Miksi jokaisessa pienessäkin kylässä pitää lakittaa joku patsas yo-lakilla, kun lakittajat eivät ole itsekään ylioppilaita.
AMK-laisten tekolakitus patsaille
Outoa, ihmettelen.
12287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä ammattikorkeakoululaisista iso osa on ylioppilaita ja joukossa on myös kaksois- ja kolmoistutkinnon suorittaneita...
Tieteiden ylioppilaat pitäköön perinteensä, myös haalariperinteen, AMK-opiskelijat keksiköön omat juttunsa.
Miksi, ketä se haittaa???
Samaa itsekin mietein.. Kyllähän tuo haalariperinne on Suomeen tuolta rapakon takaa kopioitu ja samalla tavoin kopioitu sitten Suomessa ensin teknillisestä muihin yliopistoihin ja sieltä taas myöhemmin ammattikorkeakouluihin. Että haittaako tuo nyt ketään, jos kaikilla korkeakouluopiskelijoilla on mahdollisuus haalareihin...
Mitkä tieteiden ylioppilaat ... :)? Siis jotkut tulevat luokanopettajat ja dippainssit?
Kuule, perustutkinnon opiskelu on monilla aloilla hyvin käytännönläheistä myös yliopistoissa, ja haalarit eivät ole mikään akateeminen perinne. Kyllä nyt naurattaa.
Ruotsissa kerrotaan Kuninkaallisen Teknillisen Korkeakoulun opiskelijoiden aloittaneen haalari perinteen...
Ja kuten sanottu, ei se haittaa vaikka muut seuraavat perässä...
Eiköhän tuokin perustu siihen, että nykyään kaikki tahtoo olla wannabe-maistereita. AMK:t levittävät "university"-epäselvyyttä ja tottahan opiskelijat olisivat mielissään jos AMK-tutkinto ikään kuin "rinnastettaisiin" yliopistotutkinnoksi. Ikään kuin ylentää mieltä kun voi käydä "yli"opiston paljon helpommalla ja nopeammin, vaikka totuus on ettei monikaan aMK:lainen edes pääsisi yliopistoon pääsykokeilla. Koulutustouhussa on jo pitkään taso laskenut.
Siis mitä ihmettä? Eihän ammattikorkeakoulut itse ole keksineet sitä lakia, jossa ammattikorkeakoulututkinnot määrätään korkeakoulututkinnoiksi. Moni entinen opisto ei edes itse olisi halunnut muuttaa ammattikorkeakouluksi. Muutos on kyllä lähtöisin vain ja ainoastaan ja täysin valtionhallinnosta, opetusministeriöstä ja opetushallituksesta. Taustalla oli saattaa suomalaiset tutkinnot eurooppalaiselle tasolle. Miksi meillä pitäisi vaatia enemmän kuin muualla?
Ajattele, että joku olisi valmistunut Suomessa opistosta ja menisi Eurooppaan töihin. Muualla Euroopassa vastaava tai vähän vaatimattomampi tutkinto olisi korkeakoulututkinto ja tästä syystä nämä muut saisivat parempaa palkkaa, mutta suomalainen huonompaa, koska hänellä olisi alempitasoinen tutkinto.
Itse olen käynyt sekä yiopistoa että ammattikorkeakoulua, ja kokemukseni on että ammattikorkeakoulu on suunnattu suurta keskitason massaa varten. Yliopistossa pääsee paremmin toteuttamaan itseään, jos on lahjoja ja luovuutta, mutta ammattikorkeakoulusta valmistuu hyödyllisiä ja tarpeellisia korkeakoulutettuja ihmisiä: sairaanhoitajia, insinöörejä, optikoita jne. Sitä en kyllä mitenkään usko, että koulutuksen taso olisi laseknut kun oppilaitoksen nimi muutettiin opistosta ammattikorkeaksi.
Opetuksen taso on laskenut kun opisto muutettiin AMK:si. Syynä on se, että lähiopetustunnit puolittuivat ja nyt lasketaan tunneiksi myös kotityöt.
Lähiopetustuntien vähentäminen olisi tapahtunut muutenkin, vaikka nimi olisi edelleen opisto. Koulutuksen pitää seurata aikaansa ja vastata asiakkaiden kysyntään. Nykyään voi opiskella muuallakin kuin luokassa, vaikka verkossa.
Ja mikä onkaan ollut lopputulos?
Koulutusjärjstelmä on pilattu markkinavoimien vouhotuksella tekemällä siitä bisnestä.Taso laskee kun rahaa jaetaan amk-aloituspaikkamäärien mukaan, leikit jätetään helposti kesken kun kaikista yritetään tehdä korkeasti koulutettuja.
Eihän suomalaiset edes mene euroopan työmarkkinoille, vaikka siellä olisi paremmat palkat, matalampi verotus, halvempi ruoka ja edullisemmat asunnot ilman talvipakkasia. Mielummin asutaan täällä kaamoksessa, maksetaan eu:n kalleinta ruokaa, kalleimpia asuntoja, tankataan kalleinta bensaa ja maksetaan eniten muiden eu-maiden luottotöppäilyistä hymyissä suin pienistä palkoistamme, ja ah-niin korkasti koulutettuja kun me kaikki olemmekaan?