ÄIDILLÄ TODETTU PAKSUSUOLISYÖPÄ EILEN! :-(

syöpä on varmasti yksilöllinen eikä meistä kukaan tiedä milloin lähtö tulee. voihan selvitä syövästä, mutta jäädä auton alle. joka tapauksessa asiakkaallani todettiin jokin vuosi sitten paksusuolisyöpä, se leikattiin ja hänelle laitettiin avanne. jonkin aikaa hän piti avannetta ja kun suoli oli venynyt, se avanne poistetttiin. on ollut jo vuosia oireeton ja terve sen jälkeen. tiedän että syöpähoito on hyvää suomessa. kaikkea hyvää sinulle ja äidillesi. "Everything ends well, everything end well, all sort of things end well" muistaakseni jotenkin noin meni Äiti Juliaana Norwichilaisen rukous. Kaikki päättyy hyvin, kaikki päättyy hyvin, kaikenlaiset asiat päättyy hyvin.

sairastui nelisen vuotta sitten paksusuolensyöpään (juuri kun minä olin alkanut toipua rintasyöpähoidoista - ja vähän sen jälkeen kun yhteinen ylempi pomomme sekä yksi kollegamme olivat sairastuneet samaiseen rintasyöpään, kaikki neljä siis saman käytävän varrelta!). Hänet leikattiin ja ennuste näytti hyvältä, toipuminen edistyi hyvää vauhtia ja sitten vuoden päästä löytyi etäpesäke maksasta ja 9 kuukautta myöhemmin häntä ei enää ollut. Ikävää tässä oli se että jo ennen etäpesäkkeen löytymistä hänen lääkärinsä oli useassa kontrollissa ihmetellyt huonoja maksa-arvoja mutta eipä ruvennut tutkimaan tarkemmin!

Hänen sairauttaan ja menehtymistään seuratessani olen ollut ymmärtävinäni että jos paksusuolensyöpä todetaan ajoissa, toipuminen on täysin mahdollista, ainakin hänen lääkärinsä olivat aluksi hyvin toiveikkaita. Mutta kontrollien kanssa pitää olla tarkkana, jos jotain poikkeamia tulee, pitää heti vaatia lisätutkimuksia.

Tsemppiä äidillesi ja jaksamista sinullekin, hän tarvitsee sinua nyt enemmän kuin koskaan! Toivottavasti sinulla on joku jonka kanssa voit puhua ja jolta saat tukea niin että jaksat puolestasi olla äitisi tukena!

hyvä toivoton.Saman koin viime vuonna,oikeastaan vuosi sitten,kun nelikymppisellä veljelläni todettiin sama syöpä.Hänet on nyt leikattu ja hänellä oli tilapäinen avanne,joka saatiin suljettua.Hän sai säde- sekä sytostaattihoitoa ennen ja jälkeen leikkauksen.
Lääkäri kertoi,että tilanne on noin 50/50,eli puolet sairastuneista paranee,puolella se uusiutuu.Tällä en halua sinua masentaa,ajattelin vain kertoa,mitä olen kuullut ja lukenut.
Syöpä on yleinen sairaus,ja hoito kehittyy kaiken aikaa.Tarvitsette nyt toinen toistenne tukea,että jaksatte näinä vaikeina aikoina.
Itse olen myös itkenyt paljon,sillä isällänikin on syöpä.Älä menetä toivoasi!Alussa on shokki vastassa,mutta kaikkeen tottuu,sopeutumaankin ajan myötä.Voimia teille!

Neljä vuotta sitten 56 v. isälläni todettiin paksusuolensyöpä - kasvain oli päässyt niin suureksi, että leikkata piti viikon sisään. Itku oli herkässä minullakin, suuri rakkaus ja iso suru päällimmäisinä tunteina. Samassa leikkauksessa poistettiin pitkä pätkä suolta ja neljännes maksasta (etäispesäke). Avannetta ei tarvittu, koska kasvain oli sen verran "ylhäällä". Leikkauksesta toipuminen ja sytostaatit ottivat koville, mutta isä selvisi niistä. Viime syksynä maksasta löytyi uusi kasvain ja toivoa parantumisesta ei ole. Olen kuitenkin tavattoman iloinen näistä ensimmäisen syövän jälkeisistä vuosista. Tuli puhuttua asioita, joita ei olisi muuten puhuttua. Sairaus on riipivää, mutta voi myös lähentää. Lohdullisia hetkiä ja auringon säteitä kyyneleidenkin keskelle!