Kirjoittelu on täällä samaa, oli syksy, tai kevät. Kun noin puoli vuotta sitten jämähdin tähän laituriin oli talvi kuukauden, ellei kaksikin etuajassa. Olen pitänyt pienimuotoista tilastoa olemisestani, kulutuksestani ja viinan juonnistani kylmäsavulohen kanssa. Siitä saa taas ”hauskat tietopojat” nälvittävää pätemistunteilleen.
Zetor on käynnistetty 29 kertaa lokakuusta tähän päivään. Käyttökello kertoo, että tunteja on tullut 37 h. Se lienee 2200 minuuttia eli käyntikerraksi tulee n. 77 minuuttia (huom! keskimäärin!). Voinen päätellä, että tyhjäkäynnillä Zetor on juonut polttoainetta 5 litraa tunnissa, jolloin tankkiin on tullut 180 - 200 litraa kulutusta. Loppupolttoaine ja 150 litran lisäerä on mennyt sitten lämmitykseen. Sähköni ei ole siis ollut mitään maata kaatavan kallista löpön hinnoilla.
Noilla tiedoilla voi sitten nokkelat espoolaiset yrittäjäherrat laskea sähkökulutukseni, kun 24 V ja Cav-laturin tyyppikilpi väittää max A olevan 217 A. Akkujen varaus teoriassa on 4 x 205 Ah. Ulkopuolista sähköä, eli maasähköä (230 V) oli käytössä tammi- ja helmikuussa muutaman kymmenen tuntia.
Sähköasiaani tulee korjaus vielä ennen Viipurin matkaani. Koneistamo K:nen. Tekee minulle Kiporin generaattorin akselille hammaspyöräasennuksen. Vaihtaa myös uudet Kayon pöly- ja roiskevesisuojatut ikuisuusrasvatut kuulalaakerit.
Tuota aggregaattia myydään meilläkin monella nimellä. Generaattori on sama, vaikka teipissä lukisi Honda, Kama, Panther tai Hyndayi! Ostin pelkän generaattorin. Koko roska olisi maksanut 390 €. Nyt gene vain 90€. Loput ruhosta jäi myyjälle varaosiksi.
Veneeni ”N” ladataan sitten 230 V vaihtovirtajännitteellä inventteriin saakka. Siitä akkulataus eteenpäin 13.9 V tasavirtaa. Vaatii hieman lisäkytkentöjä ja kiinnitysrautojen muutoksia. Mitään näkyviä liitoksia ei saa nyt jäädä johtimista! Ne peitetään kuristussuojasukalla ja vielä suojaputkella. Maadoitusta parannellaan. Parantuu lataus ja lyhenee Zetorin käyttöaika.
Lisäksi vaihdetaan yli 1000 tuntia pyörinyt hihna varalle ja uusi käyttöön. Pyörästä tulee sen verran pienempi, että Zetorin n. 500 kierr. per min. tyhjäkäynnillä nostaa generaattorin pyörimisen 2,1 kertaiseksi. Huomiseksi lupasi asentaja tulla tekemään veneelle asiat kuntoon.
Voi tätä riemua, kun katselen, että vapaata vettä on jo näkyvissä ulapan siintelyssä! Voisin melkein ajaa jo jään rikki, mutta ei ole kiirettä minnekään. Viipuriin ei pääse ennen Vappua ja jäätilanteen selviämistä huviveneilemään.
Aulis Merenkulkija
kohta valmis Suomenlahdelle
PS
Espoosta ei minua kannata etsiä toukokuun jälkeen, kuin sattumalta. Aluksi olen Eestissä ja siitä ajanen Saaristomerelle. Voinen ajaa Pikku Jussarön salmesta salakalastajaroisto kapiaisen verkkojen yli. Vedänkö ne rannalle kokemisen jälkeen?
Sama
Zetor on käynnistetty 29 kertaa lokakuusta tähän päivään. Käyttökello kertoo, että tunteja on tullut 37 h. Se lienee 2200 minuuttia eli käyntikerraksi tulee n. 77 minuuttia (huom! keskimäärin!). Voinen päätellä, että tyhjäkäynnillä Zetor on juonut polttoainetta 5 litraa tunnissa, jolloin tankkiin on tullut 180 - 200 litraa kulutusta. Loppupolttoaine ja 150 litran lisäerä on mennyt sitten lämmitykseen. Sähköni ei ole siis ollut mitään maata kaatavan kallista löpön hinnoilla.
Noilla tiedoilla voi sitten nokkelat espoolaiset yrittäjäherrat laskea sähkökulutukseni, kun 24 V ja Cav-laturin tyyppikilpi väittää max A olevan 217 A. Akkujen varaus teoriassa on 4 x 205 Ah. Ulkopuolista sähköä, eli maasähköä (230 V) oli käytössä tammi- ja helmikuussa muutaman kymmenen tuntia.
Sähköasiaani tulee korjaus vielä ennen Viipurin matkaani. Koneistamo K:nen. Tekee minulle Kiporin generaattorin akselille hammaspyöräasennuksen. Vaihtaa myös uudet Kayon pöly- ja roiskevesisuojatut ikuisuusrasvatut kuulalaakerit.
Tuota aggregaattia myydään meilläkin monella nimellä. Generaattori on sama, vaikka teipissä lukisi Honda, Kama, Panther tai Hyndayi! Ostin pelkän generaattorin. Koko roska olisi maksanut 390 €. Nyt gene vain 90€. Loput ruhosta jäi myyjälle varaosiksi.
Veneeni ”N” ladataan sitten 230 V vaihtovirtajännitteellä inventteriin saakka. Siitä akkulataus eteenpäin 13.9 V tasavirtaa. Vaatii hieman lisäkytkentöjä ja kiinnitysrautojen muutoksia. Mitään näkyviä liitoksia ei saa nyt jäädä johtimista! Ne peitetään kuristussuojasukalla ja vielä suojaputkella. Maadoitusta parannellaan. Parantuu lataus ja lyhenee Zetorin käyttöaika.
Lisäksi vaihdetaan yli 1000 tuntia pyörinyt hihna varalle ja uusi käyttöön. Pyörästä tulee sen verran pienempi, että Zetorin n. 500 kierr. per min. tyhjäkäynnillä nostaa generaattorin pyörimisen 2,1 kertaiseksi. Huomiseksi lupasi asentaja tulla tekemään veneelle asiat kuntoon.
Voi tätä riemua, kun katselen, että vapaata vettä on jo näkyvissä ulapan siintelyssä! Voisin melkein ajaa jo jään rikki, mutta ei ole kiirettä minnekään. Viipuriin ei pääse ennen Vappua ja jäätilanteen selviämistä huviveneilemään.
Aulis Merenkulkija
kohta valmis Suomenlahdelle
PS
Espoosta ei minua kannata etsiä toukokuun jälkeen, kuin sattumalta. Aluksi olen Eestissä ja siitä ajanen Saaristomerelle. Voinen ajaa Pikku Jussarön salmesta salakalastajaroisto kapiaisen verkkojen yli. Vedänkö ne rannalle kokemisen jälkeen?
Sama
Vastaukset 28
Vanhimmat
Paljon enemmän kiinnostas se muheva tarina veneen kuparoinnista.
Kertoisit vaikka kuinka duunasitte pesun ja peittauksen ennen elektrolyysiä, ja miten upotitte veneen niin syvälle että kyljetkin oli liemessä ja oliko vettä sisällä ja pinnoittuiko sisäpuolikin, ja mitä pinnoitteelle kuuluu ja silleen.
Tosta sais paljon hersyvämmät naurut kuin noista "suorat putket ja katepillari" jutuista.
Auttaako tämä tuolta parin viikon takaa?
"Veneeni ”N” (täydelliset nimitiedot ovat venerekisterissä, mutta olkoon vain N) on siis täysin teräsvene. Se on kuparoitu elektrolyysissä. Se taasen on sähkötekniikkaa, jossa ionit, hapet, metallit ja monet muut asiat lonksahtavat paikalleen. (ihmiskunta on osannut sen jo 150 vuotta!)
Löysin Länsi-Suomesta riittävän osaavan ja ison säiliön ja miehet, joilla sujui kuparointi. Aluksi meinasin sinkittää aluksen, mutta nuo miehet puhuivat asiaa ja se tehtiin kuparilla.
N oli vain runko ja kaikki ne kiinteät osat, mutta mitään laitetta ei vielä ollut kiinni. Se peitettiin vesi suolaliokseen (saattoi olla sala-aineitakin) ja kytkettiin tasavirtaan. Syntyi katodi ja anodi. Jätekuparikasa siirtyi N:n jokaisen soppeen, jopa sinne hitsattuihin koteloihinkin. Etenkin rungon vesilinjan alaista aluetta kuparoitiin ahkerasti.
Kuparista on kolme suurta hyötyä veneessä. Ensinnäkin siihen eivät heinät, kotilot ja rantojen ainainen öljysaasta kiinnity. Se toimii ikuisena maalina, jos tykkää hapettuneesta ruskeasta. Kolmanneksi se estää teräksen pinnan alkavankin ruostumisen.
Siksi N näyttää ruosteiselta svenskhiitäjien silmiin. Siitähän ei kelta/sininen turmioväri loista!"
Selitykset muuttuu tarinan edistyessä, kuten muissakin tapauksissa.
Joo , allas oli 14*4*2 ja sinne se "N" vaan upotettiin.
Koko kuparointisatu, kuten muukin stoori on näitä katepillaripentujen ikäisilleen suunnattuja kusetusyrityksiä, .
Varjosi on vaarallinen ja se ei aina näy. Missä se on silloin?
Millaisen taajuuden saavutat tuolla kierrosluvulla, ainakin kolmivaiheisissa generaattoreissa 50 hz saavutetaan 750, 1500 ja 3000 kierroksella minuutissa, 60 hz vastaavasti 900, 1800 ja 3600 kierroksella.
Minun sähkömiehen taidot toki tunnetaan hyvin, joten voisiko joku alan ammattilainen kertoa miten tuo menee? :)
Mitä väliä sillä on, kun se muuttuu tasavirraksi akuille pudotessaan 14 V? Tuskin Merenkulkija siitä ladatessaan suoraan käyttä mitään 230 V laitetta, vai oliko sillä sellainen hella? No hellakaan ei vaadi mitään siniaaltoa, vaan virtaa vain....
Aiemmin joku puuttui sähkön kulutukseen, joka toinen viikko vajaa tunti latausta, ja huolimatta jonkun uskovaisen vakuuttelusta tuon riittävän reilusti 20..22 vuorokautta, on auliskin huomannut että tarinaa on paras vähän korjailla.
Hyvä niin, mutta nyt meni taas innostuksen myötä vähän vituiks.
Tarkoitettiinko että uusi genu tulisi hammasrataskäyttöiseksi, vai hihnalla, molemmista on oikein yksityiskohtaiset selitteet.
Tekeekö genu tasavirtaa ? , kun se ohjataan invertterille ?, vai tekeekö se vaihtovirtaa joka vain muutetaan suuntaajalla tasavirraksi käyttöä varten ? , mitä helvetin järkeä on tällaisessa, kun voi ladata suoraan tasavirtaakin, ja miksi 14 V kun akkujärjestelmä on 24 V.
Vai onko tarkoitus käyttää 230 V jännitettä, jolloin em. "Välittäjän" esiintuoma taajuussäätö ei Zetorilla onnistu, tämä halpa genu kun ei ole digiohjatulla taajuussäädöllä.
Tarinaan tarvitaan näköjään taas päivityksiä, ja kai niitä ilmestyy, kun tää tee-se-itse- Kipling lukee lisää asiaan liittyviä artikkeleita.
Niin sullako eivät ole kivekset vielä tippuneet pusseihin?
Kyllä Aulis on kaiken selittänyt johdonmukaisesti 8 kuukautta. Ei ole meidän muiden asia, jos sinä ja Välittäjä ette ymmärrä mitään mistään ja tekniikasta kaikista vähiten.
Voisithan hieroa niitä, jos sitten alkaisi normaali siirtyminen alaspäin.
Tämä on hyvä linja, kun asiargumentit loppuu.
No, siinä olet kyllä aivan oikeassa, noista viritelmistä en ymmärrä yhtään mitään. Sen sijaan ymmärrän oikeiden dieselgeneraattoriaggregaattien päälle sen verran, että se on riittänyt HUS:in sairaalan varavoimalaitoksen peruskorjaukseen, varsinaiset sähkötyöt teki tietenkin niihin erikoistunut yritys, mutta jotain saatan tietää minäkin....
Ethän vain riko atomeja mooleiksi välittäjä?
Entäpä vieläkö sulla on se armeijan Y-vene, jossa oli kaasuturbiini? Minä ajoin sellaista ja siellä oli Ford-moottori diesel.
Sulla on ollut hyviä "tietotarinoita" vuosien aikana!
Nyt on uusi generaattori asennettu, koekäytetty, mitattu ja kiristetty paikalleen. Asentaja kirjoitti siitä muutostodistuksen vanhan veneklubini kommandorille, joka katsastaa "N" vuodeksi. Saan taas sen pöhkötarran näytettäväksi merivartiostolle ikkunaan. He tykkäävät sellaisesta.
Hyvä puoli oli, että veneen rakenteille ei tarvittu tehdä mitään. Se mahtui paikkaansa. Huono puoli oli, että tyyppikilven tehoja ei tule. Asentaja siitä varoitti jo alussa. Kaukoidän tavara on sellaista, että mainos- ja myyntiarvoa tehdään valheella.
Tuli sitä hönkää sentään noin 3 400 VA lisää. Tarkalle ja osaavalle espooyrittäjäpojalle tiedoksi, että gene puskee max. 15 A virtaa. Ylivirta/lämpörele säädettiin 18 A:iin. Akut ovat 2x12 V sarja ja 2x 12 V rinnan. Siinäpä taas miettimistäkö?
Käyttöjännite veneesä on 24 V. Välittäjälle tiedoksi, että inventteri ei välitä hertzeistä lainkaan. Se osaa muuntaa vaihtovirran 230 V tasavirraksi -14 V lainkaan närkästymättä.
Hinnoissa oli aloituksessani lyöntivirheitä. Koko aggre oli tarjouksean 890€ ja pelkän genen sain 190€ Sormeni menivät varjeteessa ja ajatus keväässä.
Tämä muutos maksoi uusine hinhapyörineen, laakerointineen, asennuksineen, tarvikkeineen, kiinnitysrautoineen ja asentajan käynteineen 680 alv! Asentaja hyvitti vanhasta Cavistani sopivasti ja vie sen omaan veneeseensä. Kätevä kaveri, kun kaikki oli mitattu, taivutettu, sekä mietitty valmiiksi parhaista materiaaleista. Veneen henki tavallaan virkistyi lisääntyneestä sähköstä!
Vapun jälkeen (to-pe) ajan väylän lahdestani avomerelle, tai ajan vain sohjossa Suomenlinnaan. Siellä käy tuo katsastajakin ja hoidan nuo rajavartioston lupapaperit Viipuriin.
Venäjän poika saisi huomenna viimeistään laittaa tietoa omasta puolestaan.
Aulis Merenkulkija
Aukee ulappa ja mielen ääretön raja siirtyy horisontin taakse
Hauskaa, että moni on kiinnostunut ja kirjoittanut mielihalunsa taas niskaani. Ei se minua kaada.
Tuli taas virhe.
"Tuli sitä hönkää sentään noin 3 400 VA lisää. Tarkalle ja osaavalle espooyrittäjäpojalle tiedoksi, että gene puskee max. 15 A virtaa."
Tämä siis lisää entisen n. 5 kVA:n lisäksi.
Tarkkaan ottaen lataustehon pitäisi nyt olla yli 1000 Zetor-kierroksen tulona 8400 kVA.
Mieli elää vain tässä lisätyssä wattimäärässä, eikä kokonaistehossa, jota nostettiin.
Aulis Merenkulkija
Näin aina tahtoo käydä kun satuilut karkaa tietoisuuden edelle.
Tää sähkösähellys on saavuttanut suunnilleen saman pisteen kuin se kuparointikuvitelmakin, koko touhussa ei enää ole sidettäkään mihinkään järjelliseen, vrt Ac-virtaa syötetään invertteriin ym, ja jokainen selittely-yritys vie vaan syvemmälle.
Hyvä vitsi viehättää aluksi, mutta sen toistaminen uudelleen ja uudelleen herättää vain sääliä esittäjää kohtaan, joten jos aulis haluat olla kiinnostava, kehittäisit jotain uutta, tämä teema ei enää kanna.
Tuliko tuossa laskuvirhe, 3400 VA on yhtä kuin 3,4 kVA, eli kokonaistehoksi tulee 8,4 kVA. Dieselgeneraattorin cospii (kirjoitetaankohan se noin suomeksi?) on 0,8, joten teho olisi 6,72 kW, mikä sinun moottorillasi on jopa ihan mahdollista.
8400 kVA edellyttää sitten jo kaasuturbiinivoimalaa, tai jotain pienempää hiilivoimalaa (=höyryturbiini). Tai onhan sellainen teho tuotettavissa kauppalaivakokoisella mäntämoottorillakin.
Hyvän jutun, jopa täysin fiktiivisenkin, on oltava sen verran totuudellinen, että lukija voi mielessään liittää sen edes löyhästi todellisuuteen.
Kun tuo raja ylitetään, koko aikaisempi ja myöhenpi sisältö menettää kokonaan tarkoituksensa.
Auliksen olisi ehkä aiheellista syventyä asiaan, mikäli toivoo karriääriinsä kirjailijana jonkinlaista sukseeta tulevaisuudesta.
Olikohan todella tarpeen? AM kirjoitti saaneensa 3400 VA lisää, mikä tuli entisen 5 kVA päälle. Jos sitten kolmannessa kohdass lipsahti yksi k liikaa, sinun piti ruveta viisastelemaan.
Monella muulla taas näyttää menevän AC:t, DC:t ja niiden muuntamiset sekaisin vastaavanlaisista AM:n kirotusvirheistä. Ei se nyt niin ihmeellistä sähkötekniikan tuntemusta vaatisi nähdä näppihäiriöiden taakse. Vai onko täysin epäuskottavaa se Kayo-laakerien käyttökin, kun sellaisia ei varmasti googlettamalla löydy. Koyo kyllä löytyisi.
Mitenkähän muuten on mahdollista metalliesineiden kultaaminen ja hopeoiminen? Nehän ovat jaloimmasta päästä metalleja, jopa kuparin takana galvaanisessa sarjassa.
Miksi en viisatelisi?
Jos juttu on todellinen, niin kirjoittaja ei tee tuollaisia virheitä koska tietää laitteidensa tehon.
Mutta yhä edelleen, Auliksen elämäntapa on kaunis haave, vaikka olisi fiktiotakin.
Sähkösähellys on jo käyty läpi ja DC /AC kömmähdykset on havaittu joillekin ylivoimaiseksi ongelmaksi.
Metallien pinnoituksesta jalompi päällyste kiihdyttää korroosiota ja epäjalompi suojaa perusmetallia, siksi teräkselle käytetään yleensä sinkkipinnoitetta.
Kultaus , kuparointi, hopeointi jne, ovat pinnoitteita joita käyteyään dekoratiivisiin taarkoituksiin, korroosiosuojana toimivat päinvastoin.
Llaakeroinnilla, tai niiden kaupallisilla nimillä ei ole merkitystä.
(katsokaa wikistä galvaaninen korroosio,
,epäjalompi pinnoite suojaa, ja jalompi kiihdyttää korroosiota.
Ei se läheskään noin yksioikoista ole. Myös jalompia pinnoitteita käytetään runssati korroosiosuojana, niklausta, kromausta ja niin, myös kuparointia. Näin minulle ainakin TKK:n korroosionestokurssilla opetettiin. Dekoratiivisetkin tarkoitukset olivat siellä sivumainintana, sehän on metallurgiassa vain pieni kuriositeetti. Sinkitys toimii toisella periaatteella ja sen yleisyys perustuu eniten sinkin halpaan kilohintaan.
Jalompaa metallia ei koskaan käytetä korroosiosuojana, kuparointia mm. käytetään vain niklauksen ja kromauksen pohjana, ei koskaan muuten kuin dekoratiivisena pinnoitteena, kyllä tää pitäis olla tiedossa polin kavereille.
Teidätähn, että viot vaiavttoamsti tmänkin tkestin. Kun sanassa on mukana kaikki kirjaimet, lukutaitoisen aivot korjaavat ne kohdalleen muodostaen ymmärrettävän sanan. Aivan samalla tavalla tekniikantaitoinen osaa tulkita liialliset tai puuttuvat k:t, vaihta m:n M.ksi tai päinvastoin. Koska lukijakin tietää laitteiden tehon kertaluokan, mutta tarvitsee lukuarvot.
On tiedossa polin kavereilla ja on sitä myöten minunkin tiedossani. Kuparointi on harvinaisempi pinnoite muuten kuin kromauksen alla, mutta ei siltikään tuntematon. Kromataanko tai nikkelöidäänkö teräsosia muka vain koristeeksi? Jos niin luulet, et ole nähnyt muuta kuin autojen koristelistoja.
Jalommalla metallilla pinnoitus toimii aivan samalla tavoin kuin maalauskin. Pinnoite vain pysyy metallisidoksella kiinni paljon maalia paremmin. Sopiva pinnoite taas riippuu kemiallisesta ja mekaanisesta rasituksesta, jota sen pitää sietää.
Että kromausta käytetään teräksen suojana korroosiota vastaan merivedessä.
Omaperäistä tosiaan, kerro joitain esimerkkejä.
, vrt Ac-virtaa syötetään invertteriin ym, ja jokainen selittely-yritys vie vaan syvemmälle...."
Tiedoksi sulle,että olen käyttänyt inventereitä 35 vuotta ja syöttänyt kummastakin päästä eri virtaa! Aina ovat toimineet!
Mitä yrität nyt kertoa? Ei taida oikein sähköopin tietoja olla vai Korkkaristako luet?
En. Sanoin:"Sopiva pinnoite taas riippuu kemiallisesta ja mekaanisesta rasituksesta, jota sen pitää sietää." Ymmärsitkö?
Merenkulkijalla on ainakin genitaalia heti oikaista ja myöntää virheensä. Nytkin nuo kaksi lyöntivrhettä ovat muutamalle "kivitystä huutavaa jumal-asiaa". Heidän omista teksteisään löysin 6 virhettä. Monella täällä ei ole munaa omia kömmiään! Moini kirjoittaa roskaa ja uskoo siihen itsekin.
Itse olen täpinöissäni veneeni laskupäivän ja vielä 2-3 seuraavaakin, kun teen ensimmäiset kevään ajot lähivesillä. Luulen Merenkulkijalla kirjoittaessaan olleen sama tunne. Lisäksi vaihtotyötä oli kai tehty intessiivisesti ja suurella tunteella päivän. Se nostaa mielialan toiseenkerrokseen!
Meillä oli norjalaisessa öljyn porauslauttassa melkein kaikki tärkeimmät teräsvaijerit kuparoituja. Siksi, että kupari toimii hieman pysyvän "voiteen" muodossa säijekierteissä ja estämässä tietenkin hapettumisen.
Lisäksi olen nähnyt suojakuparoituja koneenosia, pinnanalaisia laitteiden suojarakenteita ja putkistoja. Kaikki nämä suolaisen meriveden vaikutuksessa ja kestävyyttä tarvitsevissa paikoissa. Ei niitä kukaan huvikseen pinnoita!
Kuparoitu teräs on suljettu kupariseen suojakerrokseen. Teoriassa elektrolyysi voisi jatkua suolavedessä, kun aluksen teräs toimii kuitenkin sähköparina maadoituksessa. Ei vain synny riittävää jännitettä ja galvaaniparia sen toimimiseen.
Tämä on kovin naivia ja alamittaista kirjoittelua, jopa Merenkulkijaltakin. Hänen kimppuunsa ovat nyt hyökkineet lähinnä puutiaisen aivoilla varustetut ja tietämättömät. Itse Merenkulkija tietää aisan ja kuitenkin kertoo tarkkoja yksityiskohtia tekniikasta ja tapahtumista tunaroiden detaliasioissa. Hän siis tyrkyttää kylkeään ristillä vähälahjaisten keihäälle.
Olen lukenut ne syksystä alkaen ja mitään mahdotonta ei ole tullut esiin. Merenkulkija lienee miettinyt yksityiskohtia veneeseensä vuosia ja hionut ne yli normaalin insinööritaiteen sallittujen oppien. Samalla vene on muodostunut elämän kaikkien asioiden keskipisteeksi. Siitä kirjoittaminen syrjäyttää sitten sen normaalin jarrutetun innon ja puuskan. Silloin tulee tekstiin oikaisuja ja asoiita joita luulee muidenkin ajatelleen ja pohtineen.
Olisihan Merenkulkija voinut rakentaa veneen "ruostumattomasta". Se olisi kiihottanut paljon vähemmän. Moni on nähnyt ruostumattomia veneitä satamissa. Ne vasta ovatkin harmaa ikäviä laitteita. Lokinpaska ja muu töhkä saa senkin pinnan laikukkaaksi kuin kesähame. Lisäksi se on materiaalina heikompaa, vaikeammin työstettävää ja vaatii ratkaisuja, joita ei mustarauta vaadi.
Tässä kysymystä välittäjälle ja muillekin. Mikä- ja miten tehty oli "kultakutteri"?
Välittäjä ymmärtääkseni on sitä vuosimallia, että hänen tulisi asia tietää, jos on ollut niin läheltä seuraamassa ammattipuolta kuin antaa ymmärtää.
Vieläkö lienee liikenteessä?