Menin elintarvikealan firmaan töihin kesäkuussa 2010 vuokrayrityksen kautta. Marraskuun alussa siirryin vuokrafirman kirjoilta varsinaisen yrityksen työntekijäksi. Työsopimusta tehtäessä oli puhetta siirtymisestä "vanhana työntekijänä". Työäsopimuksessa tuota ei kuitenkaan lukenut, mutta tyhmänä ja naiivina luotin siihen, että käytännössä sellainen olisin. Ei ollut kuitenkaan mainintaa mistään koeajastakaan. Tehtiin määräaikainen sopimus.
Itsenäisyyspäivästä tuli rahaa, mutta joulunpyhistä, UV:sta ja loppiaisesta ei. Palkanlaskija sanoi, että näin se menee. Annoin asian olla, mutta sittemmin olen kuullut hieman toista kyseisestä asiasta.
Kuuluisivatko nuo edut minulle. Palkanlaskija vetosi siihen, että työsuhteeni alkanut marraskuussa. Minä olin siinä käsityksessä, että koska siirryin vanhana työntekijänä, ne kuuluisivat minulle. Onko näin. Työsopimuksessa ei lue tuosta mitään ja suulliseen sopimukseen ei voi vedota.
Itsenäisyyspäivästä tuli rahaa, mutta joulunpyhistä, UV:sta ja loppiaisesta ei. Palkanlaskija sanoi, että näin se menee. Annoin asian olla, mutta sittemmin olen kuullut hieman toista kyseisestä asiasta.
Kuuluisivatko nuo edut minulle. Palkanlaskija vetosi siihen, että työsuhteeni alkanut marraskuussa. Minä olin siinä käsityksessä, että koska siirryin vanhana työntekijänä, ne kuuluisivat minulle. Onko näin. Työsopimuksessa ei lue tuosta mitään ja suulliseen sopimukseen ei voi vedota.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No miten on, tietääkö kukaan ?
Oletko kysynyt asiaa omasta ammattiliitostasi?
"Työsopimuksessa ei lue tuosta mitään ja suulliseen sopimukseen ei voi vedota. "
Ensinnäkin, onko kirjallisesta muodosta jossakin sovittu, koska muussa tapauksessa suulliseen sopimukseen vetoamiselle ei pitäisi olla estettä.
Niiden arkipyhäkorvausten osalta olisi aiheellista katsoa ensin alan TESsistä korvattavuusehdot.
Tarkoitatko nyt tuolla 'siirryttäessä vanhana työntekijänä' - oikeudella sitä, että se vaikuttaisi siihen säännöllisen työajan laskentajakson alkamiseen vai miten se on selitettävissä, että sillä olisi merkitystä?
Valokuvaaminen julkisella paikalla on sallittu. Kuvaamisen ei tarvitse pyytää keneltäkään lupaa. Kuvauskohteelta ei tarvitse pyytää lupaa. Julkiseksi paikoiksi katsotaan kaikki sellaiset alueet joihin jokaisella on mahdollisuus vapaasti päästä. Julkisia paikkoja ovat rautatieasemat, kauppakeskukset, lentoasemat, metroasemat, torit, kaupat, rannat ja puistot jne.
Jotta teko olisi kiellettyä ja salakatselua, teon pitää kohdistua henkilöön. Henkilön tulee olla erityisessä paikassa, kuten kotirauhan piirissä tai julkisrauhan piirissä (virastot, tuotantolaitokset, toimistot jne) ja kyseisten paikkojen tulee olla yleisöltä suljettuja ja kuvaamisen tulee tapahtua yksityisyyttä loukaten.
Kuvaamisen kieltäminen jollain alueella, esim. kauppakeskuksissa, metroasemilla tai lentoasemilla edellyttäisi, että alue on yleisöltä suljettu ja kuvaamisen pitäisi tapahtua oikeudettomasti ja yksityisyyttä loukaten. Vartijoilla ei siis ole näillä alueilla oikeutta kieltää kuvaamista, vaikka he näin väittäisivätkin. Missään tapauksessa otettuja valokuvia ei tarvitse kenellekään näyttää, eikä niitä tarvitse pyynnöstä poistaa, esim. muistikortilta. Myöskään poliisi ei voi kieltää kuvaamista julkisilla paikoilla. Eli jos pysähdyt kuvaamaan esim. auto-onnettomuutta, jossa poliisit ovat paikalla, poliisi ei voi kieltää sinua kuvaamasta, eikä varsinkaan vaatia otettujen kuvien poistamista