Mulla on ikävä sua, sun kurnahdusta aina kun mä tuun kotiin ja monesti ekana halaamaan sua.. Muistan aina lämmöllä ja ikävällä kun olit nuori ketterä ja kova jätkä, aina hyppimäs jalkoihin ja kantaen ylpeenä saalista metsästä kotiin oottaen kiitosta.. Sulla oli toivoeksani rakastava ja hyvä koti loppuun saakka. Vanhemmiten sä olit innokas mökillä kävijä ja sun viimeinen lepopaikka on mökillä sun oman kiven juurella, mistä sut aina löyti..Nyt vasta tajuan kuinka ikävä mulla on sua, kun sun tuhkauurna on vieressä ja en enää näe sua ystävä.. Olit joinakin tosi huonoina aikoina nuorempana mun lähes ainut kaveri, ja aina parhaista vaikka olitkin "vain" kissa. Nuku hyvin kaveri.. Sait ainakin nukkua kotiin äidin sylissä niinkuin toivottiin.. Et ehkä ymmärtänyt kuinka paljon me kaikki rakastettiin sua.... Tai tiesithän sä sen kaveri: -) Sä olit rakas ystävämme!
Mökö kissalle!
1994-2011
Mökö kissalle!
1994-2011
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin.. Ne omat ihanat ja rakkaat.. tietävät enemmän kuin yksikään ihminen lähellämme. Ihan itku tuli.. on ikävä niitä rakkaita, karvakorvia :)