Koskahan Suomalaiset ostajat valistuvat puun ostossa ja siirtyvät kuutiopohjaisesta hinnoittelusta kilopohjaiseen?
Nykyisin kaikki haluavat ostaa koivuklapia ja sen kyllä myyjät ovat huomanneet. Kaikki heistä puhutvat homeettomsita puista, kosteusprosentista, tasaisista päistä ja määrämitasta sekä heitto/kiinto/pino-kuutioista, mutta kukaan ei puhu että ostajaa viilataan linssiin sen minkä ehditään.
Puu lajilla ei ole suurempaa merkitystä sen polttoenergiaa laskettaessa. Jos puu on kosteudeltaan alle 20% luokkaa niin riippumatta puulajista, polttoenergia on 5% sisällä, jos poltettava puu mitataan kilomääräisesti.
Nykyisin näkyy että koivusta pyydetään pinokuutiolta jopa 75e/m3, mikä on aivan liikaa kun verrataan että kuusesta pyydetään 35e/m3. Tiheyksien suhde on kuitenkin vain 1.8, eikä yli kahta. Koivussa myöskään kosteus ei tunnu käteen yhtä helposti kuin kuusessa tai haavassa, joten siiinä myydään usein vettä mukana.
Vain ostajien herääminen uudenlaiseen puukauppaan, kuten sorakauppakin, antaa vertailupohjan ostettavalle puulle.Sen jälkeen on sama mitä puuta ostaa, koska ostetut kilot ratkaisevat yhdessä kosteusprosentin kanssa. Kevyemmästä puusta tulee tietysti isompi pino ja tiheämmästä pienempi, mutta menekki vuositasolla on sama.
Joten, kun jatkossa ostatte puuta, niin ostakaan se kiloissa. Ja muistakaa, pinokuutiossakin on 33% ilmaa !!
Nykyisin kaikki haluavat ostaa koivuklapia ja sen kyllä myyjät ovat huomanneet. Kaikki heistä puhutvat homeettomsita puista, kosteusprosentista, tasaisista päistä ja määrämitasta sekä heitto/kiinto/pino-kuutioista, mutta kukaan ei puhu että ostajaa viilataan linssiin sen minkä ehditään.
Puu lajilla ei ole suurempaa merkitystä sen polttoenergiaa laskettaessa. Jos puu on kosteudeltaan alle 20% luokkaa niin riippumatta puulajista, polttoenergia on 5% sisällä, jos poltettava puu mitataan kilomääräisesti.
Nykyisin näkyy että koivusta pyydetään pinokuutiolta jopa 75e/m3, mikä on aivan liikaa kun verrataan että kuusesta pyydetään 35e/m3. Tiheyksien suhde on kuitenkin vain 1.8, eikä yli kahta. Koivussa myöskään kosteus ei tunnu käteen yhtä helposti kuin kuusessa tai haavassa, joten siiinä myydään usein vettä mukana.
Vain ostajien herääminen uudenlaiseen puukauppaan, kuten sorakauppakin, antaa vertailupohjan ostettavalle puulle.Sen jälkeen on sama mitä puuta ostaa, koska ostetut kilot ratkaisevat yhdessä kosteusprosentin kanssa. Kevyemmästä puusta tulee tietysti isompi pino ja tiheämmästä pienempi, mutta menekki vuositasolla on sama.
Joten, kun jatkossa ostatte puuta, niin ostakaan se kiloissa. Ja muistakaa, pinokuutiossakin on 33% ilmaa !!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Noinhan se on.
Kuitenkin vakiintunut käytäntö, perinteinen. Toisekseen, puhut ainoastaan polttopuusta, rakennus ja sellupuu eri asioita. Ei metsäkaupoista mitään tule, jos aletaan vaakojen kanssa säätämään tukkimetässä. Puu kun myydään joko kantohinnalla, tai pystyyn. Miten vitussa punnitset pystyssä olevan puun?
Soraa ja maata muuten myydään lähinnä kuljetusten hinnalla. Itse tavara on enenpi symboli. Ja vaikka jotakin rautaa välillä myydäänkin metrihinalla per kanki, hinta lasketaankin yllättäen kilohintana. Koska rautaa nyt myydään kilohinnalla, mutta kuluttajan vaikea käsittää, paljonko muutama metri kankea painaa. Sama puussa, mutta toisinpäin. Ei kenellekään sano mitään, että myydään niin ja niin monta sataa kiloa haapaa. Sen jokainen tajuaa, paljonko motti on.
Puu kun myydään joko kantohinnalla, tai pystyyn. Mitähän mahdat tarkoittaa? Oletko ikinä tehnyt puukauppaa?
Olisihan se mukava jos myynnissä olisi tarkka MWh/EUR hinnoitus niin olisi helpompi tehdä vertailua kuin pelkän irto/pino/kiintokuution perusteella.
Samaa mieltä. Energiasisällön mukaan myyminen on vielä parempi kuin kilohinnoittelu. Puun kosteus vaikuttaa kilohintaan, mutta ei energiasisältöön.
Periaatteessa kaikki energiakauppa pitäisi perustua kWh hinnoitteluun, kuten sähkössä (öljy, bensa, puu, pelletit jne.)
Kunhan joku vain keksii, millä saadaan laskettua se tietty energiamäärä puulle.... onko kyseessä puun sisältämä kokonaisenergia vai siitä hyötykäyttöön saatava energia, paljonko siinä on vettä ym ym. vaikuttaa siihen energian määrään minkä siitä puusta saa.
Energiasisällön määrittely on melko selkeää, kosteus yms. vaikuttaa tietysti saatavaan nettoenergiaan, mutta kosteushan voi joka tapauksessa muuttua ostajan varastoinnin aikana suuntaan tai toiseen.
Puun keskihinnat myynnissä viimeviikoilla
http://www.metsalehti.fi/fi-FI/puunhinnat/
Suurin osa puusta myydään ja ostetaan m3 hinnalla, ei kiloissa, kilowattitunneissa, pinomoteissa tai heittomoteissa vaan kiintokuutioissa.
Toisaalta ketkä oikeasti puuta käyttävät tämän tietävätkin, mutta kiinnon tai 2 vuodessa käyttäville lienee käyttä hepreaa tai kirkkoslaavia.