Hei, mistään ei löydy tietoa missä voisi opiskella "aivotutkijaksi"? En tarkoita mitään psykologista juttua, vaan ihan solu- tms asioita jotka liittyy nimenomaan hermostoon ja aivoihin. Ja lääkishomma ei kiinnosta, en haluu kirjoitteleen reseptejä terveyskeskukseen.. Onko pakko lähteä ulkomaille jos haluu jotain tällaista, vai löytyykö suomesta?
Miten aivotutkijaksi?
kiinnostunut
198307
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Suomesta ei löydy varmaan mitään sulle sopivaa. Kehottaisin lähtemään sinne, missä pippuri kasvaa.
Jos oot oikeasti noin vitun tyhmä niin ei sinusta ole edes kaupan kassaksi.
Jos solupuoli kiinnostaa niin biologian suunnasta joku eläinfysiologia voisi olla oikea ala. Ainakin Helsingin yliopistosta löytyy.
Turku -> lääketieteellinen -> neurologia PET-keskus.
Tällä hetkellä Turussa on edistyksellisin (ainoa?) paikka Suomessa jossa tutkitaan/kuvannetaan aivoja funktionaalisesti reaaliajassa. Tutkimusprojektia riittää vaikka kuinka, mukaan pääset jo ekana opiskeluvuonna jos kiinnostaa.
Kaikista lääkäreistä ei tule reseptikoneita terveyskeskukseen; ihan hyvä jos joku valkkaa kammioonsa sulkeutuvan tutkijan uran... Mutta jos ihmisen toiminta ei kiinnosta niin paljon että hakisit/pääsisit lääkikseen, niin... voivoi.
TKK:lla teknillisen fysiikan osastolla lääketieteellisen tekniikan laboratoriossa pääsee mittailemaan aivojen magneettikenttiä. Itse en opiskele aivan juuri kyseistä pääainetta, mutta keväällä tuli tehtyä labratyö jossa tutkittiin aivojen magneettista vastetta äänisignaaliin MEG-laitteistolla. Jos tätä haluaa lukea, niin anatomialta ynnä muultä biologialta välttyy aika pitkälle mutta fysiikkaa ja matematiikka pääsee lukemaan pohjatiedoiksi sitäkin enemmän.
Hei!
Luulenpa, että puhut neurologin työstä. Sellaista nimikettä ei olekaan kuin aivotutkija.. Neurologin työ voi olla monenlaista; voit toki pyrkiä työskentelemään esim. kunnalliseen sairaalaan, jossa tutkit potilaita ja kirjoittelet niitä reseptejä, mutta voit myös (jos oikein etevä olet) edetä ihan tutkijaksi, jossa työhösi ei välttämättä kuulu edes ihmiset. Näin kuvittelisin mahdollisuudet, mutta kyllä sinun täytyy lääketieteellinen suorittaa ennenkuin voit haaveilla muusta..
Pidä vaan tavoitteet korkealla. Tsemppiä!
Miten sinulle voi tulla edes mieleen harkita aloittavasi aivan lääketieteen huipulta, sieltä minne läheskään kaikki halukkaat eivät koskaan pääse ja minne päästäkseen on tehtävä kovasti työtä? Miten voi olla mahdollista päästä neurologiksi, saatika sinun tyylilläsi "aivotutkijaksi", jos ei ole ikinä avannut lääketieteen kirjoja ja hankkinut itselleen rakoilemattomat tiedot lääketieteessä? Ei mitenkään!! Itse olen kevään uusi ylioppilas ja hain Turun lääketieteelliseen. Eilinen pääsykoekin jo kertoi että jopa lääkärin työ on muutakin kuin kirjatietojen soveltamista. Ei voi mitenkään olla mahdollista päästä tutkijaksi, jos ei perusasiat ole hallinnassa todella hyvin, silloinkin "aivotutkijalta" vaaaditaan paljon. Jos itse pääsen nyt syksyllä aloittamaan opinnot Turun lääketieteellisessä, aion hankkia itselleni todella hyvät tiedot ja sitten ehkä pyrin kohti neurologiaa, josta olen aina ollut kiinnostunut. Suosittelen sinulle samaa. Pitää muistaa ettei mitään saa ilmaiseksi. Kannattaa ensin harjoitella niillä kumisilla tekoaivoilla, ennen kuin ilmoittautuu ko. tutkijaksi *hieman kärjistäen* :)
Minulla kyllä on tuttava joka nimittää itseään juuri "aivotutkijaksi". On ollut sikakalliit laboratoriot ja kaikki; ja työ on siis juuri tuota kuin Sinä alkuperäinen toivot. Tuttavani on koulutukseltaan psykologian tohtori.
On olemassa lääketieteen tohtori ja filosofian tohtori, ei psykologian tohtoria.
Väärin... Aivan kuten on olemassa psykologian maistereita, on olemassa myös psykologian tohtoreita. Lyhennetään PsT.
Hei,
Ensinnäkin, paras vaihtoehto on pyrkiä lukemaan joko biokemiaa tai biologiaa, ja jälkimmäisessä valita fysiologia/neurobiologian erikoistumislinja. Ainakin Helsingin yliopistossa toimii useitakin ryhmiä, jotka paitsi tutkivat niin myös antavat alan koulutusta. Tämä on nimenomaan solu- ja molekyylitason, osittain myös käyttäytymisttkimusta, ja käsittääkseni kansainvälisesti hyvinkin kovatasoista. Tsekkaa vaikka :http://www.helsinki.fi/neurosci/index.htm
Neurologi, josta yllä mainittiin, on neurologisiin sairauksiin erikoistunut lääkäri, jolla ei välttämättä (eikä useinkaan) ole mitään tekemistä varsinaisen tutkimuksen kanssa.
Tuossa äskeisessä oli mainittu ihan hyviä vaihtoehtoja.
Lääkistäkään ei todellakaan kannata unohtaa: ensimmäiset vuodet ovat pelkkiä prekliinisiä aineita, joissa opiskellaan pohjatiedot juuri anatomiasta, fysiologiasta ja solubiologiasta sekä tietysti neurologiasta. Opetus on alkuun hyvin biolääketiedepainotteista, ja useimmissa tiedekunnissa on jo heti ensimmäisenä vuonna mahdollista päästä mukaan mitä moninaisimpiin tutkimusryhmiin - vaikka sitten aivoja tutkimaan. Eli siis: biologiaa, lääketiedettä tai psykologiaa (josta tosin mainitsit ettei innosta).
Hei vaan. Olen koulutukseltani lääkäri, mutta jo ensimmäisestä opiskeluvuodsta lähtien olen tehnyt tutkimustyötä opintojen ohella ja vuosi sitten väittelin tohtoriksi. Teen yhä tutkimustyötä, enkä ole ollut päivääkään terveyskeskuksessa töissä (paitsi pakollisen kahden viikon harjoittelun). Tutkimukseni ei ole neurotieteitä.
Sitten asiaan. Jos haluat aivotutkijaksi, kannattaa ensin miettiä tarkemmin mitä haluaa. Lääketieteellinen peruskoulutus on suotavaa siinä tapauksessa, että tutkisit esim. neurologisten sairauksien patofysiologisia mekanismeja. Jos taasen haluat tehdä ns. perustutkimusta eli selvittää solu- ja molekylitasolla normaalien aivojen toimintaa, suosittelisin mieluummin biotieteellistä koulutusta (biokemia, biologia, kemia) tai teknillistä koulutusta (esim. TKK:lla), jolloin voisit sivuaineenasi lukea lääketieteellistä fysiikkaa ja hakeutua esim. professori Riitta Harin aivotutkimusryhmään. Teknillisten ailojen aivotutkimus tosin painottuu usein kuvantamismenetelmiin ja niiden tuomaan apuun neuronaalisten perusmekanismien ymmärtämisestä. Psykologian alan koulutusta en suosittele ihmiselle, joka haluaa tutkia solu- ja molekyylitason mekanismeja.
Olet ilmeisesti vielä nuori ja tuskin vielä ylioppilas, joten en usko, että tässä vaiheessa voit vielä tietää tarkalleen minkälaista aivotutkimusta haluat tehdä. Suosittelen pyrkimään lääketieteelliseen, matemaattisluonnontieteelliseen tiedekuntaan tai teknilliseen yliopistoon/korkeakouluun omien muiden mieltymystesi mukaisesti ja käymään mahdollisemman varhaisessa vaiheessa juttelemassa eri aivotutkimusprojektien vetäjien kanssa. Näin saat kuulla miten omat intressisi ja tutkimusryhmän mielenkiinnot kohtaavat.
Hae AMKiin, saat samat tiedot mitä lääketieteellisestä mutta paremman käytännönkokemuksen. Ite opiskelen AMKssa aivotutkimusta ja valmistuttuani menen varmasti pelkkää kuivaa teoriaa lukeneiden lääkäreiden ohi!
Hehheh:)
*kuolee nauruun*
Minkä kiven alta näitä provoja oikein ryömii? Vetäkää nyt ammattisurkeakoululaiset ittenne jojoon. Vitun hoitsutkaan osaa nykyään edes laskea lääkeannostuksia oikein. Ole siinä sitten mukava "korkeakoulututkinnon" suorittaneille...
Käyt lääkiksen(ei vaikea) ja sit otat yhteyttä lääkefirmaan(on paljon) rupeet "tutkimaan"(helppoa) ja tienaat "riittävästi"..näitä "tutkijoita"(hyviä) on Suomi pullollaan..kyllä tänne vielä yksi(tutkija) mahtuu!
Huomaa etteivät kovin monet ole kuulleet biofysiikasta. Muuten se oltaisiin mainittu jo noissa vaihtoehdoissa.
Mutta asiaan. Biofysiikkaa voi opiskella pääaineena ainoastaan Oulun yliopistossa. Biofysiikassa käsitellään esim. ioni-virtoja solukalvolla ja tätä kautta hermosolujen toimintaa. Yksi tutkimusryhmä keskittyykin nimenomaan hermosolujen tutkimiseen, tarkemmin hyönteisten näköön. Mutta sieltä saa hyvän pohjan siihen että pääsee jonkin aivojen tutkimiseen erikoistuneen tutkimusryhmän jäseneksi.