tämä tunne on mitä sua kohtaan tunnen. Se on Ihastumista, seksuaalistavetoa, sähköä, jotain tuttua katseessasi. Kirjoitin joskus sielunkumpanuudesta, olisiko se sitä, se selviää tilassa missä kumpikin voisi olla rentona omaitsensä. Jos joskus vielä voitaisiin puhua, olisi hienoa jos ne koskisi aluksi jotain aivan muuta.
Jotain muuta tässä myös on, mikä ei anna syytä luovuttaa, mikä sussa nainen on, tää on todellakin jotain niin häkellyttävää ja ainutkertaista. Siis jo se, että mun käytös sai jotain aivan uusia ulottuvuuksia.
Jotain muuta tässä myös on, mikä ei anna syytä luovuttaa, mikä sussa nainen on, tää on todellakin jotain niin häkellyttävää ja ainutkertaista. Siis jo se, että mun käytös sai jotain aivan uusia ulottuvuuksia.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Mitä sinä nainen höpäjät?
Mikä sua vituttaa:)
Ketä tahansa naistahan tuo teksti imartelisi, ja on helppoa omaksua se itselleen.
Käy tilanteeseen kuin tilanteeseen. Olispa mulle, oiih.....
Saattaa olla sullekki. Ainaski passaa teksti.
Kerro jotain uusista ulottuvuuksista käytöksessäsi.
Miksi sanot, "jos" joskus voitaisiin vielä puhua? Eikö se ole selvää, että voimme, ja tulemme puhumaan..? Vaikka aihe voi olla jotain muuta.
Kerro kenen naisen mielen haluat viestilläsi pahoittaa niin hän poistuu täältä haaveilemasta. Sanot "jos vielä joskus voitaisiin puhua"...eli et ole ikinä ajatellut ottaa häneen yhteyttä. Nainenhan ei mitään muuta tässä elämässä toivo kuin miehen yhteydenottoa. Jos sulla ei ole aikomustakaan tehdä mitään niin tuolla viestilläsi pahoitat kyllä se kohdehenkilösi mielen. Älä roikota häntä jos et ole tosissasi. Tämä oli anonyymi jättämisviesti jonka tarkoitus oli pahoittaa jonkun mieli.
Niin mäkin sua ;-) Tehdään yhdessä siitä totta: kumpikin kantaa ja tekee osansa, jotta haaveet ovat joskus myös todellisuutta.
Vaude! Tunne on molemminpuolinen. Osu ja uppos. ;)
Miksi puhuminen ei luonnistuisi jos se onnistunut aiemmin? Jos toistuvasti jompikumpi pyrkii korjaamaan hajonneen tilanteen voisi olettaa että halutaan olla yhteydessä. Yksi näkökulma aiheesta tässäkin.
Jos olist hän kysyin häneltä silloin että huomesitko eilen mitään, puhuin juurikin siitä kaikesta mitä tapahtui, jos voisin omat tuntemukseni kertoa vieläkin selvemmin, en ymmärrä itseänikään..tai yjmmärrän mutten anna itselleni lupaa ajatlella, ajatuskin hänestä ja mielni on sekaisin.
Hänen käytös...se oli jotain erilaista, pidättyväistä jota en olisi uskonut, jollain tapaa lamaantunutta ja kuten sanoit häkeltynyttä jossain vaiheeessa, silmtät kertoi kun hn ei siihen pystynyt, yritys hyvä vaikkei sille kaikelle sahoja löydykään, tiedän sen.
Ehken ole hän, mutta tiedän voin sanoa että luulen tietäväni mistä puhut, en ole vaatimassa häneltä yhtään mitään, sen haluaisin hänen tietävän, mutta kuitenkin tiedän ettei kukaan toinen koskaan saa minussa aikaan mitään sellaista, enkä sitä edes halua, en odota, joten en olisi pahoillani jos joskus hänet tapaisinkin, meillä on kuitenkin jotain ainutlaatuista toistemme seurassa, silloin tapahtuu jotain selittämätöntä, en haluaisi hukata sitä kauneutta kokonaan elämästäni, kukaan toinen ei sitä kanssani pysty kokemaan.
Enkä odota mitään suuria lupauksia, en siteitä, en mitään sitovaa, en rikkoa mitään jo olevaa tässä elämässä, en loukata ketään...tahdon vain elää ollen onnellinen, olla "vapaa" kaikesta...uskoisin että hän ymmärtää mistä puhun, hän on ollut elämässäni monen monta kerta mukana tavalla tai toisella, joskus rakkaana myöhemmin ystävänä, aikoinaan "huollettavana", ja nyt voin kyllä myöntää että rakastan häntä, ymmärsin sen viimeksi kun tapasimme, ei sitä ole kieltäminen, ehkä siinä salaisuus yli järjen meneviin kokemuksiin..
Hän varmasti miettisi sitä ettei halua minua satuttaa muttei sitoutuakaan, jos näin olisi, tiedän sen aivan varmaksi koska olen sen tavallaan saanuyt jo kokeakin..
Minä taas välttelin hänen tapaamistaan koska sydän tiesi mitä tiesi, en vain ymmärtänyt edes enää kaivata häntä, en ajatella, kunnes hän minusta riippumattomista syistä on kerran edessäni..
Se miten kaikki siitä jatkui meni painollaan ja voimallaan eteenpäin, en ole koskaa kokenut mitään vastaavaa mitä siinä koko aikana tapahtui ympärillämme, paitsi unessani, uni päättyi vain toisin, mutta tiedän että' sillä kaikella oli jokin tarkoistus, eikä hän tai minä pääse sitä pakoon, se tulee vielä meille eteen tavalla tai toisella vaikka kuinka juoksisimme karkuun toisiamme sillä syyllä ettemme halua satuttaa toista tai muuta vastaavaa, onhan tämä karkuun juoksu kokeiltu tiedostamatta ja tiedostaen, saimme tehdä sitä vuosia vuosia kunnes jokin puuttui asiaan ja näytti voimansa.
En ole enää särkyvä enkeli, olen tässä elämässä saanut niin paljon henkistä kuritusta ja tuskaa että voin nähdä asioita monelta kantilta, hän varmasti tietää senkin, ennen olin herkkä' koska en uskaltanut elää, olin liian hyvä ihminen, olen ollut aina.. Nyt kuitenkin olen joutunut niin suurien asioiden eteen vähälle aikaa että täytyy joskus ajatella itseäkin, en halua siltikään loukata ketään, mutta tahdon selvittää mitä elämä on minulle kenties varannut..
Yhtä voimakkaita tunteita ja tuntemuksia en ole siihen päivään mennessä kokenut, tiedätkö taisi olla minullekin ensimmäinen kerta kun kaikki menee minunkin osalta kuten kuuluu, tunsin hetken olevani jotain..
En tiedä mutta sanoit minulle ettet ole koskaan kokenut vastaavaan, eli tiedät miltä minusta tuntuu, ja miltä tuntuu kun tämä kaikki jälleen saa kerätä voimaa kenties vuosia kunnes vahingossa tavataan, räjähtääkö silloin taivaan kuu...??
En halua olla vanki omassa häkissäni jonne ole itseni saanut elämän takia, elämänpohjan romahtanut kuten häkin pohja, ja yritän vielä roikkua kiinni siinä etten tipahda tyhjään, siellä ei ole enää ketään ottamassa kiinni, kukaan ei välitä mitä tunnen ja miten kaikki minuun vaikuttaa, kun eletty elämä muuttuu näytelmäksi, valheeksi, ihmiset jotka olen tuntenut muuttuu tuntemattomiksi, jään vain ominen tunteineni joiden tiedän varmasti olevan totta.
En halua ketään sitoa elämäni vankilaan, en voisi tehdä sitä kenellekään, mutten halua enää itsekään oman elämäni kustannuksella olla niin että unohdan elää, että muut saavat elää pahoittamatta mieltään, en halua loukata ketään, en kahlita, sillä tahdon itsekin viimein olla jotain aitoa..Tämä meni sekavaksi mutta hän ymmärtänee, tai sitten ei kukaan, yksin olen elmäni elänyt isuuressa harhassa ja valheessa, hän oli tähti elämäni mustalla taivaalla, yksi ihminen elämässäni jota kohtaam olen tuntenut jotain suurta ja aitoa sen jälkeen kun kaikki romahti ja tajusin mitä on todelllisuus, silloin oli vahva ote vielä pelastamassa totuuteen ja elämään, mutta nyt en tiedä voinko luottaa ainoankaan käteen..
Hänen käteensä ole kuitenkin voinut luottaa, kaikesta huolimatta...
Kaipaan häntä, tuntuu surulliselta jos menetän sen ainoan kirkkaan tähden elämäni taivaalta, ja kaikki väärinymmärrysten ja pelkojen takia, puhumutta edes mitään vain tämä tunne muistona...ainakin siihen asti kunnes taas jokin suurempi järjestelee asian mieleisekseen kuten viimeksikin, jokin tarkoitus kaikella on..
Hän ei ole koskaan kadonnut elämästäni täysin vaikka onkin, näin on käynyt vain harvan kohdalla, ja näillä harvoilla onkin erityinen tarkoitus, aika vaan voi loppua kesken milloin tahansa... Itsekin olen saanut tavllaan elämälle jatkoaikaa useaan kertaan, sille on oltava jokin syy..
Vielä kerran me tavataa vaikka kuinka juoksisimme karkuun, tiedän sen..
Niin, vielä sen verran, kuuluu taustalla tuo tuo kappale josta kaikki alkoi, tavallaan.
...mä en haluu kuolla tänä yönä, lupaan lukea raamatun ja raitistuu, jos saan aikaa se varmasti onnistuu ..muttei tänä yönä.. ..jääköön taakseni syntinen entinen, pystyn muuttumaan vielä mä tiedän sen.. ..muttei tänä yönä.. siis katsoo miltä näyttää huominen ..niin mä teen mun parhaani, et oisin hyvä ihminen.. tiedän että kuulet tämän.. pyyntöni mun rukouksen..
http://www.youtube.com/watch?v=1G-QeKSMUdo
Onks nää viestit jostain suljetulta vai? Anteeksi vaan, mutta herätkääs nyt elämään!
kuin omasta elämästä osittain, osittain ei kuitenkaan. Jollain tasolla ymmärrän, jos en yritä lähteä pohtimaan enempää. Se yksi asia kuitenkin aina piikkinä lihassa. Pakoon juokseminen, ei täsmää mitenkään - ainoastaan aivan alussa - sillä mitään muuta en ole halunnutkaan kuin kohdata. Aina on ollut seinä vastassa.
En jaksa enää yrittää, kyllä toisen pitää tulla myös vastaan, rehellisenä. Hän ei ole sitä ollut. Mitään pidemmälle meneviä ajatuksia ei ole ollut, sillä olen aina elänyt elämää niinkuin se on eteen tullut. Se ei ole minun käsissäni, minä vain teen sen mikä olikealta on tuntuu sillä hetkellä kun se tapahtuu.
Aika ylimielistä vastata tohon tyyliin tuntematta ihmistä ja hänen taustaansa lainkaan. Mistä sä tiedät, vaikka tapahtumat on tapahtuneet, eikä mitään mielikuvituksen tuotetta? Monet sitä paitsi peilaavat tunteitaan täällä *itselleen* ja käyvät niitä läpi. Jos sä et kykene omien ajatusten ja tunteiden tarkasteluun edes kirjoittamalla, niin turha sitä on muita,jotka siihen kykenee, kadehtia.
Muutoksia on tapahtunut täällä, minussakin. Asioita on joutunut katsomaan hyvin syvällisesti ja monelta puolelta. Tuskin niin olisi tapahtunut ilman näitä voimakkaita tunnekokemuksia. Ja paljon muuta, jota ei voi täällä kertoa.
On ollut pakko pysähtyä, kun ei pääse muuten eteenpäin.
Koko maailma on jäsennettävä uudelleen ja se ei ole pieni asia. Tätä pohdintaa jatkan. Uskon, vaikeatkin ongelmat selviävät - näin on tapahtunut ennenkin ja rohkaisevat ajatuksetkin jo auttavat. Puhumattakaan jos puhelemaan osuttaisiin ihan kasvokkain.
Lämmöllä.
Jos olisit hän et arkailisi minua, uskon niin, ja tunnistaisit itsesi etkä haluaisi minulle enempää epävarmuutta elämääni jättäen edes viest' näin, ilman todellista tunnistetta..
Epävarmuus on pahinta mikä tuhoaa ihmisen sielun, itse pyrin olemaan rei´hellinen ja reilu kakkialle, en halua kenellekään pahaa, en halua loukata ketään, en milään lailla satuttaa... Haluan vain viimein ajatella hiukan itseänikin, omaa onnellisuutta sekä elämääni..
Tietäisit tilanteeni todella hyvin koko elämäni matkalta, et tekisi näin etä minua säikkyisi, en ole niin pelottava kuitenkaan..
no kerro nyt hieman kelle menee, onko kyseessä blondi, brunette vai punapää? Asuu kenties lännessä tai jopa muualla maailmassa? Onko rationaalinen vai rempseäkin nainen luonteeltaan? Koska olette nähneet viimeksi? Koska olette jutelleet viimeksi? Johonkin, mielellään useampaan näistä kun vastaat, on siinä jo hyvä alku. Saat tipautettua luuloisia naisia pois epätoivoisesti kyttäämästä tätä ketjua. Hyvää vappua kaikille!
:) Huomenta!
Niin.. Koen myös :) Katsellaan, keksitään yhteistä aikaa.
Ihana blondi, minkä väri tumentu jossain vaiheessa ja palas takaisin vaaleaksi.
Mikäköhän se nyt mahtaa olla??
Noniin, hyvä että ap paikalla, saadaan näin ketjulle jatkuvuutta ja muille palstalaisille turvallisuuden tunne pysyvyydestä.
Milloin oli tummat ja miten tummat?
Hö.. vaikka ihan oikein asian sanoiksi puetkin. Täällä tämä tunnepallo kasvaa ja liikkuu ihan itsekseen. Tunteet sekoittuu täällä sekametelisopaksi.. josta ei enää tiedä mikä hedelmän pala on mitäkin. Olisi vain kivampi syödä hänen kanssaan hedelmä kerrallaan :)
Pisteiden määrä ei osu, kuitenkin... keskiruskeat, tai vaaleaan kallellaan, aika lähelle omaa väriä. Siitä on aikaa, ilman muistiinpanoja.. veikkaus osuu jonnekkin 09' loppuun 10' alkuun. Miten mahtoi olla.... alkujaan tummaa alla mikä tulee esiin korostetusti kun hiukset oli kiinni ja vaaleaa päällä.
;)