enhän mä tunne koko naista ollenkaan. En hänen ajatuksiaan, suunnitelmiaan, en mitään. Vaikka luulin että tunnen hänen sydämen sykkeensäkin. Hänhän on joutunut esittämään kaikki nämä vuodet. Jos hän sanoo että tykkää suklaasta, hän voi inhota sitä tai tykätä..ei voi tietää
Nytkö vasta tajusin
ajattelematon mies
28409
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
tunteahan ei ketään voi tutustumatta, joten kannattasko tutustua paremmin.
http://www.youtube.com/watch?v=8rpgDntj9xY&feature=related
Ohhoh. Kuulostaa aika surulliseltakin. Mietin, että jos kaksi ihmistä ovat samalla taajuudella, on todella kiinnostunut toisesta, on oikeasti läsnä, niin kai sitä nyt kuitenkin aika hyvin oppii ihmisen tuntemaan. AIka hurjalta kuulostaa jos toinen on esittänyt olevansa vuosia jotain muuta kuin mitä on.
Monesti kuuntelit häntä? Taisit vetää asioista omat johtopäätökset? Vai kuuntelitkö vain muita?
Monesti sitä ihminen tekee omia vääriä johtopäätöksiä ja kuuntelee vielä jotain muita joilta tulee vieläkin huonompia neuvoja. Pitäis aina vaan kuunnella sitä ihmistä ainoastaan jonka kanssa seurustelee. :)
Monesti ihminen vetää johtopäätökset toisen ajatuksista ja haluista jne. Voihan olla että ne on mennyt täysin metsään. Ja jos luottamus on mennyt hänhän voi rupatella ummet ja lammet "henkeviä" jotka eivät ole hänen omia ajatuksiaan vaan sellaisia joita hän olettaa vastapuolen haluan. Eli ostasko salmiakkia vai suklaata? Molemmat voi mennä metsään...
Kyllähän se niin on kun tohon pisteeseen ihmissuhde menee, niin helpompi sanoa hyvästit ja katsella uutta suhdetta puhtaalta pöydältä. Jos ihminen kokee että hän ei voi täysin luottaa ja avautua toiselle, niin eipä se vuosien saatossakaan helpotu, päinvastoin
Luottamus voi rakentua hitaasti ja sammua nopeasti. Mutta menetetty luottamus ei koskaan palaa, ei rakennu edes hitaasti.
Totta. Itse olin pitkässä liitossa joka kyllä hiipui pikkuhiljaa siitä syystä, ettei enää asioista puhuttu. Toista ei kuunneltu, huomioitu, eikä avauduttu. Yhteys katkesi kokonaan. Huomaan nyt , että hän ei tunne minua ollenkaan, mutta miten voisikaan kun toinen ei ollut kiinnostunut. Itsekkin olen löytänyt uusia piirteitä itsestäni ja muuttuuhan ihminen ajan saatossa. Suhteen toimimisen kannalta kaiken a ja o on toisen kuuntelu, arvostus ja ajatusten jakaminen.
Hirvittävää. Miksi pitää puhua vain sellaista mikä miellyttää toista. Nyt en tajua enkä käsitä miksi tuollaiseen teeskentelyyn ja pelleilyyn kukaan viitsii lähteä. No, meitähän on moneksi. Mitenkä voi mennä metsään jos kaksi ihmistä oikeasti keskustelee ja kuuntelee toisiaan? Väärin ymmärryksiä ja luulotteluja varmasti tulee vastaan meile kaikile, mutta nekin mielestäni selviää keskustelemalla. .
entäs jos hän haluaakin sinulle antaa sellaisen kuvan että et olisi tuntenut ? Oletko itse kenties loukannut häntä?
Joskus sitä loukatulla tulee sellainen reaktio että nyt annetaan itsestään iahn törky kuvaa että toinen päästäisi irti tjsp :)
Mielenkiintoisen arvelun kirjoittaja esitti - jäin pohdiskelemaan onko sellainen mahdollista.
Jotkut tilanteet ovat sellaisia, että jos ei suoraan kysytä, ei halua/voi kertoilla tarkemmin ajatuksiaan. Kun/jos on tosiasioista kyse, niiden kertomisessa ei liene ongelmaa, mutta tunteet jäävät erikoistilanteissa aina arvailujen varaan. Ne vain aistii, jos on herkät vastaanottimet.
Pidättyvät ihmiset voivat olla ongelmallisia, koska he avautuvat vain harvoille luotettaviksi tuntemilleen ihmisille ja heillekin vähitellen. Liekö tällainen sattunut kohdallesi ? Onnittelen, jos olet onnistunut avaamaan - kysy, varmaan saat selvän ja epäilyt haihtuvat.
Toi kyllä kolahti muhun. Sanoin kerran eräälle miehelle että pidän teatterista ja varsinkin kesäteatterista, vaikka oikeasti en niissä käy, enkä viihdy ollenkaan. Se oli reaktio suojautua epäluotettavaa ihmistä kohtaan. Ja kaikkea muutakin pajunköyttä olen hänelle syöttänyt...
noin teit? Eihän itseään ja omia kiinnostuksenkohteitaan kenenkään tarvitse hävetä. Jos toinen ei hyväksy, se on hänen ongelmansa, olemme kelvollisia ihmisiä kuitenkin.
Et ehkä ole kohdannut tarpeeksi epäluotettavia ihmisiä. Ei heille viitsi mitään todellista itsestään kertoa, senkin ne vääntää joksikin aivan muuksi ja toteaa päälle, että 'se itse sanoi'.
Jos ei kerran hyväksy, ei tarvitse olla uteliaskaan.
mitään, ei tarvii valehdellakaan. Ystävyys kasvaa vähitellen ja luottamus ansaitaan Joutavat tuttavuudet saavat jäädä.
Sepä se, juuri näin on käynytkin. Mutta ymmärrän hyvin tuota 'vain mun ajatus', jos on huomannut jonkun hyvin epäluotettavaksi - tai suorastaan petolliseksi - mutta joutuu olemaan tekemisissä, ei tule annettua itsestään mitään todellista.
Halusin vain että hän ei opi tuntemaan mua. Ei sillä ollut muuta merkitystä. Kesässä on yksi kiinnostuksen kohde ylitse muiden ja sen tietää vain yksi ihminen
Kaikkein rakkaimmallehan sitä paljastaa kaiken pelkäämättä hänen ajatuksiaan. Hänhän tukee sua kuiteskin arjessa
Totta tuo. Itsekkään en kaikista ja varsinkaan niistä arimmista asioista avaudu kaikille vaikka avoin ihminen olenkin. Sitä on vaan helppo kertoilla kaikenlaista sellaiselle jonka kokee tärkeäksi itselle. Olen kyllä tehnyt virhearviointejakin elämäni aikan ja kärsinyt kantapään kautta liiallista avoimuuttani.
Mitä helvettiä tämä tuli kaksi kertaa. Ihmettelin ensin minne raapustukseni hävisi ja kirjoitin uuden. Nyt on sitten tuplana:D
ehkäpä hänellä on ollut syynsä siihen ettet ole hänen lähelleen päässyt jo tuntemaan oppinut vai oletko kenties yrittänyt edes.... jos toinen sanoo että tykkää suklaasta, niin silloinhan sen pitäsi olla niin vai epäiletkö joka sanaa?
Totta tuokin. En minä ainakaan kaikkein arimpia, koskettavimpia ajatuksiani jakele aivan kaikille. Olen kyllä aika avoin ihmisenä, mutta raja on siinäkin mitä kertoilen kenellekin. Toisinaan on tullut kyllä virhearvionteja ja olen avautunut väärille ihmisille, mutta ehkä näistä oppii kantapään kautta. Toivoakseni.
aika tyhmä mies.
Minähän en koskaan suostuisi sanomaan,että tykkään suklaasta,jos en siitä tykkää! Nii.
Saatan olla hiljaa ja jättää johonkin vastaamatta,mutta en kenenkään mieliksi sano muuta,kuin ajattelen !
Jäin miettimään, että miksi jonkun on täytynyt esittää kaikki ne vuodet? Onko kenties" toisen naisen" tuntemisesta kysymys? Vaikka miksi siinä kakkosen tarvitsisi esittää jotain muuta kuin on. Siinähän huijataan muita ympärillä olijoita. Paitsi, että aina ei tiedä kuinka rehellisesti uskaltaa kertoa tunteistaan toiselle, kun pelkää että ukkomies luikkii pakoon tai ahdistuu tms..
Jokus on viisaanpaa pitää omat ajatuksensa omana tietonaan.
Sinulle olisin kertonut kaiken. Odotin, että kysyisit suoraan minulta! Jos kuuntelet tuomitsematta, kerron! Älä kuuntele sivullisten arveluja!
Joskus tuomitset jo valmiiksi. Silloin en paljasta sisintäni! Olet mokannut, silti haluan lähellesi.