mutta nykyinen mies ei halua että tapaan häntä. Lapsi oli adoptioon annettaessa suht. iso ja siksi meillä avoin adoptio. Adoptiovanhemmat suostuisivat tapaamiseen mutta nykyinen mies ei halua niitä. Meillä nykyisen miehen kanssa yhteinen lapsi? en antanut edellistä lasta adoptioon siksi että tapasin nykyisen mieheni vaan syyt olivat ihan muut. Rakastan miestäni. Mitä teen?
Mulla olis mahdollisuus tavata adoptioon antamaani lasta
bioäiti
35199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Ei mies voi määrätä muutenkaan, ketä tapaat ja ketä et.
Vielä vähemmän hänellä on siihen mitään sanottavaa, koska kyse on lapsestasi.
Jos miehesi rajoitta muitakin ihmissuhteitasi, niin hänellä ei ole suoraan sanottuna kaikki ihan OK.
Onko nyt kyseessä sinun mahdollisuus nähdä tuota lasta esim. kerran vuodessa, vai puhutko nyt joka viikkonloppuisesta ja kerran kuussa tapahtuvasta tapaamisesta?
Jospa tapaaminen olisi jossain muualla kuin sinun kodissasi
Viimepäivinä on uutisoitu uudesta iliöstä. Lapsia annetaan huostaan uuden perheen tieltä.
Lueppa Ylen juttu ja keskustelua aiheesta ja pohtikaa yhdesä, mikä olisi lapsen kannalta paras vaihtoehto.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/04/lapsia_annetaan_huostaan_uuden_perheen_tielta_2540933.html
---
Toimi itsenäisesti. Sinun ei tarvitse edes kertoa miehellesi, että tapaat lapsesi.
Ja mies vaikuttaa... ääliöltä. Kuka voi kieltää toiselta lapsensa tapaamisen?! Herranjestas. Sanon, että törkeää.
Toimi, mutta älä kysele mieheltäsi mitään.
Minullakin on periaatteena, että jätän mieluiten mahdollisimman paljon kertomatta kuin että syöksyisin kertomaan aina kaiken. Meillä kun riittää muutenkin jo puheenaiheita.
Tapaisin siis lasta 1-2 kertaa vuodessa. Tuntuisi pahalta toimia mieheltäni salassa.
Ajattele niin, että et toimi salaa, vaan toimit itsenäisesti. ;)
Sellainen asia kuin oma lapsi on ehkä kaikkein paras syy ihmiselle toimia itsenäisesti, sen linjan mukaisesti, jossa ei tarvitse huomioida sivullisia. Vain se merkitsee, että saat turvattua yhteydenpidon lapseesi.
Ulkopuolisilla, kuten miehelläsi, ei ole asiassa mitään sananvaltaa. Hän on _ulkopuolinen_.
Miehesi hoitakoon samalla tavalla itsenäisesti, yhdenpitoa suojaten ja arvostaen, suhteensa myös omiin lapsiinsa (jos niitä on).
Ilman muuta tapaat adoptioon antamaasi lasta, jos haluat. Älä anna miehesi määrätä.
On lapselle tärkeää, että tapaat hänet!
Meillä on adoptiolapsi ja toivomme, että bioäiti joskus tapaisi lasta. Hänellä myöskin nykyinen mies ei anna :(
Kannattaa lukea varatuomari Anja Hannuniemen haastattelu Porin sanomissa.
Hän on tutkinut parikymmentä vuotta lapsen vieraannuttamisoirehtymää.
Häneltä on valmistumassa väitöstutkimus, jossa hän nostaa esille eroperheiden lapsia sairastuttavan vieraannuttamisoirehtymän.
Lue artikkeli ja 23 kommenttia.
http://www.porinsanomat.fi/uutiset.php?id=997
--
Joo, kyllä tässä mies voidaan tulkita olevan vieraannuttamassa lasta vanhemmastaan. Itsekäs mies haluaa omien tarpeidensa vuoksi estää lapsen ja vanhemman välisen yhteydenpidon.
Tuntuu vaan pahalta kun lapsi jo 15v ja pyytää rahaa. Minulla ei ole sitä varaa antaa koska en käy töissä ja mieheni elättää minut. Tätä ei tunnu lapsi eikä adoptiovanhemmat ymmärtävän. Ja paha mieli näistä tapaamisista on jäänyt. Muutama vuosi sitten tapasin aina kerran vuodessa mutta adoptioisä alkoi haukkumaan kun en pystynyt rahaa antamaan yms.
Onpa lapsesi oppinut pinnallisen käsityksen elämästä siellä adoptioperheessä... Että rahako se on ihmissuhteessa merkityksellistä? Sinun kannattaisi ottaa asia puheeksi adoptiovanhempien kanssa. Tuo on hyvin ongelmallinen ajattelutapa.
Raakaa touhua. Kovat arvot. Ei kovin elämänläheistä.
Onko adoptioperheellä rahapula?
Minulla on nykyisen mieheni kanssa yhteinen lapsi. En halua tästä mitään iso riitaa mieheni kanssa.
Siitä huolimatta, että teillä on yhteinen lapsi, sinulla on oma elämä ja oma ainutlaatuinen suhde OMAAN lapseesi.
En ikinä antaisi miehelle valtaa. Tässäkään asiassa. Kulkisin omia polkujani.
Minulla ja miehelläni on paljon yhteistä (vaikka ei oo yhteisiä lapsia), mutta silti huolehdin _hyvin tarkkaan_ omasta alueestani. Ei se oo ees vaikeeta. Käy luonnostaan. Juttelemme paljon keskenämme, silti mies ei tiedä musta paljoakaan, ei ainakaan läheskään kaikkea. Mielestäni se tekee suhteesta vain kiinnostavan.
Mulla on hyvin henkilökohtaisia asioita, joista en tunne tarvetta puhua miehelle. Sen sijaan jollekin ystävälleni kyllä. Ystävieni kanssa juttelen ihan eri asioita kuin mieheni kanssa.
Ja sitä paitsi, ei hän ole mieheNI. Omistusliite pois. Liian rajoittava ajattelutapa. Hän on eräs läheisistäni, mutta täyttää siinä verkostossa tuon miehen paikan.
Uskon että adoptioperheessä on rahan pyytämisen oppinut. Minä en ole sitä opettanut ja bioisä kuollut jo 6v sitten. Adoptioperhe on hyvin varakas, silti pyytävät minulta rahaa nyt mopokorttiin ja moppon. Olen aina ollut työtön ja nykyään en saa edes työmarkkinatukea.
No, rahaongelmia perheessä näyttäisi silti olevan... Mutta se ei ole sun asiasi. Hoitakoon itse taloutensa.
Peeveli, että tuo rahan kinuaminen inhottaa. Kertomiesi tietojen jälkeen vielä enemmän.
Älä kanna syyllisyyttä siitä, ettet voi kantaa rahaa adoptioperheeseen.
Anna lapsellesi jokin (vaikkapa sukuusi liittyvä) lahja. Raha on kylmä väline.
Niin tapaamiset ovat vain adoptiovanhempien puolelta aina rahan kinuamista. He ovat koko elämänsä olleet hyvin palkatussa töissä. Heillä iso talo, kesämökit, autot yms. Surettaa myös se että heillä ei ole kunnon kiintymyssuhdetta lapseen.
Miehen rahoilla loisiminenko ajaa lasten edun edelle. Mikset mene töihin?
Koska en saa töitä mielelläni menisin ja olen hakenut töitä mutta en niitä saa opiskelutkaan ei onnistu en pärjää niissä.
Mopo on vaarallinen lelu nuorella. Parempi on että ei sitä saa.
Tapaa vain lastasi rauhassa.
Ehkä sinun on sanottava että hän kuuluu nyt toiseen perheeseen ja se on hienoa että kaikesta huomitta voitte tavata koska sinun rakkaus häntä kohtaan ei ole koskaan loppunut.
Ja että hänen perhe kattaa kaikki kulut ja opastaa häntä hoitamaan rahat
Miksi lapsesi ei voi oppia käyttämään julkista bussia tai junaa?
Kyllä hän julkisia käyttää. Haluaisi vain mopon niinkuin kaikki 15v. adoptiovanhemmilla olisi rahaa mutta eivät halua häntä rahallisesti tukea. Ja aikoinaan pyysin että olisivat laittaneet lapsilisän säästöön että voi hommata esim. mopon mutta eivät suostuneet siihen.
Mikä kulu mopon hankinta muka on? Ainakin kiinalaisia upouusia skoottereita saa tosi halvalla. Siis niin edullisia ovat, että Suomessa on halvemmat skootterit kuin joissakin todellisissa skodemaissa, kuten Italiassa ja Kreikassa.
Olen itse tästä syystä kuljettanut yhden skoden Etelä-Eurooppaan...
Kiinalaisten skoottereiden halpuutta ihastellessani en tietenkään tarkoittanut sitä, että biologisen äidin pitäisi mopo pojalleen kustantaa.
En tietenkään.
Tarkoitin sitä, että on hämmästyttävää, jos adoptiovanhemmat vinkuvat rahaa esimerkiksi tuon mopon ostamiseen, kun markkinoilta menopelejä saa halvallakin. Mutta biologisen äidin ei todellakaan kuulu maksaa pojan kuluja, onhan pojalla ihan viralliset vanhemmat, he jotka ovat hänet adoptoineet.
Älä ryhdy pankiksi adoptioperheelle!
Mulle mopon hankinta olisi iso kulu kun mulla ei ole omia tuloja lainkaan. Sen sijaan adoptiovanhemmille se ei olisi kulu eikä mikään.
He ovat adoptoineet lapsesi, joten he ovat rahallisesti vastuussa lapsestaan. Heidän kuuluu elättää adoptoimansa lapsi ei sinun. Älä missään nimessä anna rahaa, ainakaan suurempia määriä. He saavat lapsilisän et sinä!
Niin tiedän että ovat rahallisesti vastuussa, outoa vaan kun mitään eivät haluaisi lapselle ostaa, en tajua.
En minäkään nyt ymmärrä
Jotain hämärää tuossa on. Ehkä he vastustavat tapaamisia tai pelkäävät että varastat takaisin lapsesi.
Tuo on aivan kielletty asia että sinulta nyt sellaista edes kysyvät. Ota yhteys pelaan tai siihen järjestoon joka hoiti adoptiosi. Heillä on jälkiadoptio palveluita ja se että sinulta nyt kinutaan rahaa on huolenaihe ja he varmasti pystyvät ammattimaisesti sekä sinua että adoptioperhettä auttamaan.
Ja tiedoksi, jokaisella 15 vuotiaalla ei ole mopoa.
Melkolailla kaikilla muilla nuorilla on mopo, huostaan otetuille ei osteta mopoa. Kas, kun yhteiskunnan maksama ylläpitokorvaus menee sijarien uusiin autoihin, kesämökkeihin, ulkomaan matkoihin.
Ja tietysti myöskään päihdevanhemmilla ei riitä rahaa lapsen mopoon.
Mitä tekemistä sillä on asiassa, onko lapsi adoptoitu että ei mielestäsi tarvitse mopoa kun ei kaikilla muillakaan ole. Pääsääntöisesti kaikilla muilla nuorilla on mopo, paitsi niinkään sijarit eikä päihdeongelmaiset katso mopoa tarpeelliseksi.
Mistä nyt puhut?
Kuule pääsääntoisesti kaikilla lapsilla ei ole edes merkkifarkkuja
Mistä lähtien kaikilla on pääsääntoisesti mopo?
Ja millä perusteella kukaan 15v sellaista edes tarvitsee?
Tarkoitit varmaan, ettei sijoitetuilla ole merkkifarkkuja, kas kun sijoitettujen kulukorvaukset varastaa sijari ja hankkii sijoitetun kulukorvauksella kesämökkiä ja muuta tähdellistä.
Millä perusteella sijari tarvitsee kesämökin ja ulkomaanmatkoja?
Anteeksi nyt, mutta mä oon insinöörin lapsi ja äitini oli kotirouva ja meillä ei ollut merkkifarkkuja ja emme edes ajatelleet pyytää mitään mopoa
Ei lapsi millään perustella tarvitse kesämökkiä eikä ulkomaanmatkoja. Mene itse rajan taakse ja katsele miten ihanaa se elämä neuvostovenäjällä on ollut ja kaikesta huolimatta ihmiset ovat vielä elossa ja ovat pärjänneet.
Mä en nyt oikein tajua. Siis sinä olet ollut parikymmentä vuotta työtön? Miksi? Onko sinulla jokin sairaus vai miksi sinulla ei ole työtä ja näin taloudellista päätätävaltaa. Sitten ihan yleisluontoinen kysymys. Onko miehesi narsisti?
En ole ollut työtön
Ja ei ole merkkivaatteita ja ei mopoa
Mieheni ei ole narsisti
Minulta ei puutu mitään
Mikä sitten olet jos et käy töissä ja et edes saa työmarkkinatukea? Yrittäjä?
Mieheni on yrittäjä. ja vaikeuksien kautta valmistun ehkä syksyllä 38v merkonomiksi. En saa työmarkkinatukea kun työkkäri ja kela katsovat että mies voisi firman toimistotyöt teettää minulla. Mutta hänellä ei ole varaa maksaa palkaa. Työhistoriaa ei kovisti ole olen ollut 10v omaishoitaja, tehnyt työllistämistukitöitä niinpä kukaan ei halua palkata minua.
Eiks sun mies voi sanoa että ei ole tarpeeksi toimistotyotä. Joten ei ole syytä palkata ketään. Ja kun kerran ei ole niin aiemmin tehnyt, niin miksi nyt pitäisi?