ää, vois viillellä taas tai jotain. on niin levoton olo naapurit pelottaa, en halua liikkua ulos, mutta kotonakaan ei oo hyvä olo. ei pysty olee paikallaan kun tuntuu että pitäis vaan päästä pois. en nyt oikein koe olevani mikään osastokuntoinen mutta pelottaa kyllä omat tekemiset kun niin tuntuu pahalta. joku tiejyrä lepäilee rinnan pääällä, ei saa henkeä.
tekee niin mieli raapia itsensä verille tai jotain että pääsee tästä olosta. ei oo es mitään lääkkeitä mitä vois ottaa. pitäis saada jotain pameja vähän rauhoittamaan mutta kun ei oo niin ei oo...
viillän kohta käsivarret hajalle, toivottavasti se helpottaa.. mulla vaan hajoaa olo. mä en pääse pakoon tätä tunnetta minnekään. ehkä se puukko sitten auttais... :(
tekee niin mieli raapia itsensä verille tai jotain että pääsee tästä olosta. ei oo es mitään lääkkeitä mitä vois ottaa. pitäis saada jotain pameja vähän rauhoittamaan mutta kun ei oo niin ei oo...
viillän kohta käsivarret hajalle, toivottavasti se helpottaa.. mulla vaan hajoaa olo. mä en pääse pakoon tätä tunnetta minnekään. ehkä se puukko sitten auttais... :(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Viestistä päätellen sulla on tosiaankin kamala olo. Nyt olisi paikallaan jonkun ihmisen tuki. Puhuminen.
Ittellä oli noin vuos sitte kans tosi pahaa ahdistusta ja lievää masennusta,
ja tuli kans saksilla vedeltyä käsivarsiin. Ikäänkuin autto hetkeksi sitä paskaa oloa.
Nyt on lisäksi tullu paniikkihäiriöitä, ja sairauksien pelkoa.
Tuntuu, että ei tiedä mitä pitäis tehdä ! Terkkari ehdotti psykiatriaa, mutta se ajatus siitä, että menisin puhumaan jollekkin ventovieraalle tuntuu liian jännältä ja pelottavalta.
Toisaalta, kannattaisko kuitenkin.. Jos se kerran auttaa..
Sulle suosittelen ainakin lämpimästi jotain psykiatriaa, ihan hyvässä mielessä. On meinaan ikävää jos elämänhalu katoaa, ja tulee sellanen olo, että seinät kaatuu päälle.
Voisitko käydä terkkarille puhumassa? Tai enshätään jollekkin hyvälle luotettavalle ystävälle?
oon siis ollu viiltelemättä jo vuosia. ja hoidossakin, avohoidossa siis, mutta ihan kunnon paikassa, psykan polilla. pari itsemurhayritystä on takana ja pitkään harmitti etten ollut onnistunut. nyt pelottaa että noi fiilikset palaa. samoin paniikkikohtauset on lisääntyny eikä sekään varsinaisesti helpota asiaa.
kevään tullen ja jäiden lähdettyä tulee jossain vaiheessa aina ajatus hukuttautua. viiltelyä en vaan halua takas kuvioon, arvet riittää. siks vointi aina menee tosi huonoksi ja tilanne päättyy johonkin vähän vakavampaan...
nyt vaaan vois siis polttaa käsiä ja repiä itsensä hajalle... hajottaa niin....