Viimein yksi ihminen NÄKI, YMMÄRSI sen millaisia vanhempani ovat olleet!
Hän on järkevä, hillitty ihminen joka ei suutu vähästä. Hän ei ikinä ylireagoi.
Hän on terve - minä taas olen sairastanut masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa, joten minusta voi sanoa etten täysin ole ja ajatukset on vääristyneet.
Tämä yksi ihana ihminen puuttui asiaan. Enää en ole lapsi, enkä nuori, vaan aikuinen. Mutta hän otti ja veti sen lapsen pimeästä aurinkoon mikä minun sisälläni on. Edes hetkeksi. Hän auttoi minua ja vapautti minut jollain tapaa.
Outoa miten niin pienelläkin eleellä voi olla iso vaikutus. Että hän ymmärsi, näki ja sanoi että tuo on VÄÄRIN. Sitä eivät pysty kaikki näkemään, vaan ajattelevat sen olevan normaalia huolehtimista.
En halua kertoa tarkemmin mistä on kyse, mutta haluan teidän kaikkien tuntevan joskus saman. Että joku ihminen NÄKEE sen vääryyden mitä kohtaan teitä on tehty, sanoo että te ette ylireagoi tai kuvittele ja auttaa.
Se on uskomaton tunne. Väkivaltaa on niin paljon näkymättömänä, ettei sitä moni tiedä.
Vanhemmat voivat pitää aikuista lasta otteessaan, vaikka tämä ei enää juuri koskaan kävisi kotona ja olisi jo vuosia asunut pois kotoa. He voivat jatkaa henkistä väkivaltaa. Mitä lapsi voi tehdä, hakea lähestymiskieltoa? Todella rankka ja raskas prosessi, johon minä en olisi valmis ja silloin vasta kaikki leimaavatkin minut pahaksi! Eikä lähestymiskieltoon ehkä olisi riittäviä syitäkään.
Miksi kaksi aikuista, mies ja nainen, hankkivat lapsen 80-luvulla, viattoman tyttölapsen jota alkoivat pitää kuin nukkena jolla ei ole omaa tahtoa?
Eristivät sukulaisista, harjoittivat henkistä väkivaltaa? Tytön fyysinen vamma ja kehittyvät henkiset ongelmat, kuten masennus auttoivat heitä.
Miksi on tällaisia vanhempia?
Väkivalta on niin NÄKYMÄTÖNTÄ!
Hän on järkevä, hillitty ihminen joka ei suutu vähästä. Hän ei ikinä ylireagoi.
Hän on terve - minä taas olen sairastanut masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa, joten minusta voi sanoa etten täysin ole ja ajatukset on vääristyneet.
Tämä yksi ihana ihminen puuttui asiaan. Enää en ole lapsi, enkä nuori, vaan aikuinen. Mutta hän otti ja veti sen lapsen pimeästä aurinkoon mikä minun sisälläni on. Edes hetkeksi. Hän auttoi minua ja vapautti minut jollain tapaa.
Outoa miten niin pienelläkin eleellä voi olla iso vaikutus. Että hän ymmärsi, näki ja sanoi että tuo on VÄÄRIN. Sitä eivät pysty kaikki näkemään, vaan ajattelevat sen olevan normaalia huolehtimista.
En halua kertoa tarkemmin mistä on kyse, mutta haluan teidän kaikkien tuntevan joskus saman. Että joku ihminen NÄKEE sen vääryyden mitä kohtaan teitä on tehty, sanoo että te ette ylireagoi tai kuvittele ja auttaa.
Se on uskomaton tunne. Väkivaltaa on niin paljon näkymättömänä, ettei sitä moni tiedä.
Vanhemmat voivat pitää aikuista lasta otteessaan, vaikka tämä ei enää juuri koskaan kävisi kotona ja olisi jo vuosia asunut pois kotoa. He voivat jatkaa henkistä väkivaltaa. Mitä lapsi voi tehdä, hakea lähestymiskieltoa? Todella rankka ja raskas prosessi, johon minä en olisi valmis ja silloin vasta kaikki leimaavatkin minut pahaksi! Eikä lähestymiskieltoon ehkä olisi riittäviä syitäkään.
Miksi kaksi aikuista, mies ja nainen, hankkivat lapsen 80-luvulla, viattoman tyttölapsen jota alkoivat pitää kuin nukkena jolla ei ole omaa tahtoa?
Eristivät sukulaisista, harjoittivat henkistä väkivaltaa? Tytön fyysinen vamma ja kehittyvät henkiset ongelmat, kuten masennus auttoivat heitä.
Miksi on tällaisia vanhempia?
Väkivalta on niin NÄKYMÄTÖNTÄ!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.