Kysyisin vielä kerran miten lasketaan verovähennys, kun leski jää yhteiseen kotiin asumaan ja edesmenneen lapsi aikaisemmasta avioliitosta on perijä ja perii isänsä ja maksaa siis perinnöstään perintöveroa. Sanotaan, että asunnon arvo olisi 100000€ lisäksi vainajalla on muuta omaisuutta 40 000€. Omaisuutta yhteensä 140 000€ eli leski saisi ilman avioehtoa ja testamenttia 70 000€ ja lapsi samoin 70 000€. Leski saa vähentää perintöverosta 60 0000 , joten verotettavaa jää ainoastaan10 000€. Lapsi saisi sitä muuta omaisuutta 40 000€ ja häneltä jäisi saamatta 30 000€ lesken asunnossa kiinni olevaa omaisuutta. Lapsi saisi vähentää perintöverotuksessa 20 000€, joten hän maksaisi veroa 50 000€:sta. Leski (55v) jää siis puolisoiden yhteiseen asuntoon asumaan ja lapsi 45v
omistaa asunnosta 30000 eli vajaan kolmanneksen. Miten lesken asuminen asunnossa hyvitetään toiselle perijälle edesmenneen lapselle, verotuksessa ja asumisen suhteen. Maksaako leski vuokraa siitä osasta asuntoa jota ei omista ja maksaako lapsi ko. asunnon remonttikuluja ym.?
omistaa asunnosta 30000 eli vajaan kolmanneksen. Miten lesken asuminen asunnossa hyvitetään toiselle perijälle edesmenneen lapselle, verotuksessa ja asumisen suhteen. Maksaako leski vuokraa siitä osasta asuntoa jota ei omista ja maksaako lapsi ko. asunnon remonttikuluja ym.?
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Maksaako leski vuokraa siitä osasta asuntoa jota ei omista ja maksaako lapsi ko. asunnon remonttikuluja ym.? "
Ei leski ei maksa vuokraa, se ideahan hallintaoikeudessa on että saa hallita vastikkeetta, muutenhan sitä olisi tavallinen vuokralainen.
Hallinnasta lankeaa myös vastuuta eli omaisuus pitää pitää kunnossa hallinnan aikana eli leski yksin maksaa remontit, poikkeuksena esim. arvoa korottavia remontteja (laajennukset, katon muuttaminen peltikatosta tiilikatoksi yms.).
Myöskin asunnon yhtiövastikkeet vakuutukset yms. kuuluu haltijan maksettavaksi, myös kiinteistöissä kiinteistöverot ovat yksiselitteisesti haltijan maksettava.
Elinikäisen hallintaoikeuden arvo lasketaan esimerkissäsi seuraavasti:
30000 x 5% x 10 =15000€.
Tarkoittaako kyseinen laskuesimerkki, että lapsi saa vähentää saamastaan perinnöstä ensin sen 20 000 ja sitten 15 000 lesken asumisoikeudesta koituvana vähennyksenä. Eli maksettavaa jää vielä 40 000:sta eurosta veroa. Jos leski omistaa osan asunnosta ennestään, hänelle ei todennäköisesti jää lainkaan perintöveroa. Voiko tai kuuluuko tässä tapauksessa lapsen osallistua yhtiökokouksiin osakkeen osakkaana ja näkyykö tai kuuluuko osakkuus näkyä taloyhtiön papereissa. Muu omaisuus on auto ja kesämökkinä käytetty 1800-luvulla rakennettu "mummon mökki" kyseisen perijän eli lapsen mummula, jonka arvoa on melko vaikea arvioida. Tontti on pieni ja mökin kunto arvauksien varassa. Myynnissä on vastaavia hyvin vähän.
Joo, kyllä 5% x 10 on 50%, mutta verottajahan sen tekee viran puolesta. Muuten tuo lähtötietojen pyörityksesi on hiukan epäselvää.
Jos avioleskellä ei ole mitään omaa varallisuutta, eikä puolisoilla ole avioehtoa, niin leskihän saa puolet pesän netosta avio-oikeutensa nojalla tasinkoa ilman veroa.
Jos taas leskellä on omaa varallisuutta ja puolisoansa enemmän, niin leski ei saa tasinkoa ja perii puolisoansa vain testamentilla. Ei kai vaan esimerkkisi perustu vanhaan virheelliseen käsitykseen, että leski saisi aina puolet puolisonsa varoista.
Onko tasinko tosiaan kokonaan veroton? Luin vain jostakin, että lesken vähennysoikeus olisi 60 000€. En tiedä vielä tarkkaa tilannetta ja summatkin ovat luonnolliseti vain arvioita kuitenkin tietyssä suhteessa todellisuuteen. Leski saattaa omistaa ennestään osakeasunnosta jo puolet, mutta joka tapauksessa vähemmän yhteenlasketusta omaisuudesta kuin edesmennyt puoliosnsa, eli mummonmökki oli puolison yksin, samoin auto.Tärkeintä olisi, että molemmat selviävät tilanteesta. Leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen ja siis myös joka tapauksessa asuntoon. Pienellä palkalla ei naispuolisen perillisen ole helppo selvitä veroista ja mökin kunnossapidosta, jolla puolestaan on suuri tunnearvo,mökki jossa kaikki lapsuuden kesät on vietetty. Todennäköisesti testamenttia ja muita lisäpapereita ei ole laadittu, ei ainakaan edesmenneen oman käsityksen mukaan ollut. Eli eikö lesken ja vainajan summattu yhteinen omaisuus jaeta kahtia ja ainakin rintaperillisen osuus on puolet ko. yhteisestä pesästä? Muuta omaisuutta ei ole todennäköisesti riittävästi, kattamaan asunto-osakkeen arvoa, joten "lapselle" jää lesken hallinnassa olevasta asunnosta saatavia, joista maksaa veroa, mutta joita ei ehkä ko. henkilöiden pienen ikäeron takia koskaan saa. Mitenkähän ko. 15000€ vähennys lasketaan verolaskurissa? Verolaskurihan huomioi sen 20000€ vähennyksen, mutta...
>>Onko tasinko tosiaan kokonaan veroton? Luin vain jostakin, että lesken vähennysoikeus olisi 60 000€.>Mitenkähän ko. 15000€ vähennys lasketaan verolaskurissa? Verolaskurihan huomioi sen 20000€ vähennyksen, mutta.