En huomannut aiheesta ketjua, kun selasin, mutta nytpä on!
http://en.wikipedia.org/wiki/Closed-eye_hallucination
^Wikipedian artikkeli aiheesta
Onkos kukaan muu kuullut tai kokenut tällaisia ilmiöitä?
Itsellä on näkynyt jo niin kauan kuin muistan juuri sitä 2. vaiheen hallusinaatiota, ehkä muitakin, mutten vain muista/tunnista kuvauksesta.
Heti pimeässä tai silmät sulkiessa näkyy sellaisia "oikein ihania" vihreitä (Joskus myös sinisiä ja punaisia) "valolonkeroita", jotka kieppuvat ympäri näkökenttää. Yleensä alhaalta ylös tai ulkoreunasta sisään päin. Nuorempana aina uskoin niitä aaveiksi, mutta siitä vaiheesta on jo (suurimmilta osin) päästy yli.
Välillä kuitenkin se äityy niin pahaksi, että olisi sama kuin yrittäisi nukkua diskovalojen alla ja on pakko laittaa huoneen valot päälle (Tosin ne säilyvät jonkin aikaa valojen päälle laittamisenkin jälkeen.) On niistä onnistuttu joskus paniikkikohtauksiakin saamaan, jonka seurauksena on tullut nukuttua koko yö valot päällä ja voitte varmaan kuvitella, että seuraavana aamuna on erittäin levännyt olo eikä silmiä särje yhtään!
Puhumattakaan siitä kerrasta, kun niistä kuvioista lopulta muodostui vihaisia kasvoja. SITÄ en enää tahdo nähdä ikinä..
Näiden lisäksi mie kyllä näen päivisin myös niitä "floatereita" ja "visual snowta", joita itse luulin aivan normaaleiksi ilmiöiksi ennen tätä päivää. Hurjaa.
Ja miehän EN käytä alkoholia, tupakkaa, huumeita tai mitään muitakaan lääkkeitä missään mielessä enkä ole käyttänytkään. Enkä kyllä käytä tulevaisuudessakaan.
Ainoastaan antibiootteja on otettu joskus vuonna perunamuussi korvatulehdukseen, mutta edes aspiriinia ei koskaan.
Ei ole ollut tarvetta, koska minkäänlaista päänsärkyä (migreenistä puhumattakaan) ei ole koskaan -ihmeellistä kyllä- ollut. Ellei lasketa pään johonkin kolauttamisesta johtuvaa jomotusta lasketa.
Ja tätähän on tosiaan ollut miulla jo vuosia. Aikaisimmat muistot ovat ala-koululta, jolloin kavereille niistä avauduin ja silloikin oli ollut pidemmän aikaa. Nytkin ikää on 17 vuotta eikä loppua näy alienvalolonkeroille..
Veikkaan, että tähän ei ole minkäänlaista hoitokeinoa, varsinkaan kun ei mistään lääkkeistäkään johdu, mutta olisi mielenkiintoista kuulla millaisia kokemuksia muilla on. :3
Eli; sana on vapaa!
http://en.wikipedia.org/wiki/Closed-eye_hallucination
^Wikipedian artikkeli aiheesta
Onkos kukaan muu kuullut tai kokenut tällaisia ilmiöitä?
Itsellä on näkynyt jo niin kauan kuin muistan juuri sitä 2. vaiheen hallusinaatiota, ehkä muitakin, mutten vain muista/tunnista kuvauksesta.
Heti pimeässä tai silmät sulkiessa näkyy sellaisia "oikein ihania" vihreitä (Joskus myös sinisiä ja punaisia) "valolonkeroita", jotka kieppuvat ympäri näkökenttää. Yleensä alhaalta ylös tai ulkoreunasta sisään päin. Nuorempana aina uskoin niitä aaveiksi, mutta siitä vaiheesta on jo (suurimmilta osin) päästy yli.
Välillä kuitenkin se äityy niin pahaksi, että olisi sama kuin yrittäisi nukkua diskovalojen alla ja on pakko laittaa huoneen valot päälle (Tosin ne säilyvät jonkin aikaa valojen päälle laittamisenkin jälkeen.) On niistä onnistuttu joskus paniikkikohtauksiakin saamaan, jonka seurauksena on tullut nukuttua koko yö valot päällä ja voitte varmaan kuvitella, että seuraavana aamuna on erittäin levännyt olo eikä silmiä särje yhtään!
Puhumattakaan siitä kerrasta, kun niistä kuvioista lopulta muodostui vihaisia kasvoja. SITÄ en enää tahdo nähdä ikinä..
Näiden lisäksi mie kyllä näen päivisin myös niitä "floatereita" ja "visual snowta", joita itse luulin aivan normaaleiksi ilmiöiksi ennen tätä päivää. Hurjaa.
Ja miehän EN käytä alkoholia, tupakkaa, huumeita tai mitään muitakaan lääkkeitä missään mielessä enkä ole käyttänytkään. Enkä kyllä käytä tulevaisuudessakaan.
Ainoastaan antibiootteja on otettu joskus vuonna perunamuussi korvatulehdukseen, mutta edes aspiriinia ei koskaan.
Ei ole ollut tarvetta, koska minkäänlaista päänsärkyä (migreenistä puhumattakaan) ei ole koskaan -ihmeellistä kyllä- ollut. Ellei lasketa pään johonkin kolauttamisesta johtuvaa jomotusta lasketa.
Ja tätähän on tosiaan ollut miulla jo vuosia. Aikaisimmat muistot ovat ala-koululta, jolloin kavereille niistä avauduin ja silloikin oli ollut pidemmän aikaa. Nytkin ikää on 17 vuotta eikä loppua näy alienvalolonkeroille..
Veikkaan, että tähän ei ole minkäänlaista hoitokeinoa, varsinkaan kun ei mistään lääkkeistäkään johdu, mutta olisi mielenkiintoista kuulla millaisia kokemuksia muilla on. :3
Eli; sana on vapaa!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kannattais juoda pari paukkua ennen nukkumaanmenoa...varmaan nukkuu niin sikeesti, ettei näje painajaisia ta diskovaloja.
itelläni ihan sama homma enkä unta saa nyttenkään :)
Mulla on tota tosi usein ! En pidä mitenkään huonona juttuna, vaan mielenkiintoisena (ja hyödyllisenä) tilana. Jos on väsynyt ja huone täysin pimee rupeen näkemään ihan selkeitä objekteja ja kuvioita vaikka silmät on kiinni. Tätä edeltää juuri tuollainen "noise" ja värivaihe. Samoin huomaa että kun vaikkapa kuvittelet keskustelua kaverin kanssa, niin yhtäkkiä alitajunta alkaa "jatkaa keskustelua" ja huomaat ettet enää edes yritä miettiä mitä kaveri sanoo vaan kuulet hänen äänen päässäsi. Samoin saatan nähdä ympäröivän huoneen valoisana, enkä edes tajua minkään olevan oudosti. Aisihavainnot ovat ällistyttävän oikean tuntuisia. Moni luulisi tässä vaiheessa olevansa hullu, mutta ei mitään huolta kunhan tietää kaiken olevan vain alitajunnan tuotosta.
Nuo floaterit siis EIVÄT ole closed-eye-hallucinationeja. Niitä näkee melkein kaikki. Samoin visual snow. Niitä ei aina vaan huomaa.
Vinkki: Apteekin unitee nimellä liikkuva tee tuntuu lisäävän näitä. Sisältää ainakin valeriauutetta ja melissanlehtiä ja kehäkukkaa. Tila edellyttää täyttä hiljaisuutta, joten korvatulpat on hyvät olla.
Tämän avulla oon osittain saanu ratkaistua koko elämän vaivanneen uniongelman. Uni tuntuu tulevan ihan hetkessä, paha sanoa kuinka kauan hillun tietoisuuden rajamailla. Usein kuitenkin tilaan pääseminen ja siinä pysyminen edellyttää todella tarkkaa keskittymistä.
Heräsin kerran aamuyöllä pimeähämärässä, ja avasin silmäni, ja kaikki oli muuttunut lilanväriseksi sekä sisällä että ulkona ikkunasta näkyvä osa. Valvoin jonkin aikaa ihmettelin, päätin ettei kannata herättää kumppania, ettei hän varmaan näkisi samoin. Nukahdin pian ja aamulla kaikki oli normaalinväristä.
Mitähän tuo oli? Lääkkeitä, huumeita, alkoholia ei liittynyt asiaan.
Todennäköisesti joko valveuni, tai ihan tavallinen uni. Uni voi olla hyvinkin toden tuntuinen, kun outoihin asioihin tai astien puuttumiseen ei kiinnitä huomiota. Ei mitään epätavallista sekään
Niinpä. Unet ei yleensä jää mieleen, mutta tämän muistan ihan selvästi vaikka siitä on n. 20 vuotta. Muistan että nousin istumaankin, mietin onko taivaalla joku lasernäytös taikka revontulia, mutta oli niinkuin liian vahva miksikään sellaiseksi ja kun lilaa oli joka paikassa, myös sisällä. Mietin olisiko auringonnousu, mutta väri oli todella outo sellaiseksi, ja kaunis. Mietin ettei voi johtua verhoistakaan.
Ehkäpä tämmöistä on ollut muulloinkin, en vaan ole herännyt?