Jatkoa ensimmäiselle osalle..
"Hän astui huoneeseen, joka oli mukavan hämärä, utuinen ja sopivan karu.
Silmäily ympärille sai suupielet vinoon hymyyn. Kaikki oli valmista.
Tyytyväisenä hän käveli pisteeltä toiselle, kokeili tukevuutta ja toimivuutta.
Epäili vielä olisikohan eristystä pitänyt lisätä mutta tuli siihen tulokseen, että ongelmia ei pitäisi tulla, olihan huone talon keskellä eli työrauha
olisi taattu.
Tyytyväisenä hän kävi nukkumaan.
Jo aikaisin aamulla hän lähti ulos. Joen vartta oli mukava kävellä länteen päin syysauringon lämmittäessä selkää ja luoden pitkät varjot menosuuntaan. Hän mietti miten oli toiminut aiemmin. Kaksi vuotta sitten, hän muisteli,
Sehnfieldissä ollessaan, ei tullut mitään ongelmia. Koe siellä oli vain vahvistanut hänen epäilyjä. Vielä jonain päivänä hän voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan tutkimuksistaan. Riippuen siitä, miten tämä koe menee jää tämä kenties viimeiseksi ja täydellisemmäksi.
Päivä oli jo pitkällä kun hän palasi takaisin. Pian olisi taas lähdettävä.
Porthamin koulu oli pyytänyt häntä pitämään oppilaille esitelmän vaihtoehto- sekä vuoroviljelystä. Hän oli innoissaan kehittämästään uudesta maanrikastusmenetelmästä ilman väkilannoitteita.
Oppilaat kuin opettajatkin olivat haltioissaan esitelmästä. Tilaisuudessa oli läsnä myös kylän arvostetuin ja varakkain pehtoori -yhteisön kulmakivi sekä muutamia muita arvovaltaisia isäntiä puolisoineen. Mutta tilaisuus olisi
varsinaisesti nuorille suunnattua ensikäden tietoa tulevaisuuden menetelmistä.
Tilaisuus päättyi raivoisaan kättentaputuksiin, sekä myöhemmin useisiin kutsuihin, joihin hänen olisi kuulemma ehdottomasti tultava, eikä hän
aikonut muuten yhdestäkään tilaisuudesta tai kutsusta jäädä pois. Päin vastoin, tämä olisikin mutkaton tilaisuus tutustua kylän naisiin ja oikein luvan kanssa.
Hän huomasikin yllättäin olevansa heidän ympäröimänä eikä tuntenut oloaan
lainkaan kiusaantuneeksi. Ilmassa oli lähes kouriintuntuva isäntien "lupa" antaa
vaimojen hoitaa tuo kutsun esittäminen hänelle. Kaikki tuntuivat pitävän hänestä. Kutsujen intressit olivat varmasti vaihtelevat, mutta hänellä ei olisi vaikeuksia selviytyä kaikista. Hyvä käytös, koulutus ja ihmistuntemus kuuluivat
hänen parhaimpiin puoliin...muista hyveistä puhumatta.
Lähes kaikissa tilaisuuksissa ja kutsuilla -yllättäin naiset, ottivat
puheeksi tuon huoneen, tuon huoneen jonne ei ollut kenelläkään asiaa vieraillessaan aiemmin hänen luonaan. Se selvästi kiinnosti kun siihen yhdistettiin hänen vireillä oleva tutkimuksensa, josta hän visusti koitti olla puhumatta. Mutta lupasi naisille, mikäli he olisivat todella kiinnostuneita näkemään ja osallistumaankin
hänen tutkimuksiinsa, hän voisi kutsua heitä käymään esimerkiksi pienissä ryhmissä
tai vaikka yksitellen.
Ajatus tuntui kiinnostavan ja siihen hän palaisi myöhemmin.
Kaikki sujui suunnitelmien mukaan, hän ei hätäillyt vaan tutustui -lähinnä naisiin ja
heidän puheenaiheisiin, jotka tuntuivat monasti pyörivän kuivahkon avioelämän murheiden ja ongelmien ympärillä. Selvästi tuon ikäisillä naisilla -vaimoilla ja
tyttärillä pyöri muutakin mielessä, eivät vain tohtineet puhua julkisesti asiasta, olihan yhteisö hiukan jäykähkö ja harras sekä sovinnainen tällaisista puhumiseen.
Tyytyväisenä hän jälleen palasi kartanolleen. Vielä tänä iltana hän uskoisi ensimmäisen
"vieraan" pääsevän tutustumaan hänen tutkimukseensa.
Arvaus osui oikeaan, myöhäinen iltakävely joevarrella tuotti tulosta. Kylän kauneimpia naisia oli eräs nuori opettajatar, Elisa -ei hänkään ollut jostain syystä saanut unen päästä kiinni ja löysikin itsensä yllättäin kävelemässä Sir Ascomin mailla joen varrella.
Sir Ascom uskoi tietävänsä millä asioilla neiti oli liikkeellä ja päätti olla tuottamatta pettymystä Elisa-neidille ja kutsui hänet iltateelle, olihan ilmakin jo hiukan jäähtynyt joten tee varmaan maistuisi hänellekin.
Aiemmin ei opettajatar ollut käynytkään hänen luonaan, joten Sir Ascom pitikin pienen
esittelykierroksen alkaen kellaritiloista päätyen ullakon pitkiin valoisiin ikkunaerkkerikäytäviin. Teen juonnin lomassa hän pani jotain merkille...
hän huomasi, että Elisa-neitiä selvästi harmitti erään huoneen väliin jääminen.
Tarkoituksella antoi hänen itsensä ottaa se puheeksi ja niinhän hän huomauttikin ja kysyi,
mitä siellä oli. Sir Ascom kertoi tekevänsä erästä laajaa tutkimusta...naisista, ja
vannotti opettajatarta hiiskumasta sanaakaan mitä nyt kuulisi tai näkisi.
Elisa-neiti lupasi pitää visusti kaiken omana tietonaan.
Ennen huoneeseen astumista hänelle laitettiin liina silmille, jonka hän kyllä saisi pois
jonkun ajan kuluttua.
Raskas ovi avautui ja sulkeutui tiiviisti ja raskaasti tuhahtaen, kielien enteilevästi
mahtavasta äänieristyksestä. Hän kertoi neidille tekevänsä kokeita, jotka saattavat häiriintyä äänistä ja varsinkin jos niitä pääsee ulospäin.
Sanat saivat Elisa-neidin sydämen lyömään kiivaammin, hänen arvallessaan vilkkaalla
mielikuvituksellaan mitä sanat mahdollisesti tarkoittivat.
Sir Ascom talutti hänet huoneen poikki erääseen nurkkaan ja sanoi rauhoittavasti Elisa-neidille ottavansa liinan silmiltä aivan pian. Sitä ennen hän pyytäisi neitiä ojentamaan molemmat kädet
ylöspäin. Elisa-neiti enempiä kyselemättä nosti kätensä ylös ja tunsi yhtaikaa molemmissa
ranteissaan jotain tiukkaa ja pehmeää ja välittömästi tämän jälkeen alkoi kädet erota
toisistaan, juuri sen verra, että eivät enää tavoittaneet toisiaan. Elisa sai ranteisiinsa
nahkasilmukat, jotka silmukan lailla kiristyi hänen tempoessaan siinä. Hätääntynyt voihkaisu kävi hänen huulillaan ja kysyi mitä Sir Ascom aikoisi hänelle tehdä.
Liina oli neidin silmillä vielä ja vaati sitä poistettavaksi, vaan toive ei toteutunut.
Sir ei puhunut mitään, sanoi vain että koe on alkanut ja että olet ensimmäinen."
"Hän astui huoneeseen, joka oli mukavan hämärä, utuinen ja sopivan karu.
Silmäily ympärille sai suupielet vinoon hymyyn. Kaikki oli valmista.
Tyytyväisenä hän käveli pisteeltä toiselle, kokeili tukevuutta ja toimivuutta.
Epäili vielä olisikohan eristystä pitänyt lisätä mutta tuli siihen tulokseen, että ongelmia ei pitäisi tulla, olihan huone talon keskellä eli työrauha
olisi taattu.
Tyytyväisenä hän kävi nukkumaan.
Jo aikaisin aamulla hän lähti ulos. Joen vartta oli mukava kävellä länteen päin syysauringon lämmittäessä selkää ja luoden pitkät varjot menosuuntaan. Hän mietti miten oli toiminut aiemmin. Kaksi vuotta sitten, hän muisteli,
Sehnfieldissä ollessaan, ei tullut mitään ongelmia. Koe siellä oli vain vahvistanut hänen epäilyjä. Vielä jonain päivänä hän voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan tutkimuksistaan. Riippuen siitä, miten tämä koe menee jää tämä kenties viimeiseksi ja täydellisemmäksi.
Päivä oli jo pitkällä kun hän palasi takaisin. Pian olisi taas lähdettävä.
Porthamin koulu oli pyytänyt häntä pitämään oppilaille esitelmän vaihtoehto- sekä vuoroviljelystä. Hän oli innoissaan kehittämästään uudesta maanrikastusmenetelmästä ilman väkilannoitteita.
Oppilaat kuin opettajatkin olivat haltioissaan esitelmästä. Tilaisuudessa oli läsnä myös kylän arvostetuin ja varakkain pehtoori -yhteisön kulmakivi sekä muutamia muita arvovaltaisia isäntiä puolisoineen. Mutta tilaisuus olisi
varsinaisesti nuorille suunnattua ensikäden tietoa tulevaisuuden menetelmistä.
Tilaisuus päättyi raivoisaan kättentaputuksiin, sekä myöhemmin useisiin kutsuihin, joihin hänen olisi kuulemma ehdottomasti tultava, eikä hän
aikonut muuten yhdestäkään tilaisuudesta tai kutsusta jäädä pois. Päin vastoin, tämä olisikin mutkaton tilaisuus tutustua kylän naisiin ja oikein luvan kanssa.
Hän huomasikin yllättäin olevansa heidän ympäröimänä eikä tuntenut oloaan
lainkaan kiusaantuneeksi. Ilmassa oli lähes kouriintuntuva isäntien "lupa" antaa
vaimojen hoitaa tuo kutsun esittäminen hänelle. Kaikki tuntuivat pitävän hänestä. Kutsujen intressit olivat varmasti vaihtelevat, mutta hänellä ei olisi vaikeuksia selviytyä kaikista. Hyvä käytös, koulutus ja ihmistuntemus kuuluivat
hänen parhaimpiin puoliin...muista hyveistä puhumatta.
Lähes kaikissa tilaisuuksissa ja kutsuilla -yllättäin naiset, ottivat
puheeksi tuon huoneen, tuon huoneen jonne ei ollut kenelläkään asiaa vieraillessaan aiemmin hänen luonaan. Se selvästi kiinnosti kun siihen yhdistettiin hänen vireillä oleva tutkimuksensa, josta hän visusti koitti olla puhumatta. Mutta lupasi naisille, mikäli he olisivat todella kiinnostuneita näkemään ja osallistumaankin
hänen tutkimuksiinsa, hän voisi kutsua heitä käymään esimerkiksi pienissä ryhmissä
tai vaikka yksitellen.
Ajatus tuntui kiinnostavan ja siihen hän palaisi myöhemmin.
Kaikki sujui suunnitelmien mukaan, hän ei hätäillyt vaan tutustui -lähinnä naisiin ja
heidän puheenaiheisiin, jotka tuntuivat monasti pyörivän kuivahkon avioelämän murheiden ja ongelmien ympärillä. Selvästi tuon ikäisillä naisilla -vaimoilla ja
tyttärillä pyöri muutakin mielessä, eivät vain tohtineet puhua julkisesti asiasta, olihan yhteisö hiukan jäykähkö ja harras sekä sovinnainen tällaisista puhumiseen.
Tyytyväisenä hän jälleen palasi kartanolleen. Vielä tänä iltana hän uskoisi ensimmäisen
"vieraan" pääsevän tutustumaan hänen tutkimukseensa.
Arvaus osui oikeaan, myöhäinen iltakävely joevarrella tuotti tulosta. Kylän kauneimpia naisia oli eräs nuori opettajatar, Elisa -ei hänkään ollut jostain syystä saanut unen päästä kiinni ja löysikin itsensä yllättäin kävelemässä Sir Ascomin mailla joen varrella.
Sir Ascom uskoi tietävänsä millä asioilla neiti oli liikkeellä ja päätti olla tuottamatta pettymystä Elisa-neidille ja kutsui hänet iltateelle, olihan ilmakin jo hiukan jäähtynyt joten tee varmaan maistuisi hänellekin.
Aiemmin ei opettajatar ollut käynytkään hänen luonaan, joten Sir Ascom pitikin pienen
esittelykierroksen alkaen kellaritiloista päätyen ullakon pitkiin valoisiin ikkunaerkkerikäytäviin. Teen juonnin lomassa hän pani jotain merkille...
hän huomasi, että Elisa-neitiä selvästi harmitti erään huoneen väliin jääminen.
Tarkoituksella antoi hänen itsensä ottaa se puheeksi ja niinhän hän huomauttikin ja kysyi,
mitä siellä oli. Sir Ascom kertoi tekevänsä erästä laajaa tutkimusta...naisista, ja
vannotti opettajatarta hiiskumasta sanaakaan mitä nyt kuulisi tai näkisi.
Elisa-neiti lupasi pitää visusti kaiken omana tietonaan.
Ennen huoneeseen astumista hänelle laitettiin liina silmille, jonka hän kyllä saisi pois
jonkun ajan kuluttua.
Raskas ovi avautui ja sulkeutui tiiviisti ja raskaasti tuhahtaen, kielien enteilevästi
mahtavasta äänieristyksestä. Hän kertoi neidille tekevänsä kokeita, jotka saattavat häiriintyä äänistä ja varsinkin jos niitä pääsee ulospäin.
Sanat saivat Elisa-neidin sydämen lyömään kiivaammin, hänen arvallessaan vilkkaalla
mielikuvituksellaan mitä sanat mahdollisesti tarkoittivat.
Sir Ascom talutti hänet huoneen poikki erääseen nurkkaan ja sanoi rauhoittavasti Elisa-neidille ottavansa liinan silmiltä aivan pian. Sitä ennen hän pyytäisi neitiä ojentamaan molemmat kädet
ylöspäin. Elisa-neiti enempiä kyselemättä nosti kätensä ylös ja tunsi yhtaikaa molemmissa
ranteissaan jotain tiukkaa ja pehmeää ja välittömästi tämän jälkeen alkoi kädet erota
toisistaan, juuri sen verra, että eivät enää tavoittaneet toisiaan. Elisa sai ranteisiinsa
nahkasilmukat, jotka silmukan lailla kiristyi hänen tempoessaan siinä. Hätääntynyt voihkaisu kävi hänen huulillaan ja kysyi mitä Sir Ascom aikoisi hänelle tehdä.
Liina oli neidin silmillä vielä ja vaati sitä poistettavaksi, vaan toive ei toteutunut.
Sir ei puhunut mitään, sanoi vain että koe on alkanut ja että olet ensimmäinen."
Vastaukset 1
Vanhimmat
jatkoa, kiitos!