Pystiffi-kyssäreitä

Voi kun ainakin vahtivietti vaihtelee pyreneittenmastiffilla nykyään varmaan enemmän kuin millään muulla koirarodulla. On lähes bernhardeiksi jalostettuja sukupolvia ja edelleen vartiointitehtävissä käytettäviä sukupolvia. Keskimääräisesti ainakin pyreneittenmastiffin vartiointivietti on heikentynyt enemmän kuin melkei minkään muun laumanvartijarodun. Hyvin yksilöllistä muutkin luonteenpiirteet rodulla.

Suurena koirana pyrre on pentuna ja nuorena suht. rauhallinen.

Silmäsairauksia esiintyy jonkin verran. Seurakoiraksi jalostamisen myötä muutkin perinnölliset sairaudet ovat alkaneet hiljattain yleistyä, mutta terve rotu silti, ainakin kokoisekseen.

Neljän pyreneittenmastiffi uroksen kanssa yhteensä touhunneena (ensimmäinen tuli tammikuussa 2001 ja kuoli 2009 luusyöpään), voin kertoa että pyreneittenmastiffilla vahtiviettiä löytyy, sitä ei ole saatu pois. On enemmänkin yksilökysymys pyreneittenmastiffeilla mikä vahtii enemmä ja mikä vähemmän. Nuoret koirat harjoittelevat sitä vahtimista ja silloin tulee sitä ns. turhaa haukkumista enemmän, ennen kuin oppivat mihin pitää reagoida ja mikä on joka päiväiseen elämään kuuluvaa.
Talon aitaamisesta: suosittelen tekemään aitausta niin, että koira saa olla siinä teidän touhuissa mukana, ettei sitä eristetä sinne pihan perälle. Tottakai voi olla pienempi aitaus missä oleskelee silloin kun ette esim. kotona.
Meillä koirat ovat työpäivän aikana sisällä ja kun tullaan kotiin saavat olla meidän aidatulla pihalla meidän kanssa. Tottakai päivittäin käydään myös lenkeillä (metsässä sekä kylillä).
Käypä katselemassa pyreneittenmastiffin luonteesta yhdistyksen sivuilta pyreneittenmastiffit.fi

Konkreettisena kokemuksena meidän pystiffpojista, että sen vahtimisharjoitteluiän myötä yleensä laimenee. Toiset tietysti ilmoittavat enemmän kuin toiset, eli yksilöllistä. Paras tapa tuossa iässä on mennä ns. kuittaamaan koiran ilmoitus, eli Kiitos, homma ok tms.

Meidän neljällä koiralla ei ole ollut ikinä mitään silmäsairauksia. Toisilla voi olla ns. silmäluomen kiertymää, jonka saa pienellä leikkauksella hoidettua tai sitten tuota ns. kirsikkasilmää. Niistä löydät googlettamalla tarkempaa tietoa tai sitten kysymällä eläinlääkäriltä.

Karkailukin on hyvin yksilöllistä. Nuoret pystiffit kokeilevat tietysti kaikkea ja niille tulee ns. jänkkäpänkkä-ikä. Mitään ei tehdä mitä käsketään. Sekin onneksi helpottaa ajallaan, uroksilla yleensä tuossa kahden ikävuoden jälkeen. Kolmen-neljän vuoden ikäisinä urokset alkavat olla päästään ns. aikuisia. Pyreneittenmastiffeilla haastavinta onkin se, että keksii millä ne saa motivoitua tulemaan luokse tuossa ns. murkkuiässä. Jos ovat päättäneet, että juoksentelu on hauskempaa kuin mikään nami, ei ne namit silloin auta.
Meilläkin ensimmäinen pystiffi teki metsissä pitkiä pyrähdyksiä, eikä tullut välttämättä luokse kun sitä huusi tai houkutteli. Koira kuitenkin aina tiesi missä me olimme, vaikka me emme saaneet koirasta mitään havaintoa. Kyllä se sieltä sitten ajallaan tuli takaisin. Tietysti tuo kasvatti itsehillintää, kun piti esim. päästä metsälenkeiltä tiettyyn aikaan kotiin. Sitten keksi opettaa meidän toisen pystiffin haukkumaan, sillä sain tämän "huitelijan" tulemaan autolle vähän nopeammin.

Pyreneittenmastiffin omistajalta vaaditaan mielikuvitusta, erittäin pitkää pinnaa ja huumorintajua määrätietoisuutta unohtamatta :)

Eikä sovellu ikinä ensimmäiseksi koiraksi.On vaativa rotu kasvattaa.Olen kuullut kylläkin vastuuttomista kasvattajista jotka ovat myyneet ekaksi koiaksi jollekkin 17 vuotiaalle tytölle tuollaisen kerrostaloon..huh huh voin vain sanoa.

No meille tuli pyreneittenmastiffi ekaksi koiraksi. Oltiin kylläkin ns. aikuisessa iässä kummatkin isännän kanssa (eli yli kolmekymppisiä) ja asuttiin ja asutaan edelleen ns. maalla eli taajaman laidalla. Ensimmäisen koiran kasvattajasta oli meille suunnaton tuki ja sitä kautta tutustuttiin myös muihin pyreneidenmastiffien omistajiin. Tuli tietoa ja kokemuksen kautta myös taitoa. Ei luovutettu murkkuiässä, jolloin koira painaa yli 60 kiloa ja pää on yhtä tyhjä kuin pennulla ja riehumiset voi olla samaa luokkaa ilman että koira tajuaa kokoaan.
Niin paljon ihastuttiin rodun luonteeseen (ja juurikin ne eri yksilöiden luonne erot on rikkaus) että nyt on se neljäs menossa.

Ehdottomasti kuitenkin samaa mieltä, että ei missään tapauksessa esim.17-vuotiaalla tytölle (eikä pojallekaan) ekaksi koiraksi KERROSTALOON.

Aloittajatar, menepä yhdistyksen keskustelufoorumille, sieltä löytyy pyreneittenmastifffien omistajia jotka osaavat neuvoa kokemuksesta esiintulevissa kysymyksissä. Hyvät puitteet teillä kuitenkin tuntuu olevan ja kiinnostusta.

älä narraa: No ehkä me tiedetään parhaiten meidän tilanne ja onko se ollut ensimmäinen koira vai ei.
Jos joku haluaa ottaa sen provona, niin aivan vapaasti :)

No moi täältä kautta, vielä vaan hengailen sivulla...
Juu, ei noita provo-ilmoittelijoita kannata ottaa vakavasti.
Vaikka kyse olisi ahvenen onkimisesta niin se otetaan provona,
never mind.

Tiedän että sinulla on tosiaan asiantuntemusta asiasta ja
muilla ei välttämättä yhtään kokemusta pyrreistä.

Se- mikä otetaan ensimmäiseksi koiraksi riippuu ihan siitä
minkä rodun sitä haluaa . Se ei katso sitä että aloitetaan pienestä
ja jatkaa sitten isompaan, kuten joku saattaa luulla.

Ja itse asiassa pienet on joskus pahempia haukkuja / räksyjä /
riehujia / flexissä juoksijoita kun isot ja rauhalliset.

Ei ole koiraa karvoihin katsominen, eikä pidä ajatella että pienempi olisi millään tavalla "kiltimpi".

Mutta - kuten jo totesit- EI pyrreä 17 kesäiselle, EIKÄ kerrostaloon !

Minun ensimmäinen oma oli boxeri, täysi luupää välillä ja sitäkään en kyllä suosittele kellekkään kellä ei ole intoa, kuntoa tai halua
koiran pitämiseen ja kasvattamiseen.
Olosuhteet ja elämäntilanne on oltava semmoiset että siitä ei kärsi koira eikä sen omistaja.

Baby feever: Kiitos ja kanssa sata prosenttisesti samaa mieltä.

moi itellä on pikkasen vajaan 2 vuoden ikänen uuno poika.. ei ole ollu mitään sairauksia ainostaan pari korva tulehdusta.. itellä koko piha aijattunu koiran vapaaseen käyttöön.. elo painoa pojulta löytyy 92kg eli on aikas kookas rodukseen.. todella kiltti. kaikille. mutta jos joku outo yrittää pihalle niin nostaa sellasen metakan et oksat pois..

pera:
Onpa sulla komean painoinen nuori uros. Meidän vanha ukko painoi keväällä punnituksessa 90 kiloa ja lääkäri suositteli 5 kilon painon pudotusta.
Mikä Uunon säkäkorkeus on? Paino tietysti riippuu koiran koostakin, ei sen läski tarvitse olla :)
Noin komean kokoista poikaa kannattaisi jo näyttääkin jossain :)

Uuno toimii juurikin pyreneittenmastiffille ominaisella tavalla.

Olen ajatellut pitkästäaikaa ottaa itselleni Pyreneittenmastiffin!Sitä rotua minulla ei ole koskaan ollut ja nyt kun olen lukenut näitä kauhuskenaariota,niin taidan miettiä vielä asiaa,kuitenkin haluan katsoa,pystynkö opettamaan ja kouluttamaan sen niinkuin itse haluan!Olen ollut ilman koiraa yli 10 vuotta ja sitä ennen minulla on ollut 9 eri rotuista haukkua!Kaikki koirat on joutunut opettamaan,ei niissä mitään eroa ole,ei hyviä ei pahoja,käsittelystä se riippuu!Rakasta koiraasi niin se rakastaa sinua ja varmasti näyttää tunteensa!Olen huomannut matkanvarrella sen asian!Olen aina pärjännyt koirien kanssa,naapurienkin!Joten varmasti kokeilen!!

en ole säkää pitannu mut se oli jo tuosa aika hyväsä linjasa mutta taas on perä pää ylempänä etu päätä.. joten kasvu jatkuu.. uuno poika on mun mielesta harvinainen väritykseltään. kun siinä on mustaa todella paljo kun monesa näkyy olevan valkoista enimmäksee. onhan nuo koira ihmiset sanonu et poju pitäs viedä näyttelöyyn.. ja olen sitä harkinnukki. ite täälä raahesa asusteln niin täälä päin todella vähä mastiffeja ois kiva joskus päästä sellaseen tapahtumaan misä niitä ois nempi niin näkis muitaki.

Käypäs Pera katsomassa tuolta pyreneittenmastiffit foorumilta Erkkari (taitaa vielä olla bullmastiffit ja Mastiffit erkkari ) Rotujärjestöllä on erikoisnäyttely Harjavallassa. Sinne vaan Uuno näyttelyyn. Sinne tulee paljon pyreneittenmastiffeja. Tuon näyttelyn tiedot ja ilmoittaumiset löydät myös Kennelliiton sivuilta linkistä Näyttelyt 2011 ja sieltä erikoisnäyttelyt 2011.
Minulta voit kysellä lisää, tietoni löydät pyreneittenmastiffit hallitus-sivulta. Olen sihteerinä.

pitänee kahtoa jos sitä ehtis sinne asti näytelyyn täältä raahesta vaan niin pitkä matka ;( mutta toisaalta ois kiva nähdä ja verrata omaa koiraa muihiinki mastiffeihiin.