Olen jo 30v, raskaana oleva nainen. raskaus tuli yllättäen, ehkäisy petti. Tilanne se, että mies haluaa pitää lapsen ja minä en todellakaan ole vieläkään varma tunteistani, Minulla on jo lapsi edellisestä liitosta ja en tiedä, olenko enää valmis tähän :( Olen yrittänyt vaikka kuinka miettiä asiaa... mutta silti en voi sanoa olevani onnellinen tästä.
Nyt tuntuu, että kun mieskin vaan hehkuttaa tätä asiaa, tilaa ei jää minun ajatuksille ja koska minulla on muutama keskeytys takana (syitä en nyt ala setvimään tässä) tulee tunne, niinkö minulla ei olisi vaihto-ehtoja muita, kuin tehdä tämä lapsi. Viikko alkaa olla jo sen verran, että ratkaisu olisi tehtävä pian.
Onko kellään vastaavaa kokemusta?
Nyt tuntuu, että kun mieskin vaan hehkuttaa tätä asiaa, tilaa ei jää minun ajatuksille ja koska minulla on muutama keskeytys takana (syitä en nyt ala setvimään tässä) tulee tunne, niinkö minulla ei olisi vaihto-ehtoja muita, kuin tehdä tämä lapsi. Viikko alkaa olla jo sen verran, että ratkaisu olisi tehtävä pian.
Onko kellään vastaavaa kokemusta?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Suojele ja rakasta lastasi. Se on parasta lapselle, miehellesi ja sinulle itsellesi.
Abortti tappaa parisuhteen(kin) samoin kaikkien elämänilon.
Kun ajattelet asiaa 20 vuoden kuluttua, huomaat, että lapsi oli parasta, mitä elämässä kohtasit.
Missä tilastoissa väitetään, että abortti tappaa parisuhteen? Ei meillä ainakaan tappanut ja naimisiinkin mentiin nyt vappuna, lähinnä yhteinen päätös abortista lähensi meitä ja sai meidät ymmärtämään kuinka paljon toisiamme rakastamme.. Meillä yhteinen tytär joka on pari kuukautta vanha ja jos lisää haluamme niin adoptoimme! Jos parisuhde menee abortin takia, niin aikas heikolla pohjalla ollut jo entuudestaan, eikä abortti tapa elämänkään iloa kaikilta.. Perusteluja ja lähteitä moisille väitteille kiitos!
Eihän kunnon miehet tollasia naisia lapsilleen äideiksi huolis. Ja voi sitä lapsi parkaa, älkää nyt enempää kärsijöitä sinne tunnekymyyteen haaliko!
Hyhhyh.
Koita itse kantaa lapsi siinä uskossa, että on vaikeasti kehitysvammainen eikä tule elämään montaa vuotta.. Mieheni ei alunperin tahtonut yhtään omia, koska heillä suvussaan todella suuri todennäköisyys saada perinnöllinen tauti ja meille sanottiin ensimmäisen kohdalla, että kehitysvammainen tulee olemaan.. Mutta kerran päätimme ottaa riskin ja täysin terve tyttö tuli, emme enää halua kokeilla onneamme joten päädyimme sterilisaatioon.. Mielummin kasvatan yhden terveen kuin monta vaikeasti vammaista lasta ja hautaan heidät nuorina.. Meille oma tytär on tärkein ja hänellä on hyvä elämä.. Älä arvostele muiden kasvatustaitoja tai elämää kun et tiedä faktoista yhtään mitään!! Mitä jos minä tulisin sinua haukkumaan kuinka huono vanhempi olet tai kuinka paska ihminen olet sellaisen asian perusteella, jonka luulen tietäväni jotain? Miettisit vähän muidenkin tunteita kuin omaa napaasi, kiitos!
ja muiden mielipiteiden sabotointi poistoon on ilmotettava ylläpidolle!
mukavuudenhalustahan sä sen lapses sisaruksen sinne viemäriin heivasit. Ois kai se myöhemminkin tullu ilmi jos se jotenkin pahasti sairas ois ollu?
Susta siis ois ollu parempi homma, jos se lapsi ois syntyny tähän maailmaan ja kuollu sitten vasta kohdun ulkopuolella muutaman vuoden päästä? Just joo.
Voisit joskus aatella niitten muidenkin tunteita (kuten omaisten ja syntyneen lapsen) kuin alkiota joka ei vielä edes tiedosta.
Itse olen kasvanut kehitysvammaisen lapsen siskona.. Muistan kyllä miten rankkaa aikaa se oli koko perheelle ja miten vanhemmat kärsi.. Kun sisko kuoli, niin äiti sanoi että raukalle olisi ollut parempi ettei olisi koskaan syntynytkään.. Ei se ole ihmisen arvoista elämää minun aatteideni perusteella.. Tottakai sisarukset on hieno asia ja mielummin adoptoin toisen lapsen kuin kärsin tuskan oman lapsen kuolemasta.. Se on meidän päätöksemme ja läheisemme sitä kunnioittavat, äitinikin abortoi neljänne raskautensa ja anoppini kolmannen raskautensa.. Ja mielummin abortoin raskauden suoraan alkuvaiheessa kuin odotan yli viikon 12.. Kyllä se abortti taidettiin saada ihan sikiön terveydellisin perustein eikä mistään mukavuussyistä!
Eihän siihen ollu mitään varmuutta!!?
"Koita itse kantaa lapsi siinä _uskossa_, että on vaikeasti kehitysvammainen eikä tule elämään montaa vuotta.. "
Ja tällä tarkotin tietenkin myöhempää aborttia jos se sairaus ois todettu!
"Ois kai se myöhemminkin tullu ilmi jos se jotenkin pahasti sairas ois ollu? "
Ois voinu olla TÄYSIN tervekin, kuten toinenkin lapsi! Joten ihan mukavuussyillä tapettiin.
tosiasiaa poista että saatoit hyvinkin surmata täysin terveen lapsen!! Ja tuskin se mitenkään terveyysyillä voi mennä jos ei sellasia oo edes todettu! Eli ihan mukavuudenhalusta kuoli, lapselle ei haluttu antaa edes mitään mahdollisuuttakaan. Jos ois oikeesti ajatellu tota terveyssyytä, oisit tietenkin odottanu niin kauan että sellanen osottautuu.
Lääkäri meille aborttia suositteli jo ensimmäisenkin lapsen aikana! Ja kerran ollaan onnistuttu, joten ei enää riskiä uudestaan.. Me osaamme päätöksemme kanssa elää, mutta ei se sinun elämääsi vaikuta vaikka meillä ei ole 2 lasta.. Itse en ikinä pystyisi tekemään aborttia myöhäisemmillä viikoilla, kun vatsa kasvaa niin siihen sikiöön kyllä kiintyy..
ottaa riskin toisenkin kohdalla. Onko todellakin noin vaikee myöntää ettet vaan HALUNNU sitä toista lasta, edes terveenäkään ja siksi teit mukavuusabortin?!
niin vaikeaa uskoa, että toinen tekee päätöksen omien kokemusten pohjalta, ja siltä pohjalta minkä päätöksen kanssa itse pystyy elämään?
Onko todella niin vaikeaa uskoa että ihmisen ei tarvitse myöntää mitään sen takia että sinä olet päättänyt että näin se asia nyt oikeasti menee?
Hanki nyt jo se elämä, niin sinun ei tarvitse muiden päätöksista, ja heidän ongelmistaan välittää.
Tai siis, jos oiekasti edes välittäisit, mutta kun haluat vain haukkua ja kuvitella olevasi parempi ihminen, ja kuvitella itetäväsi paremmin kuin asianomainen itse miten asiat on mennyt.
Ja sieltähän ne nälvintäpaskat taas kerran lähti lentään :DDD
vaan totuuksia (ei mitään 'omia päätöksiä') niille jotka sitä ei halua nähdä ja myöntää. Eikä tietenkään lapsiaan mukavuustappamattoman tarvi mitenkään kuvitella olevansa parempi ihminen ;)
Niin olenkin kirjaimellisesti hankkinut elämän, en riistänyt sitä.
Missä se sun hankkimas elämä muuten on vai mitä teet tällä palstalla 24/7? Ei kai vaan menny viemäriin..?
No etköhän sinä niitä lennätellyt jo ihan riittävästi terveydellisestä syystä abortin tehneelle... Mutta sitä et tietenkään itse pysty tajuamaan.
Ei oltu edes tutkittu oliko niitä terveyssyitä vaiko ei. Joten ihan mukavuudenhalusta lähti!
asiat on, kun sun lapsilla jotka ei saanu edes elää... jotta voisit sitten hoidattaa itsekkyytes aiheuttamia tappamistraumoja täällä 24/7.. ai ai.
Olen samanikäinen kuin sinä,yksi lapsi edellisestä suhteesta. Parisuhteessa en ole ollut vuosiin mutta seksiä toki joskus(harvoin) harrastan ja huolehdin ehkäisystä. Sterilisaatio suunnitteilla koska psyykkinen ja fyysinen terveys on sellainen etten todellakaan halua lasta enää koskaan.
Luottamus miehiin on mennyt totaalisesti,parisuhteen ehkä voin joskus vielä haluta/pystyä hitaasti edeten mutta koskaan en kenenkään kanssa uskalla tehdä enää lasta. En vaikka kuinka mies vannoisi haluavansa isäksi,niin minulle vannottiin viimeksikin..
Jos ehkäisy pettäisi nyt,en pitäisi lasta. Tuskin silloinkaan vaikka olisin ollut vakaassa suhteessa vuosia.
Niin... Niinhän minäkin kuulin tuon haluan isäksi jne jne naimisiin oli tarkoitus mennä. Sitten olinkin yksin parivuotiaan lapsen kanssa. Jos nyt kävisi niin taas, en tosiaankaan tiedä, jaksaisinko :(
Huoh....
Millainen tämä isäkandidaatti on muuten? Ehkä hän kuitenkin on erilainen kuin ensimmäinen miehesi. Harkitse tarkkaan....myöskin lapsesi kannalta sillä hän varmasti ilahtuisi sisaruksesta. Ainoana lapsena olemisessa on omat huonot puolensa. Voimia päätöksentekoon!
Moni sun ikänen maksaa jo tuhansia euroja että pääsis tohon tilaan... eikä sittenkään. Jotkut on jonottaneet vuosikausia adoptiolasta. Että revi siitä.
tuo argumentti on samaa luokkaa kuin "syö nyt lautasen tyhjäksi, afrikassa nähdään nälkää".
Miten minun tyhjä lautanen, se että syön ruokani auttaa nälkäisiä lapsia afrikassa?
Hyvä vertaus. Tämä sama periaate oli minulla, kun naureskelin tätä samaa kestämätöntä päättelyketjua toisella lailla:
Eli jos minä saan töitä, enkä ota paikkaa kuitenkaan vastaan oman elämäntilanteeni takia, niin olen vastuussa siitä, että naapuri ei saa lainkaan töitä. =)
Ihan sama, jos minä otan kuitenkin sen paikan vastaan: se ei kuitenkaan naapurin tilannetta muuta miksikään.
en tiä (ei niitä pysty Afrikkaan lähettään), mutta aivan taatusti lapsen adoptioon antaminen antaa paitsi elämän lapselle, myös valtavan onnen sille perheelle joka kauan kaivatun lapsen saa!!
kuten jo ylempänä osoitettiin.
Jos työ on sellanen että naapurikin sen voi saada niin sillonhan se voi tosiaan koitua sen eduks :) muutenhan ei tietenkään voi vertaillakaan.
siis näköjään sittenkin alempana.
Kyllä mulle muutama tonni kelpaa,hankkiudun vaikka heti raskaaksi jos joku siitä maksaa :) Tosin taitaa olla laitonta. Joten se siitä..
Sairauteni vuoksi tulee tänäkin vuonna monen sadan lasku pelkästään sairaalassa olemisesta joten raha ei olisi pahitteeksi.
Et tietenkään tee lasta vain siksi, että mies niin haluaa
siks että LAPSI sais jatkaa tätä ainoaa elämäänsä??
Sillä mitään elämää vielä ole
Ai? No mitähän se siellä kohdussa sitten tekee?
Loisii ja käyttää naista hyväkseen.
Se ELÄÄ, kasvaa ja kehittyy juuri siellä missä lapsen siinä vaiheessa kuuluukin olla.