Heippa!
Miten olette saaneet sovitettua yhteen lapsettomuushoidot ja työssä käymisen?? Kun tuntuu, että jatkuvasti pitää ravata kesken päivän tutkimuksissa tai olla puhelimen päässä kuuntelemassa varattu-ääntä kun yrittää valehtelematta 50 kertaa päästä 30 minuutin ajanvarausajalla läpi ennen kuin saa hoitajan kiinni :-(... Meillä on vasta takana 3 inssiä ja sitä ennen clomeilla yms. sähläämistä puoli vuotta. En uskalla lähteä edes rankempiin hoitoihin vielä, kun sitten vasta saakin jatkuvasti olla lääkärin luona ravaamassa.
Olen töissä paikassa, jossa ei ole vuorotöitä tai mitään mahdollisuutta tehdä tunteja sisään tai sumplia aikatauluja millään lailla (opettaja). En voi myöskään kesken tuntien lähteä hoitamaan asioitani ja jättää lapsia keskenään. Pelkästään inssiä varten pitäisi ehtiä ravaamaan 2-3x kolmessa viikossa (juu, kiertonikin on vielä lyhyt) sairaalassa kesken työpäivien kun hormoneilla kypsytellään ja seurantaa tarvitaan. Siihen päälle tosiaan sitten ne kaikki ajanvaraukset yms. Tuntuu todella hankalalta!!
Tuntuu kurjalta, että töiden vuoksi en voi käydä hoidoissa niin tiuhaan kun muuten olisi mahdollista ja toisaalta taas en voi joka kuukausi kinua vapaatakaan moneen otteeseen kun ei ole virkaa ja sen tuomaa "suojatyöpaikkaa". Johan kohta potkivat pellolle kun jatkuvasti olen pois :-/. Nyt sitten tämä on johtanut siihen, että vähintään joka toinen tutkimuskerta olen soittanut olevani saikulla milloin minkäkin asian vuoksi, jotta ei aina tarvitsisi sanoa olevani taas kerran lääkärissä. Mutta eihän tämä näinkään voi jatkua!
Pitääkö tässä todella jättäytyä työttömäksi, että ehtii stressittömästi istumaan vastaanottoaulassa päivät pitkät :(? Miten ihmeessä te muut olette saaneet hoidettua tämän ongelman?
Miten olette saaneet sovitettua yhteen lapsettomuushoidot ja työssä käymisen?? Kun tuntuu, että jatkuvasti pitää ravata kesken päivän tutkimuksissa tai olla puhelimen päässä kuuntelemassa varattu-ääntä kun yrittää valehtelematta 50 kertaa päästä 30 minuutin ajanvarausajalla läpi ennen kuin saa hoitajan kiinni :-(... Meillä on vasta takana 3 inssiä ja sitä ennen clomeilla yms. sähläämistä puoli vuotta. En uskalla lähteä edes rankempiin hoitoihin vielä, kun sitten vasta saakin jatkuvasti olla lääkärin luona ravaamassa.
Olen töissä paikassa, jossa ei ole vuorotöitä tai mitään mahdollisuutta tehdä tunteja sisään tai sumplia aikatauluja millään lailla (opettaja). En voi myöskään kesken tuntien lähteä hoitamaan asioitani ja jättää lapsia keskenään. Pelkästään inssiä varten pitäisi ehtiä ravaamaan 2-3x kolmessa viikossa (juu, kiertonikin on vielä lyhyt) sairaalassa kesken työpäivien kun hormoneilla kypsytellään ja seurantaa tarvitaan. Siihen päälle tosiaan sitten ne kaikki ajanvaraukset yms. Tuntuu todella hankalalta!!
Tuntuu kurjalta, että töiden vuoksi en voi käydä hoidoissa niin tiuhaan kun muuten olisi mahdollista ja toisaalta taas en voi joka kuukausi kinua vapaatakaan moneen otteeseen kun ei ole virkaa ja sen tuomaa "suojatyöpaikkaa". Johan kohta potkivat pellolle kun jatkuvasti olen pois :-/. Nyt sitten tämä on johtanut siihen, että vähintään joka toinen tutkimuskerta olen soittanut olevani saikulla milloin minkäkin asian vuoksi, jotta ei aina tarvitsisi sanoa olevani taas kerran lääkärissä. Mutta eihän tämä näinkään voi jatkua!
Pitääkö tässä todella jättäytyä työttömäksi, että ehtii stressittömästi istumaan vastaanottoaulassa päivät pitkät :(? Miten ihmeessä te muut olette saaneet hoidettua tämän ongelman?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei !
Itselläni ei ole ollut tuota tilannetta. Mutta olisiko mahdollista jos kertoisit töissä tilanteestasi? Voisitte kenties yhdessä sumplia poissaolojasi jne?
itselläni alkaa toukokuun lopussa hoidot ja nyt jo stressaan samaa asiaa. ensimmäiset käynnit menee varmaan ihan ok, mutta mitä jos tämä "projekti" jatkuu vaikka useamman vuoden....
HEI!
Itselläni myös työ opettajana ja tiedän tilanteen vaikeuden. Meillä hoitomuodon suhteen mentiin suoraan ICSI-hoitoon, joten käyntejä lääkärissä oli paljon. Itse kerroin töissä tilanteesta, koska en olisi jaksanut ylimääräistä stressiä vielä noiden poissaolojen selittämisestä.
Meillä hoidot tehtiin julkisella puolella joten matka keskussairaalan työpaikalta oli n.40km ja siellä tuli käytyä monta monituista kertaa. Lisäksi punktio ja siirrot tehtiin vieläkin kauempana 130km.
Onneksi työehtosopimuksessa on pykälä joka oikeuttaa käymään työajalla erikoislääkärin vastaanotolla myös työaikana, koska erikoislääkärille ajan saamista ei voi itse päättää. Käynnneistä toin aina esimiehelle sairaalasta saadun poissaolotodistuksen ja tällä asia oli ok. Eli minulla nämä poissaolot järjestyivät hyvin. Ilmoitin esimielle aina etukäteen milloin olen pois ja ajattelin että hänen tehtävä on huolehtia sijaistaminen, ei minun! Toki olin aina yhteistyökykyinen ja haluinen kun asiaa mietittiin. Punktion jälkeen minulle tuli aina 1vkon sairasloma, joten tämänkin kerroin etukäteen ja siihen palkattin sijainen.
Toki tässä joutui toimimaan avoimesti, mutta sovin esimiehen kanssa että asiasta kerrotaan vain niille joille siitä on pakko kertoa, eli koko koulun väki ei tiennyt syitä miksi sijainen oli luokassani usein.
Toivonkin sinulle rohkeutta ottaa asia puheeksi ja korostaa keskustelussa että kyse on luottamuksellisesta asiasta. Hoidoissa käyminen on helpompaa kun ei tarvi salailla kaikilta ja myös tukea saattaa saada yllättävissäkin tilanteissa.
Meillä toinen ICSI hoito toi toivotun tuloksen ja nyt pian äitiysloma siintää edessä :)
Tsemppiä ja rohkeutta!
Ope IVF-hoidoissa täälläkin. Eka hoito oli tulokseton eikä mitään jäänyt pakkaseen, joten välikuukauden jälkeen uudet hormonikuurit päälle vaan. Ne sattuu onneksi kesälomalle.
Mulla on pullat erinomaisen hyvin uunissa, koska seurustelen lähimmän esimieheni kanssa, eli ollaan reksi-opettaja-pari. Toisaalta mulla on toinenkin pomo, koska olen kahdessa työpisteessä. Tuon toisen pomon olen ottanut jakamaan salaisuutta, eli se tietää. Tolkuilta tyypeiltä saa ymmärrystä, kun kertoo totuuden. Jos suinkin esimiehesi on inhimillinen tyyppi, harkitse että jakaisit tilanteen sen kanssa.
Meillä lähin klinikka on naapurikaupungissa, mutta operaatioihin täytyy mennä Helsinkiin asti (matkat molempiin suuntiin 4h yhteensä), joten mäkään en pääse kesken töitten piipahtelemaan missään.
Punktion jälkeen korostui myös se, että opettajan duuni on aikataulujen suhteen liukuhihnatyötä pahimmasta päästä. Pissalle pääsee tasan 45 minuutin välein, jos ehtii. Juo siinä sit kolme litraa päivässä.
Minäkin täällä mietin ihan samaa, vaikka ollaan vasta käyty ensimmäisellä käynnillä TYKSissä ja kerran aluesairaalassa ja labrassa muutaman kerran.
Hoitomuotona mennään mekin suoraan ICSIin, eli mukavasti tulee poissaoloja. Tulee olemaan hankalaa etenkin kun olen töissä pk-seudulla, asumme varsinais-suomessa ja hoitopaikkana TYKS. Suurimman osan labrakokeista voi onneksi otattaa omassa tk:n labrassa.
Olen hoitojen alkaessa syksyllä, alle vuoden vasta ollut tässä työpaikassa, että ei senkään takia ole ihan paras mahdollinen tilanne, mutta minkäs teet. Kauempaa ei viitsitä hoitoja enää viivästyttää.