Ei ole osoitettavissa et NG karkaisi tms ja tästä vangitsemisen jatkasemisesta käytiin kovaa keskutelua.
Ei tarkoita että olisi syytön mutta ei ole perusteita pitää miestä vangittuna.
Usko jos tämä juttu selviää oikeasti totuus ei kyllä ole ihan mitä yleisesti luullaan.
0Äänestä
Advocate
Itsekään en ymmärrä miksi mies vapautettiin. No, jos kuulustelut on kuulusteltu, niin kai tuo sitten joutaa ittensä tappaa, niinhän se kuitenkin tekee. Valitettavaa.
0Äänestä
lhs
vanha pappa tuo Nils jo, joten eipä se minnekkään karkaa. Jos tappaa itsensä niin sitten tekee niin. Ehkä se on vaikka jo tunnustanut teon tms.. mutta eiköhän se ole kaikille helpointa, että mies on vapaalla.. taino kaikille muille helppoa paitsi Nilsille.
0Äänestä
skalppi
Taitaa taas tulla klassinen tapaus, laki voitti ja oikeus hävisi. Todellakin ei tiedetä oliko kyseessä murha vai tappo. Mikäli kyseessä oli tappo niin hän pääsee vapaaksi koska rikos on vanhentunut...
0Äänestä
tuomio
Uskokaa jo, EI TUOMITA.
0Äänestä
Laki niin kuin luetaan
Nils voidaan tuomita myös taposta, koska taposta vuoden 1960 lain mukaan voi saada elinkautisen vankeusrangaistuksen. Rikos josta voi saada elinkautisen rangaistuksen ei vanhennu.
0Äänestä
oik. yo
Laki niin kuin luetaan kirjoitti:
Nils voidaan tuomita myös taposta, koska taposta vuoden 1960 lain mukaan voi saada elinkautisen vankeusrangaistuksen. Rikos josta voi saada elinkautisen rangaistuksen ei vanhennu.
Jos teko ei ole murha nykylain mukaan, niin se on vanhentunut. Jos teko on siis "vain" tappo nykylain mukaan, niin se on vanhentunut.
Tosiaan teko voi olla tappo 60-luvun mukaan jolloin se ei ole vanhentunut. Toisaalta tämän tapon tulee täyttää nykylain mukainen murhan tunnusmerkistö. Muutenhan se on vanhentunut.
Tuomitaanko nykylain mukaisesta murhasta vai vanhasta taposta on siis lähes merkityksetöntä. Kumpikaan ei ainakaan ole vanhentunut.
0Äänestä
Laki niin kuin luetaan
oik. yo kirjoitti:
Jos teko ei ole murha nykylain mukaan, niin se on vanhentunut. Jos teko on siis "vain" tappo nykylain mukaan, niin se on vanhentunut.
Tosiaan teko voi olla tappo 60-luvun mukaan jolloin se ei ole vanhentunut. Toisaalta tämän tapon tulee täyttää nykylain mukainen murhan tunnusmerkistö. Muutenhan se on vanhentunut.
Tuomitaanko nykylain mukaisesta murhasta vai vanhasta taposta on siis lähes merkityksetöntä. Kumpikaan ei ainakaan ole vanhentunut.
>>Toisaalta tämän tapon tulee täyttää nykylain mukainen murhan tunnusmerkistö. Muutenhan se on vanhentunut. Tuomitaanko nykylain mukaisesta murhasta vai vanhasta taposta on siis lähes merkityksetöntä. Kumpikaan ei ainakaan ole vanhentunut.>>
Ero siinä, kumpaa lakia noudatetaan (1960 vai 2004) tulee esiin rangaistuksessa. Vuoden -60 lain mukaan taposta (jos teko siis nykylain mukaan myös olisi murha) voidaan tuomita elinkautisen lisäksi myös määräaikaiseen vankeusrangaistukseen. Asteikko vuoden -60 laissa oli vähintään 8 vuotta vankeutta tai elinkautinen v.
Nils voi siis saada kolmesta taposta määräaikaisen vankeusrangaistuksen (esim. 12 v).
Juuri tämän nykylakia lievemmän asteikon vuoksihan nykylain murhasäännöstä ei voida soveltaa (nykylain murhasäännöstä sovellettaisiin vain, jos nykylaki johtaisi lievempään lopputulokseen kuin v -60 laki).
Edellä sanottu ei tarkoita, etteikö Nilsin teon täytyisi täyttää myös murhan tunnusmerkistö nykylaissa, niin kuin kirjoititkin.
0Äänestä
Viljo
Laki niin kuin luetaan kirjoitti:
>>Toisaalta tämän tapon tulee täyttää nykylain mukainen murhan tunnusmerkistö. Muutenhan se on vanhentunut. Tuomitaanko nykylain mukaisesta murhasta vai vanhasta taposta on siis lähes merkityksetöntä. Kumpikaan ei ainakaan ole vanhentunut.>>
Ero siinä, kumpaa lakia noudatetaan (1960 vai 2004) tulee esiin rangaistuksessa. Vuoden -60 lain mukaan taposta (jos teko siis nykylain mukaan myös olisi murha) voidaan tuomita elinkautisen lisäksi myös määräaikaiseen vankeusrangaistukseen. Asteikko vuoden -60 laissa oli vähintään 8 vuotta vankeutta tai elinkautinen v.
Nils voi siis saada kolmesta taposta määräaikaisen vankeusrangaistuksen (esim. 12 v).
Juuri tämän nykylakia lievemmän asteikon vuoksihan nykylain murhasäännöstä ei voida soveltaa (nykylain murhasäännöstä sovellettaisiin vain, jos nykylaki johtaisi lievempään lopputulokseen kuin v -60 laki).
Edellä sanottu ei tarkoita, etteikö Nilsin teon täytyisi täyttää myös murhan tunnusmerkistö nykylaissa, niin kuin kirjoititkin.
Syytön, todistuksia ei ole, jollei DNA riittänyt näytöksi! Tämä selvä!
0Äänestä
Minä
Viljo kirjoitti:
Syytön, todistuksia ei ole, jollei DNA riittänyt näytöksi! Tämä selvä!
Oletko Nils?
0Äänestä
LHS
Laki niin kuin luetaan kirjoitti:
>>Toisaalta tämän tapon tulee täyttää nykylain mukainen murhan tunnusmerkistö. Muutenhan se on vanhentunut. Tuomitaanko nykylain mukaisesta murhasta vai vanhasta taposta on siis lähes merkityksetöntä. Kumpikaan ei ainakaan ole vanhentunut.>>
Ero siinä, kumpaa lakia noudatetaan (1960 vai 2004) tulee esiin rangaistuksessa. Vuoden -60 lain mukaan taposta (jos teko siis nykylain mukaan myös olisi murha) voidaan tuomita elinkautisen lisäksi myös määräaikaiseen vankeusrangaistukseen. Asteikko vuoden -60 laissa oli vähintään 8 vuotta vankeutta tai elinkautinen v.
Nils voi siis saada kolmesta taposta määräaikaisen vankeusrangaistuksen (esim. 12 v).
Juuri tämän nykylakia lievemmän asteikon vuoksihan nykylain murhasäännöstä ei voida soveltaa (nykylain murhasäännöstä sovellettaisiin vain, jos nykylaki johtaisi lievempään lopputulokseen kuin v -60 laki).
Edellä sanottu ei tarkoita, etteikö Nilsin teon täytyisi täyttää myös murhan tunnusmerkistö nykylaissa, niin kuin kirjoititkin.
>>Juuri tämän nykylakia lievemmän asteikon vuoksihan nykylain murhasäännöstä ei voida soveltaa (nykylain murhasäännöstä sovellettaisiin vain, jos nykylaki johtaisi lievempään lopputulokseen kuin v -60 laki). >>
Mutta tuolla periaatteella Nilsiä ei voisi syyttää taposta, sillä tapon syyteoikeus olisi vanhentunut? Itse ajattelen asian siten, että -04 laki on lievempi kuin -60 laki, joten tulisi soveltaa voimassaolevaa säädöstä. Ja tämän perusteella syyteoikeus olisi vanhentunut.
0Äänestä
Laki niin kuin luetaan
LHS kirjoitti:
>>Juuri tämän nykylakia lievemmän asteikon vuoksihan nykylain murhasäännöstä ei voida soveltaa (nykylain murhasäännöstä sovellettaisiin vain, jos nykylaki johtaisi lievempään lopputulokseen kuin v -60 laki). >>
Mutta tuolla periaatteella Nilsiä ei voisi syyttää taposta, sillä tapon syyteoikeus olisi vanhentunut? Itse ajattelen asian siten, että -04 laki on lievempi kuin -60 laki, joten tulisi soveltaa voimassaolevaa säädöstä. Ja tämän perusteella syyteoikeus olisi vanhentunut.
Asia ei ole ihan simppeli, joten ymmärrään vasta-argumenttien esittämisen. Ratkaisevaa on kuitenkin nimenomaan tuomion lopputulos.
Tapaukseen sovelletaan tekohetken lakia, ellei jonkin muun ajankohdan laki johda lievempään lopputulokseen JUURI NIIDEN TEOSTA ILMENEVIEN SEIKKOJEN VALLITESSA, joiden avulla ko. teko kyetään erottamaan muista teoista. Kun nämä seikat (teon tunnnusmerkit) käyvät yksiin jonkin ajankohdan rikoslain säännöksen tunnusmerkistön kanssa, sovelletaan juuri tätä säännöstä. Näin kuitenkin vain edellytyksellä, että mainitun säännöksen seuraamusten lopputulos on lievempi kuin tekohetken lain mukaisten seuraamusten.
Nyt tarkasteltavissa rikoksissa (kolmen henkilön hengen riistäminen) on teon täytettävä seuraavat tuntomerkit tullakseen rangaistuksi (tässä vain olennaiset seikat asian kannalta):
1. teko on ollut tahallinen surmatyö 2. teko on ollut raakuutta ja julmuutta osoittava 3. teko on ollut kokonaisuudessaan törkeä
Kohta 1 täyttää vuoden 1960 lain tapon tunnusmerkistön, joten voidaan soveltaa sitä koskevaa säännöstä (koska kyseisestä TEOSTA voidaan tuomita elinkautinen vankeus). Rangaistusasteikko on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta tai elinkautinen. On kysyttävä, onko nykylaissa sääännöstä, joka johtaa lievempään lopputulokseen ko. teosta. Löydämme nykylain tapon säännöksen (RL 21:1). Sen rangaistusasteikko on ainoastaan enintään 12 v vankeutta. Huomataan, että nykylain tapon säännöksen nojalla teko olisi vanhentunut (koska tästä TEOSTA ei voi nykylain nojalla tuomita elinkautista vankeutta).
Mutta nyt tehdään lisätarkastelu ja huomataan seuraavaa: jos TEKO on myös kohdissa 2 ja 3 mainitun kaltainen (kohdan 1 lisäksi), voidaan tekijä tuomita murhasta nykylain nojalla (RL 21:2). Rangaistusasteikko on vain elinkautinen vankeus. Taas on tarkasteltava asiaa sen kannalta, johtaisiko jokin muu säännös lievempään lopputulokseen. Huomataan, että vuoden 1960 lain tapposäännös johtaisi tuomitsemaan TEOSTA, joka täyttää kohtien 1, 2 ja 3 tuntomerkit, vankeutta vähintään 8 vuotta tai elinkaudeksi. Tästäkin teosta voitaisiin siis tuomita lievempi rangaistus tekohetken lain mukaan, joten tapaukseen ei voida soveltaa nykylain murhasäännöksen rangaistusasteikkoa (jossa on vaihtoehtona vain elinkautinen vankeus). Nykyinen murhasäännös tulee otettavaksi huomioon ainostaan sikäli, kun todetaan, ETTÄ TEKO EI OLE VENHENTUNUT.
Syyteoikeus tekohetken lain mukaisesta taposta ei siis ole vanhentunut.
Kohdassa 2 voitaisiin tuntomerkki vaihtaa vaakaasta harkinnasta tehdyksi teoksi, jolloin olisi sovellettava tekohetken lakia murhasta. Vuoden 1960 murhasäännöksen ja 2004 murhasäännöksen mukaan kummastakin tuomitaan ainoastaan elinkautinen vankeus, joten vuoden 2004 laki ei ole lievempi.
0Äänestä
Mica
tuomio kirjoitti:
Uskokaa jo, EI TUOMITA.
jos is-lehden lainaus oli suoraan tutkijan sanoma.
0Äänestä
LHS
Laki niin kuin luetaan kirjoitti:
Asia ei ole ihan simppeli, joten ymmärrään vasta-argumenttien esittämisen. Ratkaisevaa on kuitenkin nimenomaan tuomion lopputulos.
Tapaukseen sovelletaan tekohetken lakia, ellei jonkin muun ajankohdan laki johda lievempään lopputulokseen JUURI NIIDEN TEOSTA ILMENEVIEN SEIKKOJEN VALLITESSA, joiden avulla ko. teko kyetään erottamaan muista teoista. Kun nämä seikat (teon tunnnusmerkit) käyvät yksiin jonkin ajankohdan rikoslain säännöksen tunnusmerkistön kanssa, sovelletaan juuri tätä säännöstä. Näin kuitenkin vain edellytyksellä, että mainitun säännöksen seuraamusten lopputulos on lievempi kuin tekohetken lain mukaisten seuraamusten.
Nyt tarkasteltavissa rikoksissa (kolmen henkilön hengen riistäminen) on teon täytettävä seuraavat tuntomerkit tullakseen rangaistuksi (tässä vain olennaiset seikat asian kannalta):
1. teko on ollut tahallinen surmatyö 2. teko on ollut raakuutta ja julmuutta osoittava 3. teko on ollut kokonaisuudessaan törkeä
Kohta 1 täyttää vuoden 1960 lain tapon tunnusmerkistön, joten voidaan soveltaa sitä koskevaa säännöstä (koska kyseisestä TEOSTA voidaan tuomita elinkautinen vankeus). Rangaistusasteikko on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta tai elinkautinen. On kysyttävä, onko nykylaissa sääännöstä, joka johtaa lievempään lopputulokseen ko. teosta. Löydämme nykylain tapon säännöksen (RL 21:1). Sen rangaistusasteikko on ainoastaan enintään 12 v vankeutta. Huomataan, että nykylain tapon säännöksen nojalla teko olisi vanhentunut (koska tästä TEOSTA ei voi nykylain nojalla tuomita elinkautista vankeutta).
Mutta nyt tehdään lisätarkastelu ja huomataan seuraavaa: jos TEKO on myös kohdissa 2 ja 3 mainitun kaltainen (kohdan 1 lisäksi), voidaan tekijä tuomita murhasta nykylain nojalla (RL 21:2). Rangaistusasteikko on vain elinkautinen vankeus. Taas on tarkasteltava asiaa sen kannalta, johtaisiko jokin muu säännös lievempään lopputulokseen. Huomataan, että vuoden 1960 lain tapposäännös johtaisi tuomitsemaan TEOSTA, joka täyttää kohtien 1, 2 ja 3 tuntomerkit, vankeutta vähintään 8 vuotta tai elinkaudeksi. Tästäkin teosta voitaisiin siis tuomita lievempi rangaistus tekohetken lain mukaan, joten tapaukseen ei voida soveltaa nykylain murhasäännöksen rangaistusasteikkoa (jossa on vaihtoehtona vain elinkautinen vankeus). Nykyinen murhasäännös tulee otettavaksi huomioon ainostaan sikäli, kun todetaan, ETTÄ TEKO EI OLE VENHENTUNUT.
Syyteoikeus tekohetken lain mukaisesta taposta ei siis ole vanhentunut.
Kohdassa 2 voitaisiin tuntomerkki vaihtaa vaakaasta harkinnasta tehdyksi teoksi, jolloin olisi sovellettava tekohetken lakia murhasta. Vuoden 1960 murhasäännöksen ja 2004 murhasäännöksen mukaan kummastakin tuomitaan ainoastaan elinkautinen vankeus, joten vuoden 2004 laki ei ole lievempi.
Tämä on todellakin kimurantti asia. Muutamien jo työ elämässä olevien lakimiesten kanssa olen asiasta jutellut ja saanut erilaisia vastauksia. Osa on samalla kannalla Sinun kanssasi, mutta osa taas sitä mieltä, että tapon osalta syyteoikeus on vanhentunut, sillä tappo:n tunnusmerkistö ja rangaistus on muuttunut.
Mielenkiinnolla odotan mitä tulee tapahtumaan. Mikäli tapauksessa syyte nostetaan ja käräjille mennään niin uskon, että tästä tulee pitkä oikeusprosessi. Ja varmasti mennään KKO:n asti:)
0Äänestä
vapaaksi
tykkäisiks itte olla syyttömänä häkissä ?
0Äänestä
oikeus
on syytön, kunnes toisin todistetaan. Ei pitäisi unohtaa. Olis saanut koko asia olla. Vanha mies vailla muistia ja elämä pilalla jokatapauksessa.
Tässä tapauksessa selvittämätön surmatyö on kiehtovampi kuin selvitetty.Niinkuin K. Saaren murha ja mitä niitä nyt on muitakin.
0Äänestä
tässä
Ei ole mitään todellista keinoa osoittaa häntä syylliseksi.
DNA-testit vain osoittavat, että jossain on jonkun verta yms ja sitten voidaan pähkäillä ja luoda teorioita siitä, että mitä siellä tarkalleen on tapahtunut.
Ongelmana on siis se, ettei voida tietää, miten kaikki on käytännössä mennyt, joten vaikka nils vaikuttaisi dna-testien yms aineiston varassa todennäköiseltä syylliseltä, häntä ei silti voida tuomita, koska mitään todisteita ei ole eikä voi olla sen suhteen, että hän olisi aktuaalinen murhaaja.
Naurettavan alkukantainen ja oikeusopillisesti virheellinen teko edes asettaa häntä syytteeseen.
0Äänestä
kafi
Jos noin miettii, niin ketään ei voisi tuomita, ellei paikalla ollut silminnäkijöitä. Eiköhän dna-todisteet kuitenkin yleensä ole aika luotettavia, tuskin ne poliisit ensimmäistä kertaa on asialla...
0Äänestä
ymmärrystä
kafi kirjoitti:
Jos noin miettii, niin ketään ei voisi tuomita, ellei paikalla ollut silminnäkijöitä. Eiköhän dna-todisteet kuitenkin yleensä ole aika luotettavia, tuskin ne poliisit ensimmäistä kertaa on asialla...
ei ollut kyse dna-testien luotettavuudesta, sinä tomppeli!
Vaan siitä, että ne eivät sinänsä todista mitään, koska emme tiedä, mitä kaikkea siellä on tapahtunut...nils on voinut esim. hortoilla sokki-tilassa teltassa ja ympäristössä tapahtuneen jälkeen -eipä olisi ihme siinä tilanteessa...
selvenikö?
0Äänestä
kafi
ymmärrystä kirjoitti:
ei ollut kyse dna-testien luotettavuudesta, sinä tomppeli!
Vaan siitä, että ne eivät sinänsä todista mitään, koska emme tiedä, mitä kaikkea siellä on tapahtunut...nils on voinut esim. hortoilla sokki-tilassa teltassa ja ympäristössä tapahtuneen jälkeen -eipä olisi ihme siinä tilanteessa...
selvenikö?
Ei tietenkään pelkkä verijälki todista mitään... Mutta aiemmassa viestissä luki, ettei ole mitään keinoa todistaa häntä syylliseksi. Eiköhän ole muitakin kuin dna-todisteida, joiden perusteella voidaan katsoa, että joku on tehnyt sen teon...
"nils on voinut esim. hortoilla sokki-tilassa teltassa ja ympäristössä tapahtuneen jälkeen"
Nimenomaan tällaistahan varmaan voidaan päätellä jälkien ym. perusteella. Pointtini on vain sanoa, että jos nils g. joskus todetaan syylliseksi, niin kyllä siihen varmasti pitävät todisteet silloin on.
Hauskaa illanjatkoa vaan sinnekin :)
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei ole osoitettavissa et NG karkaisi tms ja tästä vangitsemisen jatkasemisesta käytiin kovaa keskutelua.
Ei tarkoita että olisi syytön mutta ei ole perusteita pitää miestä vangittuna.
Usko jos tämä juttu selviää oikeasti totuus ei kyllä ole ihan mitä yleisesti luullaan.
Itsekään en ymmärrä miksi mies vapautettiin. No, jos kuulustelut on kuulusteltu, niin kai tuo sitten joutaa ittensä tappaa, niinhän se kuitenkin tekee. Valitettavaa.
vanha pappa tuo Nils jo, joten eipä se minnekkään karkaa. Jos tappaa itsensä niin sitten tekee niin. Ehkä se on vaikka jo tunnustanut teon tms.. mutta eiköhän se ole kaikille helpointa, että mies on vapaalla.. taino kaikille muille helppoa paitsi Nilsille.
Taitaa taas tulla klassinen tapaus, laki voitti ja oikeus hävisi.
Todellakin ei tiedetä oliko kyseessä murha vai tappo.
Mikäli kyseessä oli tappo niin hän pääsee vapaaksi koska rikos on vanhentunut...
Uskokaa jo, EI TUOMITA.
Nils voidaan tuomita myös taposta, koska taposta vuoden 1960 lain mukaan voi saada elinkautisen vankeusrangaistuksen. Rikos josta voi saada elinkautisen rangaistuksen ei vanhennu.
Jos teko ei ole murha nykylain mukaan, niin se on vanhentunut. Jos teko on siis "vain" tappo nykylain mukaan, niin se on vanhentunut.
Tosiaan teko voi olla tappo 60-luvun mukaan jolloin se ei ole vanhentunut. Toisaalta tämän tapon tulee täyttää nykylain mukainen murhan tunnusmerkistö. Muutenhan se on vanhentunut.
Tuomitaanko nykylain mukaisesta murhasta vai vanhasta taposta on siis lähes merkityksetöntä. Kumpikaan ei ainakaan ole vanhentunut.
>>Toisaalta tämän tapon tulee täyttää nykylain mukainen murhan tunnusmerkistö. Muutenhan se on vanhentunut.
Tuomitaanko nykylain mukaisesta murhasta vai vanhasta taposta on siis lähes merkityksetöntä. Kumpikaan ei ainakaan ole vanhentunut.>>
Ero siinä, kumpaa lakia noudatetaan (1960 vai 2004) tulee esiin rangaistuksessa. Vuoden -60 lain mukaan taposta (jos teko siis nykylain mukaan myös olisi murha) voidaan tuomita elinkautisen lisäksi myös määräaikaiseen vankeusrangaistukseen. Asteikko vuoden -60 laissa oli vähintään 8 vuotta vankeutta tai elinkautinen v.
Nils voi siis saada kolmesta taposta määräaikaisen vankeusrangaistuksen (esim. 12 v).
Juuri tämän nykylakia lievemmän asteikon vuoksihan nykylain murhasäännöstä ei voida soveltaa (nykylain murhasäännöstä sovellettaisiin vain, jos nykylaki johtaisi lievempään lopputulokseen kuin v -60 laki).
Edellä sanottu ei tarkoita, etteikö Nilsin teon täytyisi täyttää myös murhan tunnusmerkistö nykylaissa, niin kuin kirjoititkin.
Syytön, todistuksia ei ole, jollei DNA riittänyt
näytöksi! Tämä selvä!
Oletko Nils?
>>Juuri tämän nykylakia lievemmän asteikon vuoksihan nykylain murhasäännöstä ei voida soveltaa (nykylain murhasäännöstä sovellettaisiin vain, jos nykylaki johtaisi lievempään lopputulokseen kuin v -60 laki).
>>
Mutta tuolla periaatteella Nilsiä ei voisi syyttää taposta, sillä tapon syyteoikeus olisi vanhentunut? Itse ajattelen asian siten, että -04 laki on lievempi kuin -60 laki, joten tulisi soveltaa voimassaolevaa säädöstä. Ja tämän perusteella syyteoikeus olisi vanhentunut.
Asia ei ole ihan simppeli, joten ymmärrään vasta-argumenttien esittämisen. Ratkaisevaa on kuitenkin nimenomaan tuomion lopputulos.
Tapaukseen sovelletaan tekohetken lakia, ellei jonkin muun ajankohdan laki johda lievempään lopputulokseen JUURI NIIDEN TEOSTA ILMENEVIEN SEIKKOJEN VALLITESSA, joiden avulla ko. teko kyetään erottamaan muista teoista. Kun nämä seikat (teon tunnnusmerkit) käyvät yksiin jonkin ajankohdan rikoslain säännöksen tunnusmerkistön kanssa, sovelletaan juuri tätä säännöstä. Näin kuitenkin vain edellytyksellä, että mainitun säännöksen seuraamusten lopputulos on lievempi kuin tekohetken lain mukaisten seuraamusten.
Nyt tarkasteltavissa rikoksissa (kolmen henkilön hengen riistäminen) on teon täytettävä seuraavat tuntomerkit tullakseen rangaistuksi (tässä vain olennaiset seikat asian kannalta):
1. teko on ollut tahallinen surmatyö
2. teko on ollut raakuutta ja julmuutta osoittava
3. teko on ollut kokonaisuudessaan törkeä
Kohta 1 täyttää vuoden 1960 lain tapon tunnusmerkistön, joten voidaan soveltaa sitä koskevaa säännöstä (koska kyseisestä TEOSTA voidaan tuomita elinkautinen vankeus). Rangaistusasteikko on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta tai elinkautinen. On kysyttävä, onko nykylaissa sääännöstä, joka johtaa lievempään lopputulokseen ko. teosta. Löydämme nykylain tapon säännöksen (RL 21:1). Sen rangaistusasteikko on ainoastaan enintään 12 v vankeutta. Huomataan, että nykylain tapon säännöksen nojalla teko olisi vanhentunut (koska tästä TEOSTA ei voi nykylain nojalla tuomita elinkautista vankeutta).
Mutta nyt tehdään lisätarkastelu ja huomataan seuraavaa: jos TEKO on myös kohdissa 2 ja 3 mainitun kaltainen (kohdan 1 lisäksi), voidaan tekijä tuomita murhasta nykylain nojalla (RL 21:2). Rangaistusasteikko on vain elinkautinen vankeus. Taas on tarkasteltava asiaa sen kannalta, johtaisiko jokin muu säännös lievempään lopputulokseen. Huomataan, että vuoden 1960 lain tapposäännös johtaisi tuomitsemaan TEOSTA, joka täyttää kohtien 1, 2 ja 3 tuntomerkit, vankeutta vähintään 8 vuotta tai elinkaudeksi. Tästäkin teosta voitaisiin siis tuomita lievempi rangaistus tekohetken lain mukaan, joten tapaukseen ei voida soveltaa nykylain murhasäännöksen rangaistusasteikkoa (jossa on vaihtoehtona vain elinkautinen vankeus). Nykyinen murhasäännös tulee otettavaksi huomioon ainostaan sikäli, kun todetaan, ETTÄ TEKO EI OLE VENHENTUNUT.
Syyteoikeus tekohetken lain mukaisesta taposta ei siis ole vanhentunut.
Kohdassa 2 voitaisiin tuntomerkki vaihtaa vaakaasta harkinnasta tehdyksi teoksi, jolloin olisi sovellettava tekohetken lakia murhasta. Vuoden 1960 murhasäännöksen ja 2004 murhasäännöksen mukaan kummastakin tuomitaan ainoastaan elinkautinen vankeus, joten vuoden 2004 laki ei ole lievempi.
jos is-lehden lainaus oli suoraan tutkijan sanoma.
Tämä on todellakin kimurantti asia. Muutamien jo työ elämässä olevien lakimiesten kanssa olen asiasta jutellut ja saanut erilaisia vastauksia. Osa on samalla kannalla Sinun kanssasi, mutta osa taas sitä mieltä, että tapon osalta syyteoikeus on vanhentunut, sillä tappo:n tunnusmerkistö ja rangaistus on muuttunut.
Mielenkiinnolla odotan mitä tulee tapahtumaan. Mikäli tapauksessa syyte nostetaan ja käräjille mennään niin uskon, että tästä tulee pitkä oikeusprosessi. Ja varmasti mennään KKO:n asti:)
tykkäisiks itte olla syyttömänä häkissä ?
on syytön, kunnes toisin todistetaan. Ei pitäisi unohtaa.
Olis saanut koko asia olla. Vanha mies vailla muistia ja elämä pilalla jokatapauksessa.
Tässä tapauksessa selvittämätön surmatyö on kiehtovampi kuin selvitetty.Niinkuin K. Saaren murha ja mitä niitä nyt on muitakin.
Ei ole mitään todellista keinoa osoittaa häntä syylliseksi.
DNA-testit vain osoittavat, että jossain on jonkun verta yms ja sitten voidaan pähkäillä ja luoda teorioita siitä, että mitä siellä tarkalleen on tapahtunut.
Ongelmana on siis se, ettei voida tietää, miten kaikki on käytännössä mennyt, joten vaikka nils vaikuttaisi dna-testien yms aineiston varassa todennäköiseltä syylliseltä, häntä ei silti voida tuomita, koska mitään todisteita ei ole eikä voi olla sen suhteen, että hän olisi aktuaalinen murhaaja.
Naurettavan alkukantainen ja oikeusopillisesti virheellinen teko edes asettaa häntä syytteeseen.
Jos noin miettii, niin ketään ei voisi tuomita, ellei paikalla ollut silminnäkijöitä. Eiköhän dna-todisteet kuitenkin yleensä ole aika luotettavia, tuskin ne poliisit ensimmäistä kertaa on asialla...
ei ollut kyse dna-testien luotettavuudesta, sinä tomppeli!
Vaan siitä, että ne eivät sinänsä todista mitään, koska emme tiedä, mitä kaikkea siellä on tapahtunut...nils on voinut esim. hortoilla sokki-tilassa teltassa ja ympäristössä tapahtuneen jälkeen -eipä olisi ihme siinä tilanteessa...
selvenikö?
Ei tietenkään pelkkä verijälki todista mitään... Mutta aiemmassa viestissä luki, ettei ole mitään keinoa todistaa häntä syylliseksi. Eiköhän ole muitakin kuin dna-todisteida, joiden perusteella voidaan katsoa, että joku on tehnyt sen teon...
"nils on voinut esim. hortoilla sokki-tilassa teltassa ja ympäristössä tapahtuneen jälkeen"
Nimenomaan tällaistahan varmaan voidaan päätellä jälkien ym. perusteella. Pointtini on vain sanoa, että jos nils g. joskus todetaan syylliseksi, niin kyllä siihen varmasti pitävät todisteet silloin on.
Hauskaa illanjatkoa vaan sinnekin :)