sinua tarpeeksi kun nähtiin. Tunsin tietäväni, mitä olet sanomassa ja mitä ylipäätään mistään ajattelet. Kiiruhdin puhumaan itsestäni. Moni asia jäi sanomatta. Kannustamatta ja kertomatta kuinka paljon arvostaa. Toivottavasti tiedät sen silti.
Harmittaa
etten kuunnellut
23573
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mä en ole koskaan mikään puhuja ollutkaan. Jää aina paljon sanomatta riippumatta siitä puhuuko toinen päälle vai ei. :)
Jotkut ajatukset sitäpaitsi parempi ehkä pitää sisällä. ehkä.
jaa. :(
Sorry. Oli aika yliampuva kommentti. Vaikutti vaan vittuilulta. Yms.. Käyn aika ylikierroksilla :/
Joo niin pitäisi, mutta eihän sitä pysty jos on kerrankin jotain sanottavaa.
mun ongelma...kun uskallan puhua (ja tässäkin tapauksessa kirjoittaa) niin sitä luullaan vittuiluksi
parempi siis olla hiljaa usemmiten..monista asioista pitäisi puhua mutta ei uskalla...ei löydy ääntä
-.-
No ei kait ku käsketään painaa pää paskaan ynnä muuta kivaa... hiljenee viimeistään muutaman kerran jälkeen, mitä ei aina ne kehottelijat taas ymmärrä, että sellaisella kehottelulla on vaikutuksensa.. :/
ei kai sitä sellasia kehotuksia tartte kuunnella?
Tiedän tunteen! Oikeasti olen todennäkösesti samantapainen immeinen.. :)
Niinhän se meni, enkä koskaan saanut tietää sun todellisia ajatuksia musta, mut se on ollutta ja mennyttä - korjaa tilanne kun kohtaat jonkun toisen...
ollutta muttei mennyttä!
joo ymmärrän, jos olet hän.
Ai, niinkö... no, valaisetko hieman mitä odotat minun tekevän?
Niinhän se meni, enkä koskaan saanut tietää sun todellisia ajatuksia musta, mut se on ollutta ja mennyttä - korjaa tilanne kun kohtaat jonkun toisen...
Niin???
Meinaat että ollaan samanlaisia ja tehdään samat asiat - niinkö :)
mun kirjoittama, mutta eipä ole. Ajatus siitä, että joku selittäisi ajatuksiani tuntuu epämiellyttävältä. Kyllähän nekin voi tulkita väärin kun ei ole elänyt elämääni.
Joskus hermostuksissa tulee puhuttua päälle, totta tuo, mutta vain se.
Ihan itsestäni puhuin ja siitä, että kun on innostunut toisesta, haluaa jakaa ajatuksiaan - ja pysähtyminen joihinkin asioihin välillä jää. Eikä siinä tilanteessa konkreettisestii ajattele, että tietäisi mitä toinen ajattelee. Mutta tuttuuden tunne kuitenkin vaikuttaa kaikkeen.
Valitettavasti en ymmärrä mitään?
Joten et viitsis vääntää rautalangasta? ; )
Lupaan vääntää, kun osut kohdalle ja kovasti. ;P
Kenelle tarkoitat viestisi ,sopisi niin minuun ja häneen
Olisin halunut kertoa hänelle niin paljon ,en saanut sanottua ,vaan vaikenin
Miksi tunteista on niin vaikea kertoa ,juuri hänelle josta välittää.
hmm... milloin näimme?
maaliskuussa
Kyllä me nähdään. Poikkea vaan joskus sinne,missä tiedät minun "majailevan". Mennään sitte vaikka kaffelle jutteleen jonnekki.
Nähtiin viime kuussa. Itsenipurkua vaan tämä..
Enkä ole kirjoittanut tähän ketjuun kuin nämä kolme ap-viestiä.