Pystyssä olevaa paalua (pituus L, paino M) poikkeutetaan kulman alfa verran. Kauanko kestää, että paalu kaatuu? Paalua ei ole kiinnitetty maahan mitenkään, joten se pääsee vapaasti kaatumaan kun sitä tönäisee.
Olen numeerisilla menetelmillä saanut likiarvoratkaisuja. Olen myös melko varma, ettei analyyttista ratkaisua ongelmalle ole olemassa.
Ratkeaako analyyttisesti?
Kaatuvan paalun pulma
44
234
Vastaukset
- martta0
On helppo laskea, että alunperin pystyssä olevan ja tasapaksun paalun kärjen nopeus vaakasuoraan maahan osuessaan on sqrt(3gL). Kärjen kulkema matka on pii x L/2 ja kärjen liike lienee (?) tasaisesti kiihtyvää. Lähtiskö analyyttinen ratkaisu tästä?
- Pähkinä___
Loppunopeus maahan osuessaan todellakin on helppo laskea energiaperiaatteilla. Kärjen liike ei ole tasaisesti kiihtyvää. Analyyttinen ratkaisu, jos sellainen on olemassa, onnistuisi ehkä jotenkin impulssilauseilla. Rakentamani DY-malli ei kuitenkaan ole lineaarinen eikä sitä voi analyyttisesti ratkaista. Mikäli mallini toimii kuten epäilen sen tekevän, niin yhtälön analyyttista ratkaisua ei voi löytyä. Tai toisin sanoen, jos analyyttinen ratkaisu löytyy niin mallini on väärä.
- E.d.K.
Todennäköisesti olet jo koittanut hakea liike- tai impulssiyhtälöiden kautta ratkaisua, kun olet päätynyt tuohon.
Pikaisella silmäyksellä löytynee yhteys jossa olisi ratkaistava muotoa (1-cos(x))^-½ dx oleva yhtälö.
Jos tuolle köytyy analyyttinen ratkaisu, niin sitten myös ongelmaasikin.
Lyö koneeseen ja katso.
- Pähkinä___
Ei ihan. On nimittäin ratkaistava muotoa 2*l/(3*g) fii''(t) = cos(fii(t))
Eikä muuten varma ratkea analyyttisesti. Keksin nimittäin juuri mistä tässä on kysymys. Tätä ilmiötä käytetään esimerkiksi mm. ajan mittaamiseen. :)- E.d.K.
En ihan pysynyt kärryillä, mutta ilmeisesti tarkoitit tuttua ongelmaa int 1/cos(f), jolle ei ole ratkaisua, siis se heilurin tarkka arvo.
- Pähkinä___
Juurikin sitä. Heilurin tapauksessa epälineaarisuutta ilmeisesti voidaan hillitä ohuella varrella ja punnuksella päässä, mutta taitaa melko mahdoton olla laskea että paljonko aikaa kuluu kun se yläasennosta pudotetaan 90 asteen verran.
- ????
planependoliino kirjoitti:
Tuon perusteella kaatumisajaksi tulee, jos yhden asteen kulmasta lähtee:
(0.649/0.0875)*SQRT(L/(3g))=7.42*SQRT(L/(3g)), ja jos L =10 m, niin t=4,3 s
- sjuz
Tosiaan näyttää tulevan elliptinen integraali. Jos lähdetään asennosta alfa=0, DY näyttää ratkeavan (käyttäen tietoa 1 - cos x = 2 (sin (x/2))^2), mutta alkuehdot tuottavat hankaluuksia, mikä tietysti johtuu siitä että lähtöasento on (labiili) tasapainoasento ja paalu jököttää pystyssä aina vaan. Toinen ongelma on vielä oletus että alapää pysyy paikallaan. Kitkattomassa tapauksessa niin ei käy enkä ole varma pysyykö alapää aina edes maassa. Joskus olen nähnyt kuvia kaatuvista savupiipuista tms. jotka kaatumisen aikana menevät poikki jostain 2/3 korkeudelta.
- E.d.K.
Mainio oivallus.
Tuo labiliteetti kai kuittautuu alkuoletuksella, mutta Ilman kitkaa oleva kanta lähtee tietysti liikkeelle, se taas muuttaa sitten koko asetelman ellei edellytetä kannan pysynistä paikallaan. !
No kuitenkin ollaan edelleen näissä elliptisissä ratkaisuissa, jotka modulaarisuudessaan sulkevat pois analyyttiset ratkaisut. - Heh !
E.d.K. kirjoitti:
Mainio oivallus.
Tuo labiliteetti kai kuittautuu alkuoletuksella, mutta Ilman kitkaa oleva kanta lähtee tietysti liikkeelle, se taas muuttaa sitten koko asetelman ellei edellytetä kannan pysynistä paikallaan. !
No kuitenkin ollaan edelleen näissä elliptisissä ratkaisuissa, jotka modulaarisuudessaan sulkevat pois analyyttiset ratkaisut.Mielenkiintoinen omgelma.
- dx
E.d.K. kirjoitti:
Mainio oivallus.
Tuo labiliteetti kai kuittautuu alkuoletuksella, mutta Ilman kitkaa oleva kanta lähtee tietysti liikkeelle, se taas muuttaa sitten koko asetelman ellei edellytetä kannan pysynistä paikallaan. !
No kuitenkin ollaan edelleen näissä elliptisissä ratkaisuissa, jotka modulaarisuudessaan sulkevat pois analyyttiset ratkaisut.Pikaisesti laskettuna energiperiaatteella aika näyttäisi olevan
int_a(0)^a(T) 1/sqrt[3g/L (cos(a(0)) - cos(a))] da
jossa a(0) on se alkukulma on a(T) = pi/2. Tämä on ilmeisesti konvertoitavissa elliptiseksi integraaliksi, mutta sen kummempaa analyyttista muotoa ei liene:
http://mathworld.wolfram.com/EllipticIntegraloftheFirstKind.html
Mutta toki niitä elliptisiä integraaleja varten löytyy valmiit funktiot esimerkiksi Matlabista. - Jukk4
Aina sitä tämmönen teekkarin retalekkin törmää uusiin asioihin. Elliptinen integraali on minulle käsite vain nimenä, mutta aion tutustua asiaan kyllä lisää tämän jälkeen.
Opiskelen rakennesuunnittelua. Eihän mikään piippu tosiaankaan ole ns. ideaalinen paalu, vaan ne kaatuvat ihan omalla tavallansa. Jäykän kappaleen dynamiikkaahan sekin tosin on.
Eräs fyysikko esitti että on ratkaissut analyyttisesti ongelman. Paljon onnea hänelle. :) - Jukk4
Jukk4 kirjoitti:
Aina sitä tämmönen teekkarin retalekkin törmää uusiin asioihin. Elliptinen integraali on minulle käsite vain nimenä, mutta aion tutustua asiaan kyllä lisää tämän jälkeen.
Opiskelen rakennesuunnittelua. Eihän mikään piippu tosiaankaan ole ns. ideaalinen paalu, vaan ne kaatuvat ihan omalla tavallansa. Jäykän kappaleen dynamiikkaahan sekin tosin on.
Eräs fyysikko esitti että on ratkaissut analyyttisesti ongelman. Paljon onnea hänelle. :)Mainittakoon että olen melko yllättynyt että löysin ongelman ja sen analyyttisen ratkeamattomuuden. Ei tämä mitään peruskoulufysiikkaa ole. Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille.
- Jukk4
Jukk4 kirjoitti:
Mainittakoon että olen melko yllättynyt että löysin ongelman ja sen analyyttisen ratkeamattomuuden. Ei tämä mitään peruskoulufysiikkaa ole. Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille.
Mainittakoon vielä se että on ikävää päätyä ongelmaan joka ei ratkea "mukavasti". Tätä se fysiikka on.
Ei sentään.
Ehkä tutustuminen on perusteltua kiinnostuksen tai matemaattisen uran kannalta, insinööritöihin siitä ei ole hyötyä, nykyisin kun on käytössä välineet, joilla voi itse rakentaa kivuttomasti tarvitsemansa ohjelman numeeriseen ratkaisuun, jos ei löydy valmiina, matemaattisella ratkaisulla on vähemmän käytännön hyötyä.
Esimerkkejä löytyy mm. Fermat.n suuren lauseen todistus, joka perustui juuri elliptisten käyrien ominaisuuteen, mutta oivalluksella ei ole mitään hyötykäyttöä. (vielä)
Toisaalta taas integraalilaskennan ensimmäisiä "tyyppiharjoitteita" on se heilurin likiarvon laskeminen, vaikka sen voi laskea päässälaskutehtävänä ilman apuvälineitä, integraalilaskennasta mitään tietämättä.
Matikan opiskelun taso jakaa mielipiteitä , syystäkin, haittaa liiasta tuskin on.- sjuz
Jos nyt koneen kanssa saatiin oikea vastaus niin se olisi
t = sqrt(2*L/3/g)*(F(1, cos(a/2)) - F(cos(f/2)/cos(a/2),cos(a/2))
missä a lähtökulma, f loppuasento = Pi/2 ja funktio F löytyy taulukoista ja matematiikkaohjelmista. Jos lähdetään pystyasennosta pienellä tönäisyllä, jolloin paalulla on kohdalla a jo alkuvauhtia, saadaan
t = sqrt(2*L/3/g)*log(tan(f/4)/tan(a/4))
Millä perusteella tehtävällä ei olisi analyyttistä ratkaisua? Ei ehkä lähtöpisteessä eikä tavanomaisilla funktioilla mutta kuitenkin? Makuasia sitten on käyttääkö esim. numeerista integrointia vai hankalampia funktioita.- Ymmärsin...
Eikös tässä ole kyse siitä, onko analyyttistä ratkaisua eli löytyyko funktioiden integraaleihin reaalista ratkaisua, vai onko se irrationaalinen.
Numeerinen ratkaisu on yleensä aina , jos sitä on, haettavissa tiettyyn tarkkuuteen. - Eeeh...
Ymmärsin... kirjoitti:
Eikös tässä ole kyse siitä, onko analyyttistä ratkaisua eli löytyyko funktioiden integraaleihin reaalista ratkaisua, vai onko se irrationaalinen.
Numeerinen ratkaisu on yleensä aina , jos sitä on, haettavissa tiettyyn tarkkuuteen.Transsendenttistä tietenkin tarkoitin.
- ????
Laitetaas tähän tämä, kun on niin eri näköinen, enkä ymmärrä mistä tuo sqrt(2*L(3g)) tulee.
Asetetaan tolpan massa painopisteeseen, ja käytetään energiaperiaatetta:
(I*W^2/2) (mg*L/2*cos(fii))=(I*Wo^2/2) (mg*L/2*cos(A)), jossa
I on hitausmomentti=(mL^2)/3
W=kulmanopeus
Fii= kulma
A=alkukulma
Wo=kulmanopeus alkukulman kohdalla, joka myöhemmin arvioidaan nollaksi
(W^2*L/3) (g*cos(fii))=(g*cos(A)) (Wo^2*L/3), W^2=(d(fii)/dt)^2
L/3(d(fii)/dt)^2=g(cos(A)-cos(fii)) (Wo^2*L/3)
d(fii)/(SQRT(((cos(A)-cos(fii))*g (Wo*L/3))*3/L))=dt, Wo=>0, joten
t=Sqrt(L/3g)*elliptinen integraali A-----pii/2 (1/(sqrt(cos(A)-cos(fii))d(fii))
Elliptisen integraalin kertoimena on siis sqrt( L/(3g)) , ja tuon elliptisen integraalin arvona on tuossa yllä olevassa linkissä käytetty 7.417, joka vastaa alkukulmaa A=pii/180 rad
Linkissähän on tuota elliptisen integraalin arvoa laskettu moneen kertaa, en tiedä mistä tuo 7.417 on saatu, mutta sitä siinä on käytetty, senhän saa laskemalla 0.649/0.0875=7.417
Kaatumisaika on siis t=7.417*SQRT(L/(3g)), ja jos L=10 m, niin t=4.3 s, jos yhden asteen kulmasta lähtee kaatumaan ilman alkukulmanopeutta. - 235345345345
Jos analyyttinen ratkaisu on niin ole hyvä ja esitä se. Ongelma vaikuttaisi olevan klassinen heiluriongelma johon ei ratkaisua valitettavasti ole. Koneesi kanssa saama ratkaisu on mitä suurimmalla todennäköisyydellä väärä, koska se edellyttäisi edellä mainitun epälineaarisen differentiaaliyhtälön analyyttistä ratkaisua. Eksaktisuusehdoista, voidaan todennäköisesti jopa osoittaa että analyyttistä ratkaisua ei edes löydy. Jos nyt koneesi kanssa sait oikein ratkaisun niin se olisi kaiketi jonkinlainen nobelin suuruinen oivallus. Kokeile kuitenkin ensin derivoida se pari kertaa ja sijoittaa yhtälöön ja tutkia, että toteuttaako se edellä mainitut ehdot.
- Pähkinä___
???? kirjoitti:
Laitetaas tähän tämä, kun on niin eri näköinen, enkä ymmärrä mistä tuo sqrt(2*L(3g)) tulee.
Asetetaan tolpan massa painopisteeseen, ja käytetään energiaperiaatetta:
(I*W^2/2) (mg*L/2*cos(fii))=(I*Wo^2/2) (mg*L/2*cos(A)), jossa
I on hitausmomentti=(mL^2)/3
W=kulmanopeus
Fii= kulma
A=alkukulma
Wo=kulmanopeus alkukulman kohdalla, joka myöhemmin arvioidaan nollaksi
(W^2*L/3) (g*cos(fii))=(g*cos(A)) (Wo^2*L/3), W^2=(d(fii)/dt)^2
L/3(d(fii)/dt)^2=g(cos(A)-cos(fii)) (Wo^2*L/3)
d(fii)/(SQRT(((cos(A)-cos(fii))*g (Wo*L/3))*3/L))=dt, Wo=>0, joten
t=Sqrt(L/3g)*elliptinen integraali A-----pii/2 (1/(sqrt(cos(A)-cos(fii))d(fii))
Elliptisen integraalin kertoimena on siis sqrt( L/(3g)) , ja tuon elliptisen integraalin arvona on tuossa yllä olevassa linkissä käytetty 7.417, joka vastaa alkukulmaa A=pii/180 rad
Linkissähän on tuota elliptisen integraalin arvoa laskettu moneen kertaa, en tiedä mistä tuo 7.417 on saatu, mutta sitä siinä on käytetty, senhän saa laskemalla 0.649/0.0875=7.417
Kaatumisaika on siis t=7.417*SQRT(L/(3g)), ja jos L=10 m, niin t=4.3 s, jos yhden asteen kulmasta lähtee kaatumaan ilman alkukulmanopeutta.Hei,
Itse laskin seuraavasti:
1) Vapaakappalekuva
2) Poikkeutetaan paalu asemastaan
3) Momenttiyhtälö: mg l/2 cos(fii) = J alfa
=> mgl/2 cos fii(t) = 1/3 ml^2 fii''(t)
Josta siis seuraa fii''(t) = 3g/2l * cos(fii(t))
Tapa 2: Energiaperiaatteet: ∆E = 0 (konservatiivinen systeemi)
=> 1/2 J (fii'(t)^2 - w^2) = mgl/2 (sin(fii(t)) - sin(fii0)
missä J on tuo hitausmomentti 1/3 ml^2
=> kaavojen pyörittely sekä derivointi ajan suhteen
=> 2l/3g * fii''(t) = cos(fii(t))
Pidän melko epätodennäköisenä, että olisin kahdella eri tavalla onnistunut laskemaan saman väärän tuloksen. Mätläbbäilin hieman, ja
http://img685.imageshack.us/i/paalu.jpg/
Kuvaaja näyttää melko järkevältä. Kun L = 10 m niin tulokseksi tulee kuitenkin esittämälläni mallilla n. 4.9 s, asettamalla malliin antamasi alkuehdot. Mikähän tässä nyt mättää sitten ja kummalla. Alkuehtoni siis ovat nyt että w0 = 0, fii0 = pi/2 - pi/180
Ja mikä meitä ihmisiä vaivaa kun mietitään tämmösiä asioita.
- sjuz
Saman tuloksen sain esimerkkitapauksessa, 4,325 s. Sama tekijä sqrt(L/(3*g)) näkyy myös olevan niillä jotka ovat ratkaisun kirjoittaneet, minulla lisäksi yksi kakkonen, joka tulee kun muunnetaan integraali toiseen muotoon. Elliptisillä integraaleilla on muutama standardimuoto joihin ne on syytä muuntaa jos haluaa käyttää valmiita kirjasto-ohjelmia tai taulukoita, siitä F-funktiot.
Vaikuttaa siltä että on jotakin sekaannusta analyyttisten ja alkeisfunktioiden välillä. Esim. heilurin heilahdusajalle on tunnettu kaava T = 4*sqrt(L/g)*K(sin(a/2)). K on elliptinen integraali, joka pienillä amplitudin arvoilla antaa Pi/2 ja saadaan tutumpi kaava. K on analyyttinen funktio eli määrittelyalueessa kompleksitasossa derivoituva, mutta alkeisfunktiohan se ei ole.
Yleistä sekaannusta aiheuttaa myös sana elliptinen. Elliptiset funktiot ovat elliptisten integraalien käänteisfunktioita. Yksi elliptinen integraali liittyy ellipsin kehän pituuteen, siitä nimi. Elliptiset käyrät eivät ole ellipsejä vaan esim. tyyppiä y^2 = a*x^3 b*x^2 c*x d. Käyrän kahden rationaalipisteen kautta kulkeva suora leikkaa käyrää rationaalipisteessä, mikä johtaa eräänlaiseen yhteenlaskuun. Osittaisdifferentiaaliyhtälötkin voivat olla elliptisiä.- dx
Itse sain tällaista:
a0=pi/180;
a1=pi/2;
g = 9.81;
L = 10; quadgk(@(a)1./sqrt(3*g/L*(cos(a0)-cos(a))),a0,a1)
ans =
4.3249 - Pähkinä___
dx kirjoitti:
Itse sain tällaista:
a0=pi/180;
a1=pi/2;
g = 9.81;
L = 10; quadgk(@(a)1./sqrt(3*g/L*(cos(a0)-cos(a))),a0,a1)
ans =
4.3249Nyt tuli minullakin 4.325 s vastaukseksi.
paalu.m:
global g l
g = -9.81;
l = 10;
t0 = 0;
t1 = 10;
s = 10000;
t = linspace(t0,t1,s);
fii0 = pi/2-pi/180; % alkukulma
omega0 = 0 % alkukulmanopeus
[t,y] = ode45(@paaluf,t,[fii0; omega0], []);
theta=y(:,1);
omega=y(:,2);
[C,I] = min(abs(theta))
t(I)
--------------
ans =
4.3254
paaluf.m:
function f = paaluf( t,y )
%UNTITLED2 Summary of this function goes here
% Detailed explanation goes here
global g l
f = [y(2); 3*g/(2*l)*cos(y(1))];
end
-----------------------
Ketjun loppupään näsäviisastelijalle: Voit aivan vapaasti lisätä dy-malliin (paaluf.m) mieleisiäsi parametreja ja arvioida niiden vaikutusta kokonaistulokseen. On järjetöntä lisätä laskentatyötä lisääviä parametreja malliin jotka vaikuttavat ilmiöön vain marginaalisesti.
- sjuz
Pähkinän ratkaisu 2 on ihan fiksu, mutta ainakin siinä on merkkivirhe. Vasen puoli on lähtötilanteessa positiivinen, oikea negatiivinen, kun otetaan kulmat hänen määritelmänsä mukaan.
- Pähkinä___
Itse asiassa se ensimmäinen ratkaisu on "fiksumpi". Ajattelin että paalu lähtee kaatumaan myötäpäivään. Voisin huomenna piirtää jonkinlaisen periaatekuvan, mikäli se lisäarvoa tuottaa.
- taylorilla
Pähkinä___ kirjoitti:
Itse asiassa se ensimmäinen ratkaisu on "fiksumpi". Ajattelin että paalu lähtee kaatumaan myötäpäivään. Voisin huomenna piirtää jonkinlaisen periaatekuvan, mikäli se lisäarvoa tuottaa.
Se vaan vaikuttaa fiksummalta. Et saa sitä ratkaistua. Yritetään vaikka vähän yksinkertaisempaa:
http://www.wolframalpha.com/input/?i=y"-cos(y)=0
Ei onnistu..
- laskentaako ?
"Pystyssä olevaa paalua (pituus L, paino M) poikkeutetaan kulman alfa verran. Kauanko kestää, että paalu kaatuu? Paalua ei ole kiinnitetty maahan mitenkään, joten se pääsee vapaasti kaatumaan kun sitä tönäisee."
Tehtävässä ei anneta riittäviä lähtötietoja. Tarvittaisiin :
lepokitkakerroin
liikekitkakerroin
hitausmomentti
alfa
painopisteen korkeus paalun alapäästä
paalun alreunan dimensio pituutta vastaan kohtisuorassa suunnassa kaatumisen suunnassa sekä paalun alapään muoto noin yleisemminkin.
Ilmanvastuksen huomioiminen ?
Noista ei tiedetä mitään, eikä mitään niistä voida laskea annetuilla tiedoilla.- Huolimatonta ?
No kuules "pilkun nussija", unohdit Corolisvoiman, paikan maapallolla, ilmantiheyden jne.jne.
Mistä ihmeestä löytyy aina näitä "tosi viisaita", joiden esiintymishalu ylittää normaalin järjenkäytön.
Kaikki muut vastaajat ovat ymmärtäneet kyseessä olevan matemaattisen ratkaisun ongelmana, ja aloittaja olisi taatusti maininnut kaikki olosuhteet, jotka olisi halunnut huomioitavaksi. - laskentaako ?
Huolimatonta ? kirjoitti:
No kuules "pilkun nussija", unohdit Corolisvoiman, paikan maapallolla, ilmantiheyden jne.jne.
Mistä ihmeestä löytyy aina näitä "tosi viisaita", joiden esiintymishalu ylittää normaalin järjenkäytön.
Kaikki muut vastaajat ovat ymmärtäneet kyseessä olevan matemaattisen ratkaisun ongelmana, ja aloittaja olisi taatusti maininnut kaikki olosuhteet, jotka olisi halunnut huomioitavaksi.Pähkinä_ kirjoitti :"Paalua ei ole kiinnitetty maahan mitenkään"
Huolimatonta ? kirjoitti :"Kaikki muut vastaajat ovat ymmärtäneet kyseessä olevan matemaattisen ratkaisun ongelmana, ja aloittaja olisi taatusti maininnut kaikki olosuhteet, jotka olisi halunnut huomioitavaksi. "
Ihan oikeastiko lause "paalua ei ole kiinnitetty maahan mitenkään" ei ilmaise nimimerkin Huolimatonta ? mielestä että kitka on olosuhde, mikä tulisi huomioida ?
Minkähän takia tuo lause sitten edes avauksessa oli, jos olisit oikeassa, vai etkö todellakaan ymmärrä, että maahan kytketty nivel on kiinnittämistä maahan ?
Jos kyse olisi hyvin ohuesta sauvasta suhteessa pituuteen, jolloin alapään muodolla ei ole juuri vaikutusta, niin tokihan tämä olisi olosuhde, mikä olisi mainittu.
Samaten, mikäli kyse olisi vakiopoikkileikkauksisesta homogeenisesta sauvasta, niin tokihan sekin olisi mainittu.
Luulisi todellakin järjen käytön olevan sallittua, mutta nähtävästi ei sitten olekaan.
Samaten ilmaisu pystyssä olevaa paalua poikkeutetaan antaa ymmärtää, ettei se alunperin ole liikkeessä ennen poikkeutusta, joten ei myöskään pyöri, miksi siis mitään näennäisvoimia tulisi huomioida, coriolisvoimaahan ei inertiaalikoordinaatistoissa esiinny.
Koitetaanpa nyt vaan keskittyä olennaisuuksiin itse kukin. - Seli seli
laskentaako ? kirjoitti:
Pähkinä_ kirjoitti :"Paalua ei ole kiinnitetty maahan mitenkään"
Huolimatonta ? kirjoitti :"Kaikki muut vastaajat ovat ymmärtäneet kyseessä olevan matemaattisen ratkaisun ongelmana, ja aloittaja olisi taatusti maininnut kaikki olosuhteet, jotka olisi halunnut huomioitavaksi. "
Ihan oikeastiko lause "paalua ei ole kiinnitetty maahan mitenkään" ei ilmaise nimimerkin Huolimatonta ? mielestä että kitka on olosuhde, mikä tulisi huomioida ?
Minkähän takia tuo lause sitten edes avauksessa oli, jos olisit oikeassa, vai etkö todellakaan ymmärrä, että maahan kytketty nivel on kiinnittämistä maahan ?
Jos kyse olisi hyvin ohuesta sauvasta suhteessa pituuteen, jolloin alapään muodolla ei ole juuri vaikutusta, niin tokihan tämä olisi olosuhde, mikä olisi mainittu.
Samaten, mikäli kyse olisi vakiopoikkileikkauksisesta homogeenisesta sauvasta, niin tokihan sekin olisi mainittu.
Luulisi todellakin järjen käytön olevan sallittua, mutta nähtävästi ei sitten olekaan.
Samaten ilmaisu pystyssä olevaa paalua poikkeutetaan antaa ymmärtää, ettei se alunperin ole liikkeessä ennen poikkeutusta, joten ei myöskään pyöri, miksi siis mitään näennäisvoimia tulisi huomioida, coriolisvoimaahan ei inertiaalikoordinaatistoissa esiinny.
Koitetaanpa nyt vaan keskittyä olennaisuuksiin itse kukin.Katsos alusta alkaen:
E.d.K. - viesti:
"ilmeisesti tarkoitit tuttua ongelmaa int 1/cos(f), jolle ei ole ratkaisua, siis se heilurin tarkka arvo."
Aloittajan vastaus:
Juurikin sitä.
Tästä kaikki muut osasivat päätellä, mistä halutaan keskustella ja mikä on se ongelma.
Uskaltaisin viesteistä päätellen arvioida että vastaajista jokainen olisi riittävän kyvykäs huomioimaan myös esittämäsi seikat, mikäli ne olisivat olennaisia, joten pysyn edellisessä luonnehdinnassani luonteesi kieroutuneisuudesta.
Ja muuten, järjen käyttö olisi tosiaankin suositeltavaa ja se Corioliskiihtyvyyskin vaikuttaa myös inertiakoordinaatistossa.
Huolimatonta ? - laskentaako
Seli seli kirjoitti:
Katsos alusta alkaen:
E.d.K. - viesti:
"ilmeisesti tarkoitit tuttua ongelmaa int 1/cos(f), jolle ei ole ratkaisua, siis se heilurin tarkka arvo."
Aloittajan vastaus:
Juurikin sitä.
Tästä kaikki muut osasivat päätellä, mistä halutaan keskustella ja mikä on se ongelma.
Uskaltaisin viesteistä päätellen arvioida että vastaajista jokainen olisi riittävän kyvykäs huomioimaan myös esittämäsi seikat, mikäli ne olisivat olennaisia, joten pysyn edellisessä luonnehdinnassani luonteesi kieroutuneisuudesta.
Ja muuten, järjen käyttö olisi tosiaankin suositeltavaa ja se Corioliskiihtyvyyskin vaikuttaa myös inertiakoordinaatistossa.
Huolimatonta ?"... esittämäsi seikat, mikäli ne olisivat olennaisia ..."
Kun lopputulokseen on vaikutusta yli 10%, on se olennaista, ja jotkin noista esittämistäni seikoista voivat yksinäänkin tuplata kysytyn ajan noihin laskelmiinne verrattuna. Kokeilepa ihan käytännön kokeella, niin huomaat tuon itsekin.
Kokeellinen fysiikka on aina parempi kuin puutteellinen teoria tai oikean teorian soveltaminen väärin.
"ja se Corioliskiihtyvyyskin vaikuttaa myös inertiakoordinaatistossa. "
Käy lukion fysiikan kurssit uudestaan jos olet jo sen suorittanut tai jos et niin sitten ihan ensimmäistä kertaa. Iltalukiokin on olemassa.
Fiktiiviset näennäisvoimat eivät todellakaan vaikuta inertiaalikoordinaatistossa. - kalilei
laskentaako kirjoitti:
"... esittämäsi seikat, mikäli ne olisivat olennaisia ..."
Kun lopputulokseen on vaikutusta yli 10%, on se olennaista, ja jotkin noista esittämistäni seikoista voivat yksinäänkin tuplata kysytyn ajan noihin laskelmiinne verrattuna. Kokeilepa ihan käytännön kokeella, niin huomaat tuon itsekin.
Kokeellinen fysiikka on aina parempi kuin puutteellinen teoria tai oikean teorian soveltaminen väärin.
"ja se Corioliskiihtyvyyskin vaikuttaa myös inertiakoordinaatistossa. "
Käy lukion fysiikan kurssit uudestaan jos olet jo sen suorittanut tai jos et niin sitten ihan ensimmäistä kertaa. Iltalukiokin on olemassa.
Fiktiiviset näennäisvoimat eivät todellakaan vaikuta inertiaalikoordinaatistossa.Tästähän on koko ajan empiirinen koe menossa Italiassa, ja ei tainnut ihan riittääkään se ajan tuplaaminen, niin että on kokeellisellakin fysiikalla rajansa.
- En ymmärrä ?
laskentaako kirjoitti:
"... esittämäsi seikat, mikäli ne olisivat olennaisia ..."
Kun lopputulokseen on vaikutusta yli 10%, on se olennaista, ja jotkin noista esittämistäni seikoista voivat yksinäänkin tuplata kysytyn ajan noihin laskelmiinne verrattuna. Kokeilepa ihan käytännön kokeella, niin huomaat tuon itsekin.
Kokeellinen fysiikka on aina parempi kuin puutteellinen teoria tai oikean teorian soveltaminen väärin.
"ja se Corioliskiihtyvyyskin vaikuttaa myös inertiakoordinaatistossa. "
Käy lukion fysiikan kurssit uudestaan jos olet jo sen suorittanut tai jos et niin sitten ihan ensimmäistä kertaa. Iltalukiokin on olemassa.
Fiktiiviset näennäisvoimat eivät todellakaan vaikuta inertiaalikoordinaatistossa.Mitähän yrität todistella tuolla inttämiselläsi, paalun mahdollista käyttäytymistäkin sivuttiin kyllä jo edellä.
Niin kauan kun maapallo pyörii, coriolisvoima vaikuttaa, se ei ole fiktiivinen eikä sen vaikutusta voi poistaa koordinaatiston valinnalla. - laskentaako
En ymmärrä ? kirjoitti:
Mitähän yrität todistella tuolla inttämiselläsi, paalun mahdollista käyttäytymistäkin sivuttiin kyllä jo edellä.
Niin kauan kun maapallo pyörii, coriolisvoima vaikuttaa, se ei ole fiktiivinen eikä sen vaikutusta voi poistaa koordinaatiston valinnalla."Niin kauan kun maapallo pyörii, coriolisvoima vaikuttaa, se ei ole fiktiivinen eikä sen vaikutusta voi poistaa koordinaatiston valinnalla. "
Kuten jo sanoin, käy lukion fysiikan kurssit uudestaan, puhut täyttä puppua.
Johtunee siitä, ettet ymmärrä, kuten otsikossa jo myönsitkin.
Todellisilla inertiaalikoordinaatistossa esiintyvillä voimilla on aina vastavoima N3:n mukaisesti, mikä tiedoksi. Näennäisvoimilla (coriolis, etvös, keskipako, ...) ei ole.
Maapallon pyöriminen ei tuota näennäisvoimia, vaan kiihtyvän koordinaatiston käyttö, esim maapallon mukana pyörivän koordinaatiston, jolla on keskihakukiihtyvyyttä.
Käytä inertiaalista, niin ei ole näennäisvoimia vaikka kuinka pyörisi miten nopeasti tahansa. - laskentaako
En ymmärrä ? kirjoitti:
Mitähän yrität todistella tuolla inttämiselläsi, paalun mahdollista käyttäytymistäkin sivuttiin kyllä jo edellä.
Niin kauan kun maapallo pyörii, coriolisvoima vaikuttaa, se ei ole fiktiivinen eikä sen vaikutusta voi poistaa koordinaatiston valinnalla.http://en.wikipedia.org/wiki/Fictitious_force
"A fictitious force, also called a pseudo force,[1] d'Alembert force[2][3] or inertial force,[4][5] is an apparent force that acts on all masses in a non-inertial frame of reference, such as a rotating reference frame."
Fictitious forces on Earth
http://en.wikipedia.org/wiki/Fictitious_force#Fictitious_forces_on_Earth
"The surface of the Earth is a rotating reference frame. To solve classical mechanics problems exactly in an Earth-bound reference frame, three fictitious forces must be introduced, the Coriolis force, the centrifugal force (described below) and the Euler force." - laskentaako
kalilei kirjoitti:
Tästähän on koko ajan empiirinen koe menossa Italiassa, ja ei tainnut ihan riittääkään se ajan tuplaaminen, niin että on kokeellisellakin fysiikalla rajansa.
Jos tarkoitat Pisan tornia, niin siinä on kiinnitys maahan, mitä tämän ketjun keskustelun aiheessa taas ei lähtötietojen mukaan nimenomaan ollut.
Jos tarkoitat jotai muuta empiiristä koetta Italiassa, niin kerro mitä ? - laskentaako
laskentaako kirjoitti:
"Niin kauan kun maapallo pyörii, coriolisvoima vaikuttaa, se ei ole fiktiivinen eikä sen vaikutusta voi poistaa koordinaatiston valinnalla. "
Kuten jo sanoin, käy lukion fysiikan kurssit uudestaan, puhut täyttä puppua.
Johtunee siitä, ettet ymmärrä, kuten otsikossa jo myönsitkin.
Todellisilla inertiaalikoordinaatistossa esiintyvillä voimilla on aina vastavoima N3:n mukaisesti, mikä tiedoksi. Näennäisvoimilla (coriolis, etvös, keskipako, ...) ei ole.
Maapallon pyöriminen ei tuota näennäisvoimia, vaan kiihtyvän koordinaatiston käyttö, esim maapallon mukana pyörivän koordinaatiston, jolla on keskihakukiihtyvyyttä.
Käytä inertiaalista, niin ei ole näennäisvoimia vaikka kuinka pyörisi miten nopeasti tahansa.Iski kirjoitusvirhe, piti tietenkin olla Eötvös
http://en.wikipedia.org/wiki/Eötvös_effect - laskentaako
laskentaako kirjoitti:
http://en.wikipedia.org/wiki/Fictitious_force
"A fictitious force, also called a pseudo force,[1] d'Alembert force[2][3] or inertial force,[4][5] is an apparent force that acts on all masses in a non-inertial frame of reference, such as a rotating reference frame."
Fictitious forces on Earth
http://en.wikipedia.org/wiki/Fictitious_force#Fictitious_forces_on_Earth
"The surface of the Earth is a rotating reference frame. To solve classical mechanics problems exactly in an Earth-bound reference frame, three fictitious forces must be introduced, the Coriolis force, the centrifugal force (described below) and the Euler force."Sama paljon suppeammin suomeksi tämän sivun linkeissä :
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Näennäisvoimat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Näennäisvoima
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskipakoisvoima
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrrävoima
http://fi.wikipedia.org/wiki/Coriolis-ilmiö - No nyt ymmärrän
laskentaako kirjoitti:
Sama paljon suppeammin suomeksi tämän sivun linkeissä :
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Näennäisvoimat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Näennäisvoima
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskipakoisvoima
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrrävoima
http://fi.wikipedia.org/wiki/Coriolis-ilmiöYleensä se on aina sama juttu, kun fysiikan tuntemus rajoittuu googlaustaitoihin.
Mietis vaikka jos vedettäs suora rata Oulusta Helsinkiin, niin miksi huippunopea juna ei kulje radan keskellä, vaan nojaa oikealle ? ?
Tätä sivuvoimaa kutsuttiin opiskeluaikoinani coriolisvoimaksi ja olettaisin sen säilyneen edelleen.
Alkeisopetuksesa coriolisvoimaa käsitellään vain vapaan liikkeen ilmiönä, kuten ilmavirrat, jolloin ilmiö on virtuaalinen, mutta helpompi selittää.
Toivottavasti innokas opiskelu, muualtakin kuin vain wikistä, joskus kantaa hedelmää. - laskentaako
No nyt ymmärrän kirjoitti:
Yleensä se on aina sama juttu, kun fysiikan tuntemus rajoittuu googlaustaitoihin.
Mietis vaikka jos vedettäs suora rata Oulusta Helsinkiin, niin miksi huippunopea juna ei kulje radan keskellä, vaan nojaa oikealle ? ?
Tätä sivuvoimaa kutsuttiin opiskeluaikoinani coriolisvoimaksi ja olettaisin sen säilyneen edelleen.
Alkeisopetuksesa coriolisvoimaa käsitellään vain vapaan liikkeen ilmiönä, kuten ilmavirrat, jolloin ilmiö on virtuaalinen, mutta helpompi selittää.
Toivottavasti innokas opiskelu, muualtakin kuin vain wikistä, joskus kantaa hedelmää.Ensinnäkin Oulu on lähempänä maan pyörimisakselia kuin Helsinki.
Tästä seuraa, että Helsingin ratanopeus akselin ympäri on suurempi kuin Oulun.
Jos siis juna kulkee Oulusta Helsinkiin, sitä täytyy kiihdyttää Helsingin suurempaan ratanopeuteen eli itäänpäin. Vakiomassaiselle junalle pätee F=m*a, josta voit ratkaista tarvittavan nettovoiman F, kun tunnet kiihtyvyyden a sekä massan m.
Coriolisvoimia et tarvitse mihinkään, koska sellaisia ei ole edes olemassa.
Opiskele nyt vaan edes wikistä, jos et ehdi / jaksa niitä lukiokursseja opiskella.
Toki syvällisemminhän ymmärtäisit ihan oikeassa oppilaitoksessa nuokin asiat.
Ihan sama juttu vaikka keskihakuvoimankin kanssa.
Ajattelepa olevasi laiturilla seisomassa, jonka ohi kulkee lentotukialus 5 m/s.
Sen kannella ajaa auto ympyräradalla, kanteen nähden kehänopeudella 5m/s.
Kiertosuunta sellainen, että aina kunauto on laituria lähimpänä sen nopeus sinuun nähden on tasan nolla. Jos lasket keskihakukiihtyvyyden tuolla nolla nopeudella, saat tulokseksi nollan. Siitä huolimatta kannesta auton renkaiden kosketuspintoihin kohdistuu voimaa, mikä kiihdyttää autoa sinusta poispäin kyseisellä hetkellä.
Sinun käyttämässäsi inertiaalikoordinaatistossa vaan ei mitään keskihakuvoimaa esiinny, sensijaan laivan kannella seisovan henkilön inertiaalikoordinaatistossa autoon kohdistuu keskihakuvoimaa.
Tämä on sinulle tietysti vaikeata ymmärtää, mutta yritä nyt edes. - Miksi taas ?
laskentaako kirjoitti:
Ensinnäkin Oulu on lähempänä maan pyörimisakselia kuin Helsinki.
Tästä seuraa, että Helsingin ratanopeus akselin ympäri on suurempi kuin Oulun.
Jos siis juna kulkee Oulusta Helsinkiin, sitä täytyy kiihdyttää Helsingin suurempaan ratanopeuteen eli itäänpäin. Vakiomassaiselle junalle pätee F=m*a, josta voit ratkaista tarvittavan nettovoiman F, kun tunnet kiihtyvyyden a sekä massan m.
Coriolisvoimia et tarvitse mihinkään, koska sellaisia ei ole edes olemassa.
Opiskele nyt vaan edes wikistä, jos et ehdi / jaksa niitä lukiokursseja opiskella.
Toki syvällisemminhän ymmärtäisit ihan oikeassa oppilaitoksessa nuokin asiat.
Ihan sama juttu vaikka keskihakuvoimankin kanssa.
Ajattelepa olevasi laiturilla seisomassa, jonka ohi kulkee lentotukialus 5 m/s.
Sen kannella ajaa auto ympyräradalla, kanteen nähden kehänopeudella 5m/s.
Kiertosuunta sellainen, että aina kunauto on laituria lähimpänä sen nopeus sinuun nähden on tasan nolla. Jos lasket keskihakukiihtyvyyden tuolla nolla nopeudella, saat tulokseksi nollan. Siitä huolimatta kannesta auton renkaiden kosketuspintoihin kohdistuu voimaa, mikä kiihdyttää autoa sinusta poispäin kyseisellä hetkellä.
Sinun käyttämässäsi inertiaalikoordinaatistossa vaan ei mitään keskihakuvoimaa esiinny, sensijaan laivan kannella seisovan henkilön inertiaalikoordinaatistossa autoon kohdistuu keskihakuvoimaa.
Tämä on sinulle tietysti vaikeata ymmärtää, mutta yritä nyt edes.Minkä takia yrität päteä kertomalla näin alkeellisia asioita.
Keskittyisit nyt vaan niihin opintoihisi niin keskustelusi tasokin saattaisi yltää lähemmäksi järkevää.
Ps
Se junan sivuttaisvoima on m*w*v siis kiihtyvyys a=w*v !
Sieltä wikistä löydät sitten vapaan liikkeen corioliskiihtyvyyden kaavan: a=2*w*v .
Ja ei tarvitse kertoa, riittää kun selvität itsellesi että miksi näin.
- Pähkinä___
Niinpä! Kas kun en itse huomannut. Lisäksi pitäisi tietenkin tietää putoamiskiihtyvyys, korkeus meren pinnasta ja väliaine missä paalua poikkeutetaan, hydrostaattinen paine jne. Jos paalu olisi esimerkiksi miljoona kilometriä pitkä niin eihän se kaatuisi ollenkaan tai käyttäytyisi muuten erikoisesti. Myös corioliskiihtyvyys tulee ottaa huomioon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .452937Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen462844Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631242629Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3381694- 711074
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito101051Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.193917Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että101772Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde26760- 43722