Kokouksessa ei asia selvinnyt. Katsotaanpa ymmärtääkö täällä kukaan.
Vuoden 2010 aikana vettä on kulutettu 1602,30 euron edestä. Osakkaat ovat maksaneet vesiennakkoa/10 euroa/kk/huoneisto/8 huoneistoa, yhteensä 960 euroa.
Tilinpäätökseen on merkitty vastikkeina kerätty 1240,81 euroa.
Useimmissa huoneistoissa käytetään vettä enemmän kuin kympin edestä kuukaudessa. Heitä on joka vuosi lisälaskutettu vedestä huoneistokohtaisen mittarilukeman mukaan.
Tämän kirjoittaja yksin asuessaan on maksanut lisälaskua tilikauden 2009 vedestä 22,91 euroa ja tilikauden 2010 vedestä 26,52 euroa.
Miksi ne viime tilikauden jälkeen lisälaskulla perityt eivät näy tiliotteella? Siis tilikauden 2009 jälkeen tammikuussa laskutettuja rahoja ei näkynyt vuoden 2010 tilinpäätöksessä?
Myös lisälaskuilla perityt rahat pitäisi näkyä tilinpäätöksissä.
Vuoden 2010 aikana vettä on kulutettu 1602,30 euron edestä. Osakkaat ovat maksaneet vesiennakkoa/10 euroa/kk/huoneisto/8 huoneistoa, yhteensä 960 euroa.
Tilinpäätökseen on merkitty vastikkeina kerätty 1240,81 euroa.
Useimmissa huoneistoissa käytetään vettä enemmän kuin kympin edestä kuukaudessa. Heitä on joka vuosi lisälaskutettu vedestä huoneistokohtaisen mittarilukeman mukaan.
Tämän kirjoittaja yksin asuessaan on maksanut lisälaskua tilikauden 2009 vedestä 22,91 euroa ja tilikauden 2010 vedestä 26,52 euroa.
Miksi ne viime tilikauden jälkeen lisälaskulla perityt eivät näy tiliotteella? Siis tilikauden 2009 jälkeen tammikuussa laskutettuja rahoja ei näkynyt vuoden 2010 tilinpäätöksessä?
Myös lisälaskuilla perityt rahat pitäisi näkyä tilinpäätöksissä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
LAINANLYHENNYSRAHASTO
28.3.2011 Hallituksen kokouksessa kysyin, miksi minun lainaosuuden poismaksamista ei oltu merkitty lainanlyhennysrahastoon, vaikka muiden poismaksut ovat lainanlyhennysrahastossa.
Isännöitsijä sanoi kysyvänsä asiasta kirjanpitäjältä ja soitti heti kesken kokouksen jonnekin. Puhelimen suljettuaan hän sanoi, että ”Taseessa oleva Lainanlyhennysrahasto ei ole kattosaneerauslainoja varten. Se on vanha rakennuksenaikainen ja poistuu sieltä rakennusrahastoon.”
Tarkistin asian kun tulin kokouksesta. Vuoden 2007 taseessa ei ole lainanlyhennysrahastoa. Se on ilmestynyt vasta vuoden 2008 taseeseen, jolloin kattolainan poismaksuja alkoi olla. (Rakennuksen aikainen laina on ollut maksettuna jo pitempään).
27.04.2011 pidettyyn varsinaiseen yhtiökokoukseen oli jo keksitty lainanlyhennysrahasto- asiaan uusi selitys. Sen mukaan Lainanlyhennysrahastoa ei ole viime vuodelle perustettu.
Tämän kirjoittajalla otettiin salaa pääomavastikkeista siten, että osa maksamisani päomavastikkeista jätetiin toimittamatta lainan lyhennyksiin.
Kun tämä tuli ilmi, keksittiin alijäämän verukkeita.
Olin ostanut huoneiston 2009 ja maksanut pääomavastikkeeni. Nyt asuntoyhtiötä hallitsevat samat, jotka tekivät päätöksen muuttaa lainaehtoja.
1. Pääoma-alijäämän” selitys
Ensikertaa sanaa ”alijäämä” käytettiin kun isännöitsijä sähköpostissa vastasi 24. elokuuta 2010 12.46 näin:
”Tilinpäätöksessä 2009 näkyy, että lainaa varten on kerätty liian vähän pääomavastikkeita kesästä 2009 vuoden loppuun. Tilinpäätöksessä näkyy siis alijäämää. Nyt vastiketta peritään niin, että tämä alijäämä saadaan korjattua ja lainan takaisinmaksuaika pysyy siten samana.”
Kysyin isännöitsijältä (sp.) 24. elokuuta 2010 20.24: ”Johtuuko alijäämä siitä, että selluvillaa laitettiin katon eristeeksi vasta, kun siitä maksettiin eri korvaus, siis toisin kuin oli alunperin sovittu?”
25.8.2009 8.46 Isännöitsijä vastasi (sp.): ”ei johdu. Yläpohjaan asennettu lämmöneriste sisältyi loppujen lopuksi kattourakkasummaan, eikä siitä tullut talolle lisäkuluja”.
2. ”Pääoma-alijäämän” selitys
Isännöitsijän esimies väitti 15.10.2010 klo 10.01 (sp.):
”Eli käytännössä vuonna 2008 on toimittu hölmösti, koska pankkiin on lyhennetty huomattavasti enemmän, mitä osakkailta on kerätty. Tämä johtuu varmastikin siitä, että aluksi on tehty laskelma, jossa kaikki osakkaat maksaisivat pääomavastiketta, mutta neljä huoneistoa onkin maksanut osuutensa pois. Huoneisto 1 on maksanut pääomavastiketta marraskuuhun 2008 ja maksanut osuutensa pois sitten. Muut kertamaksajat ovat halunneet maksaa osuutensa heti.
Joulukuussa 2008 asiaa on oikaistu siten, että pääomavastiketta on nostettu ja lainaohjelmaa muutettu. Vuosi 2009 on sitten mennyt asiallisesti, mutta toisaalta alijäämää ei ole silloinkaan kerätty kiinni.
Johtopäätöksenä tästä on se, että pääoma-alijäämä taloyhtiölle on syntynyt heti lainan alussa ja sitä ei ole koskaan kiritty kiinni. Käytännössä lainalliset osakkeet ovat siis lainanneet rahaa taloyhtiön hoitopuolelta, jotta nuo lyhennykset ja korot on voitu pankkiin maksaa. Tämä alijäämä on siis lainallisten osakkaiden velkaa taloyhtiön hoitopuolelle. Tapaus on yleinen taloyhtiöissä, mutta suhteessa talon kokoon, on kysymyksessä melko suuri alijäämä.
Vaikka alijäämää on yhtiölle syntynyt, ei kukaan ole tilanteen vuoksi kärsinyt taloudellista tappiota, vaan asia korjaantuu kun lainallisille osakkaille huomioidaan tuo pääomapuolen alijäämä. Lisäksi koroissa on tietysti säästetty kun lainaa on lyhennetty nopeammin.
Ihmettelin hieman kuitenkin sitä, että kyseessä olevan huoneisto 3 kohdalla pääomavastike on alkanut pyöriä vasta joulukuussa 2008. Tähän syytä en tähän hätään mistään löydä, mutta täytyy tutkia onko siihen joku peruste”.
3. ”Pääomavastikealijäämän” selitys
Pääomavastikkeita on maksettu kattosaneerausta varten otetuilla lainarahoilla vuonna 2008.
Toisaalta kuulin, että silloinen isännöitsijä oli todennut, ettei valtion korjaus / energia-avustusta ole ollut saatavilla kyseisenlaisiin korjauksiin.
Mistä kaupanteon osapuolet vastaavat
Kauppakirjassa sanotaan mm., että ”Huoneistosta menevästä yhtiövastikkeesta, rahoitusvastikkeesta ja vesimaksuista vastaavat osapuolet ja muista mahdollisista maksuista omistusaikojensa mukaisesti.”
Hoitovastikkeet 2006 – 2010
Koska 4.3.2010 pöytäkirjasta paljastui hoitovastike –alijäämä (v. 2009 ylimääräisen hoitovastikkeen keräämisestä huolimatta), katselin talousarvioista toteutuneita hoitovastikkeiden yli/alijäämiä jo sitäkin silmällä pitäen, kun isännöitsijän esimies selitti, että v. 2008 oli lainattu hoitovastikkeita pääomalainan maksuun.
Talousarviossa 2009 on seuraavat tiedot toteutuneista hoitokatteista:
V. 2006 – 760,76,,
v. 2007 – 143,48,,
v. 2008 760,11
Talousarviossa v. 2010 näkyy toteutunut hoitokate v. 2009 – 341,78.
Talousarviossa v. 2011 näkyy toteutunut hoitokate v. 2010 1274,10
Kyselin isännöintifirman henkilöiltä, onko sille väitteelle näyttöä, että hoitovastikkeista olisi maksettu jonkun pääomalainaa.
Silloin Isänöitsijän esimies, joka oli jo aikaisemmin sanonut isännöitsijälle, ettei tämän tarvitse enää vastailla minun kysymyksiin, soitti minulle ja sanoi, että kirjanpitäjälle ei saa soittaa ja että tämän on loputtava!
4. Pääoma-alijäämän selitys
Pankissa sanottiin, että pääomavastikealijäämä oli syntynyt siitä, kun niin moni osakas oli maksanut lainaosuutensa niin lyhyen ajan sisällä. (suusanallisesti ilmoitettu).
Kävin toistamiseen pankissa, jossa pankinjohtaja näytti isännöitsijäntodistuksesta mihin kohtaan alijäämä olisi merkitty, jos sitä olisi.
Hoitovastiketilille oli pullahtanut rahaa yli 5000. Minulta yhdestä ja kunnalta kolmesta huoneistosta on hävinnyt tonni kunkin huoneiston omistajan rahavaroista.
Kirjoittelen tänne, koska kokoukseen oli kutsuttu sellainen henkilö, - ei osakas, jonka tarkoitus oli puhua päälle ja vaientaa.
http://www.taloyhtio.net/keskustelu/ kirjoita tänne.
Tuo kiinteistöliitto on hyvä! Yllätys minulle oli se, että siellä keskustelupalstalla voi käydä, vaikka asuntoyhtiö ei ole jäsenenä.
taasko se alkaa,elä nyt jaksa kitistä.relaa
Sinulle voisi ollakin vaikeaa ensin ymmärtää jokin asia ja sitten kirjoittaa siitä.
No helevetti. Pitäähän niille kovapalkkasille vesilaitoksen miehille jostain rahaa saaha.
Tietenkin vedestä on maksettava, kun on kerran tehty sellainen sopimus!
Kysymys on siitä, että osakkaiden maksamien vesilaskujen pitää näkyä tilinpäätöksessä. Siitäkin on sovittu kirjanpitolaissa.
Menettely, jossa lisälaskutettuja ei ilmoiteta tilinpäätöksessä, on kuin salatasku, jossa rahoja voi säilyttää niin, etteivät osakkaat tiedä niistä.
Koska jokaisella on huoneistokohtainen vesimittari, menettely voisi olla sellainenkin, että jokaisesta huoneistosta maksetut ennakot, 12 x 10 euroa lasketaan yhteen vuoden alussa maksettujen mahdollisten lisälaskujen kanssa ja ne ilmoitetaan tilinpäätöksessä.
Pikkuvirhe toiseksi viimeisessä kappaleessa. Tämä: toki ne tiliotteella näkyvät, mutta ei tilinpäätöksessä.
Joo joo, kyllä kokoukseen tullut tulkki esitti, että tänä alkuvuonna käytettyä vettä ei ole voitu laskea viime vuoden tilinpäätökseen.
Mutta entäpä vuoden 2010 alussa laskutetut, siis lisälaskutus vuoden 2009 vedestä? Se olisi kerinnyt oikein hyvin vuoden 2010 tilinpäätökseen.
Sillä jossain ne pitää näkyä.
Katson kiinteistöliiton sivua, ymmärretäänkö siellä asuntoyhtiölakien mukaisia ratkaisuja vai menetelläänkö mäntyharjulaisittain.
Paremmin kuin tällä palstalla.
Jos nää vesilaitoksen miehet kapakissa kehuu että saavat puolet palakastaa varallaolo korvauksena on kaikkien syytä osallistua talkkoisiin.
Voi Herranjestas! Taasko tää kitinä ja jankutus alkaa... Ala nyt hyvä ihminen jo katsoa elämää eteenpäin! Itse asiasta en tiedä mitään, mutta jo alkaa tympimään tollanen samasta asiasta vatvominen. Virheitä tapahtuu, elämä ei ole aina reilua....so what??
Sinä siedät taloudelliset väärinkäytökset (kunhan ne eivät kohdistu sinuun), mutta sitä et siedä, että muille aiheutetuista menetyksistä puhutaan kunnes ne korjataan.
Täällä palstalla ne ei korjaanu,jos yleensä on mitään väärin.
On todella hyvä että edes joku ottaa kantaa tällä palstalla. Tällä kylällä vuokralaiset sekä osakkeiden omistajat ovat joutuneet viime vuosien aikana hyväksikäytön uhreiksi. Syyllisiäkin on vain yksi kusettaja. Toivotaan ettei hänen lärviään ja "mussutuksia" täällä tarvitse enää kenenkään kohdata. Häätö kunnasta olisi ihan oikea toimenpide ei toivotuille henkilöille.