikäli työntekijä ei ansaitse tarpeeksi lain säätämien kriteereiden mukaan elantoa itsensä ja perheen elättämiseen.
Jos huonossa tapauksessa työntekijä saa potkut, on hän oikeutettu saamaan myös tukea niin kauan, kunnes on löytänyt seuraavan sopivan työpaikan hänelle joko toisesta yrityksestä tai myöhemmin samasta yrityksestä...
Kiitokset lukijoille!