Minulla on 12V halogeenilampulle tarkoitettu Osramin hakkurivirtalähde, joka antaa valmistajan mukaan 52kHz, mittaukseni mukaan 56kHz vaihtojännitettä.
Jännite on valmistajan mukaan 11,2V, mutta haluaisin mitata sen. Flukeni ei kuitenkaan ymmärrä kuin korkeintaan 1kHz jännitteen päälle. Millä mittarilla tai menetelmällä jännitteen voisi luotettavasti mitata? Jos tuota lähtisi tasasuuntaamaan, vaatisiko se jotain erityisiä puolijohteita, vai kävisikö tavallinen tasasuuntaussilta?
Haluaisin mitata jännitteet uudesta ja vanhasta hakkurista, koska uuden kanssa tuon pöytävalaisimen valo (35W) näyttää himmeämmältä kuin vanhalla. 11,2V on suunnilleen -6,5% kahdestatoista voltista.
Jännite on valmistajan mukaan 11,2V, mutta haluaisin mitata sen. Flukeni ei kuitenkaan ymmärrä kuin korkeintaan 1kHz jännitteen päälle. Millä mittarilla tai menetelmällä jännitteen voisi luotettavasti mitata? Jos tuota lähtisi tasasuuntaamaan, vaatisiko se jotain erityisiä puolijohteita, vai kävisikö tavallinen tasasuuntaussilta?
Haluaisin mitata jännitteet uudesta ja vanhasta hakkurista, koska uuden kanssa tuon pöytävalaisimen valo (35W) näyttää himmeämmältä kuin vanhalla. 11,2V on suunnilleen -6,5% kahdestatoista voltista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Häviöistä unohdin mainita, että 2,7m kokonaisjohtopituudella (sec) valo oli surkean himmeä. Johdossa ollut sulakekin (F5AH) teki vielä häviönsä (nyt poistettu).
Kaapeli on 0,824mm2 (18AWG). Johdon induktanssi vissiin on syynä häviöön. 3A tasajännitteellä kyllä kulkisi tuossa. Lyhensin johtoa useaan kertaan, ja nyt sen kokonaispituus on yksi metri, kun valaisimen sisälläkin oleva (70cm) johto lasketaan mukaan.
Tee kaapelista parikierre, eli kierrät kaapelin kierteelle. Toimii ainakin 100kH:iin saakka hyvin.
Jotain erikoista hertsejä mitattiin, mikähän olikaan projekti silloin, mutta kaverin fluke toimi hyvin siinä kanssa että saadaan oikea tulos, oma mittari ja fluke näytti samaa...
Juu oli tietokoneella tehty taajuusmittaus kaiuttimille, että voi kokeilla kaiuttimien taajuustoistoa..
Joku 1 mittari voi olla väärässä.
Periaatteessa tasasuuntaamalla saa tehollisarvon, jos ulos tulee kanttiaaltoa ja pulssisuhde (pulssi/tauko) on 50%. Mittauskytkentä onnistuu diodeilla IN4148 tai 1N448. Eipä nuo nopeat dioditkaan ole hinnan kiroissa. Esim. BYV29, BYX50,BYV27,BYV95 tai schottky, esim. BYV19. Yksi diodi ja varauskondensaattori riittää, jos et kuormita mittauskytkentää.
Kyllähän 50kHz kanttiaalto alkaa olla suurtaajuutta, joten liitosjohdollakin alkaa olla merkitystä. Paras johto olis ns. Litz-langasta tehty liitosjohto, eli nippu ohuita toisistaan eristettyjä johtimia.
Miksi sitä virtalähdettä voi laittaa valaisimen viereen.
Ongelmasi saattaa johtua siitäkin, että ne halogeenilampun hakkurivirtalähteet, mitä minä olen hypistellyt käsissäni, ovat yksinkertaisia, halvalla tehtyjä vapaasti värähteleviä oskillaattoreita, missä pulssisuhteet ja aaltomuoto saattaa olla epäedullinen ja valmistushajontakin suuri.
Ainoa todella luotettava tapa suurtaajuusjännitteiden ja virtojen mittaamiseen on bolometri. Kaikki diodit ja tasasuuntaajat voi unohtaa.
Bolometrin voi rakentaa monellakin tavalla; helpointa tässä tapauksessa lienee 12 V lampun ja LDR-vastuksen käyttäminen. Lamppu kytketään virtalähteen lähtöön ja LDR ohmimittariin. Lampulla valaistaan LDR. Tietysti rakennelma pitää suojata ulkopuoliselta valolta.
Mitataan LDR:n resistanssi suurtaajuuslähdettä käytettäessä. Sitten kytketään lamppu säädettävään tasasähkölähteeseen, ja säädetään jännitettä niin, että LDR:n resistanssi on sama kuin edellä. Mitataan tasasähkölähteen jännite. Se on siinä.
Menetetelmä toimii, oli taajuus 10 Hz tai sitten 10 GHz.
Tossa Osram HT 65/230-240/12SB käyrä mitattuna halvalla oskilloskoopilla.
http://www.kaipuu.fi/misc/osc_4429_k.jpg
http://www.kaipuu.fi/misc/osc_4427_h.jpg
http://www.lampenhandel.de/media/docs/osram-halotronic-htm-trafo.pdf
Katselin skoopilla ton ulostuloa kuormitettuna 20 watin halogeenilampulla.
Sieltä tulee speksin mukaisesti 45 kHz:n vaihtojännitettä ja lisäksi runsaasti kerrannaisia.
Noin korkea taajuus vaatii schottky-diodisillan ja suotokondensaattorin saadakseen siitä käyttökelpoista jännitettä esim. LEDeille.
Kunnollisella skoopilla mitattuna kuvien pitäis olla tämäntyylisiä. Tuossa on 100Hz verhokäyrä, eli kokoaaltotasasuunnattu 50Hz = 100Hz moduloi oskillaattoria, koska isoa verkkojännitteen varauskondensaattoria ei käytetä.
http://danyk.wz.cz/elhatr04.jpg
50Hz verhokäyrä ei ole aivan sinimuotoista, kun on käytetty 2 x 1uF verkkojännitteen suodatusta ( kytkentä http://danyk.wz.cz/elhatr.png ) Normaalisti nuo kondensaattorit ovat 2 x 0,1uF.
Tässä kuvassa näkyy 50khz värähtely osuus (jakson pituus 20us) 100Hz signaali sotkee värähtelyn tahdistusta (triggauksen vaihe 50kHz signaalin suhteen vaihtelee 100Hz tahdissa ), jolloin muodostuu nuo leveät palkit.
Koko rakenteluprojekti löytyy sivulta http://danyk.wz.cz/elhatr_en.html
Kytkennässä käytetään halogeenivirtalähteeseen tarkoitettua ohjainmikropiiriä IR2153.
http://www.irf.com/product-info/datasheets/data/ir2153.pdf
Tuota kuvaa
http://www.kaipuu.fi/misc/osc_4427_h.jpg
kun yritän analysoida silmillä, niin ulostulo on melko sinimuotoinen tai kolmmioaaltoa, mikä spektrin suhteen lähellä siniä, mutta siinä on sekä FM- että AM-modulaatiota kuormituksen tahdissa.
Tämä oliskin enemmän järkeenkäypää. Ajatelkaa, millainen häiriögeneraattori siitä tulisi, jos jotain 50kHz kanttiaaltoa työnnettäisiin halogeeniin ja liitosjohtoja olis metrikaupalla.
Mittasin 10v. vanhan Halotronic HTM 70/230-240 (20-70W) jännitteen toisen 35W lampun kannalta.
http://img573.imageshack.us/img573/8163/osram1.gif
http://img861.imageshack.us/img861/8160/osram2.gif
http://img8.imageshack.us/img8/3636/osram3.gif
http://img818.imageshack.us/img818/9214/osram4.gif
Jännitteen mittaaminen on paras tehdä true RMS mittarilla, jossa taajuusalue yltää vaadittavaan 50..100 kHz:iin.
Kiitos monista vastauksista. Kaksi kertaa kirjoitukseni on kadonnut ennen lähettämistä. Yritän vielä, lyhyemmin.
Johtimien kiertäminen ei oikein onnistu, koska pituutta on vain 30 cm, mutta laitan idean korvan taakse. Tällainen Ikean (Huså) valaisin:
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/30027791
Ja tällainen Osramin Halotronic HTM 70/230-240 muuntaja:
http://www.osram.com/_global/pdf/Professional/ECG_&_LMS/ECG_for_halogen_lamps/130W005GB.pdf
Bolometri on minulle uusi asia. Pitää kattoa Googlesta tarkemmin.
"Ajatelkaa, millainen häiriögeneraattori siitä tulisi, jos jotain 50kHz kanttiaaltoa työnnettäisiin halogeeniin ja liitosjohtoja olis metrikaupalla."
Siis sini tai kolmio häiriöi vähemmän kuin kanttiaalto? Mielenkiinto herää, kun en asiaa lähemmin tunne.
"Jännitteen mittaaminen on paras tehdä true RMS mittarilla, jossa taajuusalue yltää vaadittavaan 50..100 kHz:iin."
Tuohon vaaditaan joku Fluken huippumalli (287), mutta sekin on epätarkka: +-3,5% +40 numeroa huonompaan suuntaan. Täytynee tyytyä tämän muuntajan alhaiseen (11,2V) jännitteeseen tai etsiä jostain tasajännitelähde. 12Vdc, eikä ongelmia ole. Miksi tuollaisia korkeita taajuuksia ylipäätään on lähdössä? Miksei tasajännitettä?
Se minun 177 on kyllä True RMS, mutta taajuusalue ei riitä.
"Miksi tuollaisia korkeita taajuuksia ylipäätään on lähdössä? Miksei tasajännitettä?"
Ainut selitys on halpuus. Vapaasti värähtelevä oskillaattori on halpa, pari transistoria ja muuntaja. Ja tasasuuntaajan poisjätössäkin säästetään. Kunnollisen hakkuripowerin teko on huomattavasti kalliimpaa.
"Vapaasti värähtelevä oskillaattori on halpa, pari transistoria ja muuntaja."
Ymmärrän. Toisaalta, kyseisessä aparaatissa lienee muutama muukin komponentti, koska sitä voi himmentää hehkulampun himmentimellä (leading AND trailing edge phase control). Tää vehje maksaa karkeasti ottaen 20-25 eur, ostopaikasta riippuen. Mitä luokkaa se kunnollinen hakkuripoweri maksaa??
Sattui netissä silmiin tuo yleisesti käytetyn halogeenilampun vapaasti värähtelevän hakkurimuuntajan kytkis ja toimintaselostus:
http://skyline-bg.com/ref/13707.pdf
Vaikka kytkentä on yksinkertainen, se soveltuu myös himmentimen perään. Sivulla 2 on selostettu oikosulkusuojaus/pehmeä käynnistys, kun lampun hehkulanka on kylmä. Yleensä halogeenivirtalähteessä on suurinpiirtein sama kytkentä, mutta niissä on myös ylikuumenemissuoja. Tuossa yläpuolen fileessä on vain periaatekytkentä. Siitä puuttuu selvyyden vuoksi muutama komponentti.
Tuossa on toinen pdf-filu, josta selviää hieman lisää:
http://www.radioman-portal.ru/sprav/pdf/motorola/mos/ar609rev0.pdf
Jos sulla on esim. 10k iso vastus (kokoluokkaa n 5cm pitkä) vähennät jännitettä ja Kirchoffilla lasket sen tietyllä toleranssilla sitten.