http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=599&posting=22000000003487712
Oikealla lääkärillä olisi diagnoosikirja hyllyssä, josta katsoisi, eikä kehottaisi sekopäätä etsimään parhaansa mukaan netistä matskua.
Netissä liikkuu paljon roskaakin.
Oikealla lääkärillä olisi diagnoosikirja hyllyssä, josta katsoisi, eikä kehottaisi sekopäätä etsimään parhaansa mukaan netistä matskua.
Netissä liikkuu paljon roskaakin.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tämä psykiatri joka täällä vastaa edustaa vain yhtä näkemystä. Psykiatrit voivat edustaa eri oppisuuntia. Minulle on ainakin jäänyt epäselväksi minkä koulukunnan kannattaja hän on. Antaako hän työssään terapiaa vai vastaako hän vain lääkityksistä. Lääkkeet kun tuntuvat olevan ainoa aihe mihin hän pystyy vastaamaan...
mitenhän mahtaa olla psykiatrin mielenterveyden laita?
Mitä oppisuuntia psykiatreilla on?
Jokainen lääkäri voi olla asioista omaa mieltä, mutta ammattinsa harjoittajana hänen täytyy noudattaa yleisesti hyväksyttyjä hoitotapoja. Sen suhteen on liikkuma-alaa melko vähän.
Myöskään psykoterapeuteilla ei ole varsinaista oppisuuntaa. Ts. omaa terapiasuuntausta saa käyttää vain niihin häiriöihin, joihin se on tutkimusten tai yleisen käytännön mukana osoittautunut toimivaksi.
Annatko itse terapiatunteja? Joku linjahan jokaisella psykiatrilla on työssään. Mitä hoitotapoja sinä sovellat työssäsi?
Psykiatreilla ja psykoterapeuteilla on kyllä erilaisia oppisuuntia. Tiedät tämän aivan varmasti, jos olet psykiatri.
Noudatan yleisesti hyväksyttyjä hoitotapoja. Niinkuin kaikki psykiatrit. Jos toimii toisin, on tiedossa ennemmin tai myöhemmin kantelu epäasiallisesta hoidosta.
Annatko tarkemman viitteen tai tietoja siitä, mistä olet saanut käsityksen siitä että aiempi kirjoitukseni ei pidä paikkaansa. Jos kyse on vain omasta mielipiteestäsi, niin kerro toki sekin että lukijat osaavat asettaa sen sille kuuluvaan arvoon.
Pyysin jo aiemmin kertomaan niistä. Ole hyvä.
on monenlaisia.
koska tiedät ne jo, jos olet psykiatri.
Ja näinhän keskustelu ei etene. Ja luulen että et edes osaa kertoa.
Jos tiedät, niin kerro ihmeessä muillekin.
että en kerro. Muut lukijat tulevat varmasti ihan hyvin toimeen, vaikka säilytänkin salaisuuden.
Kun kerran sanoit tietäväsi.
Häntä kun jää muuten kovasti vaivaamaan tämä asia.
Montakos henkilöa mielisairaalasta lahtee täysin terveenä ulos? Huom! täysin terveenä.
Eiks teidän tehokkaimmat "hoidot" ole sähköshokki ja huumelääkkeet? Sähköshokkikin kun on peruja Hitlerin aikaisista sekoiluista. Sian tappamiseenhan se on kyllä oiva keino, josta se on otettukkin. Miksei sillä voisi tappaa ihmisenkin siis.
Psykiatriahan se on huumeetkin tänne planeetallemme luonut. Kiitos siis teille. Niiden ei kuulemma alunperin pitänyt aiheuttaa riippuvuutta lainkaan. Mitä bullshittiä! Ja valtio vielä rahoittaa näiden huijareiden toimintaa! Kyllä oksettaa nämä teidän touhut! Muka ihmisten auttajia. Ja paskat! Ihmiskunnan tuhoajia te olette psykiatrit! Hävetkää!
Älä sekoile. Ota lääkettä, kun tuntuu ahistavan
Muutama virhekin siinä oli. Sähköhoito on huomattu 30-luvulla Italiassa. Hitlerillä ei ole sen kanssa tekemistä, ainakaan minun tietääkseni. Yleisin syy sähköhoidon moittimiseen on tietämättömyys ja se näyttää olevan vikana sinullakin. Kyseessä on erittäin tehokas hoito vaikeaa masennukseen jos mikään muu ei auta. Esim raskaana olevalle se on turvallisin vaikean masennuksen hoitomuoto.
Kun just pääsin sanomasta näistä "parhaista"hoitomuodoista niin sinä pölvästi alat tarjoamaan huumelääkkeitä. Syo itse niitä jos niin erinomaisena niitä pidät. Minä en kyllä koske niihin 10 metrin kepilläkään. Kaikkea paskaa sitä ehdotetaankin ihmiselle elämässä!
Salli minun nauraa! Väität ihan pokerinaamalla, että raskaana olevalle se on turvallisin vaikean masennuksen hoitomuoto. Uskotko sinä itsekkään tuohon satuusi? Kaikkea potaskaa sitä kuuleekin!
Mutsini on jo eläkkeelle jäänyt mielisairaanhoitaja eikä hän kovin positiivisin sanoin ole näistä teidän hoitomuodoistanne puhunut. Katsoi parhaaksi jossain vaiheessa vetäytyä näistä hölmöläisten touhuista mitä te ihmisille teette. Sanoi, että ei sieltä mielisairaalasta kukaan terveenä lähde rakentamaan omaa elämäänsä. Et revi siitä huumoria.
Ihan turha teidän on siellä yrittää selitellä tekosijanne. Maailmallahan teidän ammattikuntaanne on jo työnnetty lusimaan vankiloihin! No mitä muuta on odotettavissakaan ihmiskunnan tuhoajille.
Sähköhoito on turvallisin vakavan masennuksen hoitomuoto raskaana olevalle. Kerro toki oma käsityksesi asiasta; ei tunteenomaisena "mun mutsi"-purkautumisena vaan esitä mikä hoitomuoto (lääkitys, terapia etc.) on paras ja turvallisin raskaana olevalle.
Asiasta mitään ymmärtämättömälle sähköhoito voi näyttää karulta. Potilas on kuitenkin anestesiassa eikä tunne kipua. Sähköhoito on ainoa hoitomuoto, jonka kohdalla olen nähnyt pikaisia "äkkiparantumiseksi" tulkittavia hoitotuloksia. Usein potilas kirjoittautuu sisään sairaalaan ja pyytää sähköä heti ilman lääkekokeiluja koska on kokenut sen parhaaksi hoitomuodoksi.
Viestisi oli hyvin matkalla kohti Hitler-korttia, ehkäpä se jatkossa vielä tulee esille. Tässä muutama sähköhoitoa tukeva artikkeli:
Seishin Shinkeigaku Zasshi. 2003;105(7):927-32. [A case of pregnant woman with severe obsessive-compulsive disorder successfully treated by modified-electroconvulsive therapy]
Electroconvulsive therapy in the treatment-resistant patient. Authors: Devanand DP, Sackeim HA, Prudic J Psychiatr Clin North Am 1991 Dec;14(4):905-923
Saattaa olla että äitisi opiskelusta ja työkokemuksesta on sen verran aikaa, että voisit jo päivittää tietojasi.
Otapa Duodecimin kustantama kirja nimeltä Psykiatria, 1999, toim Lönnqvist et al. sivu 609:"Sähköhoidolla voidaan lievittää raskaana olevien naisten, vanhusten tai elimellisestä sairaudesta kärsivien potilaiden amsennusta, joilla lääkehoito ei sovi tai aiheuttaa haittavaikutuksia."
Arvostettu kansainvälinen lääketieteen lehti kiroittaa näin:
J ECT. 2004 Jun;20(2):112-7.
The First-line Use of Electroconvulsive Therapy in Major Affective Disorders.
Maletzky BM.
Although electroconvulsive therapy (ECT) has generally been reserved for patients refractory to other forms of treatment, its use as a first-line treatment, prior to the use of other biologic approaches, has occasionally been mentioned in the literature on the treatment of affective disorders and, when indicated, can prove rapidly effective and even life saving. The present study retrospectively reviewed 27 cases treated over the span of a decade in which ECT was chosen as the first treatment of an affective episode. In none of these cases was antidepressant medication or other biologic approaches used for the current episode. A clinical global rating scale was employed to measure improvement. Although the majority of such patients were treated with ECT first based upon the severity of their depressive illness, 13 received ECT because of their obtunded condition and these patients, initially diagnosed as catatonic on admission, were suspected of having a bipolar condition, as revealed on their discharge diagnosis. In addition, ECT was recommended preferentially in 4 patients because they were pregnant and in another 4 because it had worked well in the past; an additional patient received ECT first because of his fragile medical condition. Almost all patients recovered and none suffered serious adverse effects. Sample case histories are provided along with tentative guidelines for the consideration of first-line use of ECT in clinically difficult cases.
Gen Hosp Psychiatry. 1994 Sep;16(5):348-53.
Electroconvulsive therapy during high-risk pregnancy.
Walker R, Swartz CM.
Pregnancy increases the risk of injury associated with mental illness. The varieties of malnutrition, substance abuse, and aggression that may accompany mental illness can injure the unborn child in more severe ways than the patient herself. Dangers associated with illness-related behavior can outweight the risks of pharmacotherapy, but no psychotropic drug is approved for use during pregnancy. Failure to produce a prompt or lasting remission of psychiatric symptoms also is a significant possibility with medication. The morbidity from continued illness and the incompletely described adverse effects of psychotropic drugs increases the attractiveness of ECT for severely depressed pregnant patients, especially with associated high-risk conditions. This paper discusses physiologic changes occurring during pregnancy and ECT and reviews contemporary monitors of maternal and fetal well-being. Guidelines are suggested for ECT during regular and high-risk pregnancies. The authors conclude that using additional precautions with high-risk pregnant patients permits ECT to be given with relative safety; medical and obstetric risk factors need not prevent its use.
Sähköhoito (ECT) todella kuulostaa karulta ja herättää voimakkaita tunteita. Varsinkin jos ihminen kuulee siitä aivan ensimmäistä kertaa, on tunnelataus usein raju. Sitä käytetään harkiten ja vain kaikkein vaikeimmissa tapauksissa. Vuosittain ECT-hoitoa saa noin 1-3 potilasta per 100 000 asukasta ja sisi useimmilla ei ole ihan naapurissa sähköhoitoa saanutta.
ECT:stä avun saaneen potilaan mielipide on usein tunteenomainen mutta täysin vastakkainen. Olen itsekin tavannut kerran vaikeasta masennuksesta kärsivän potilaan jonka ensimmäiset sanat sairaalaan tullessa olivat että saahan hän varmasti sähköä.
Samaa paskaahan ne teidän "hoitomuodot" ovat olleet jo iät ja ajat. Hei et muuten ottanut kantaa näihin maailmalla tehtyihin psykiatrien pidätyksiin ja kaltereiden taakse laittoihin. Veikö kissa kielesi kallonpuristaja?
Sitä samaa vanhaa järjetöntä hoitamistahan se on aina ollut ja tulee olemaan.
Kiitos analyyttisestä ja hyvin perustellusta kommentistasi. Nyt jos haluan jatkossa tämän tasoista argumentaatiota niin taidan lähteä lähiöpubiin valomerkin jälkeen väittelemään viinan veroalesta.
se on joku feikki. Muutenkin vastaukset aina jotain tyyliin; hae apua! Kyl kai jokainen voi noin kehoittaa ketä tahansa. Olevinaan joku maailmanparantaja
mutta ei tulisi mieleenikään kirjoittaa tänne sitä pitkää litaniaa (niitä pitkiä litanijoita!),joita edellämainitun kysyjän diagnoosit pitävät sisällään.
Jos kerran kysyjällä on käytössään netti,hän löytää haulla kyllä tietoa.
Sinulla ei kaiketi,alkuperäinen kirjoittaja,ole laisinkaan tietoa siitä,miten pitkä sepustus molempiin diagnooseihin liittyy!!
Psykíatri;
Kiitos kun vastailet täällä!
T.Gad
Miten mukavaa.
Tässä oli toinen kysyjän diagnoosi. Viitsitkö kirjoittaa vaikka oliis kirja hyllyssä?
F60.3 Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus
Hyökkäävä (aggressiivinen) persoonallisuus
Rajatilapersoonallisuus
Räjähdysaltis persoonallisuus
Persoonallisuushäiriölle on ominaista taipumus toimia hetken mielijohteesta ja harkitsematta seurauksia. Mieliala on ennustamaton ja oikukas. Henkilö on altis tunteenpurkauksille eikä usein kykene hallitsemaan purkauksellista käytöstään. Hän on taipuvainen riitaisuuteen ja yhteentörmäyksiin toisten kanssa, varsinkin jos hänen hetken mielijohteita noudattavaa käytöstään estetään tai hillitään. Häiriö voidaan jakaa impulsiiviseen muotoon ja rajatilamuotoon.
F60.30 Impulsiivinen häiriötyyppi:
Impulsiivista häiriötyyppiä luonnehtivat etenkin tunne-elämän epävakaus ja yllykkeiden hallinnan puute.
F60.31 Rajatilatyyppi:
Rajatilatyypille ovat lisäksi ominaisia häiriöt minäkuvassa, päämäärien asettamisessa ja sisäisissä tavoitteissa sekä jatkuva tyhjyyden tunne, kiihkeät ja epävakaat ihmissuhteet sekä taipumus itsetuohoiseen käytökseen, kuten itsemurha-aikeisiin ja -yrityksiin.
Ei sisällä:
Epäsosiaalista persoonallisuutta (F60.2)
Jos luet viestejä taaksepäin, huomaat että tämä sama aihe on noussut esiin 2 viikon välein. Aina ilmestyy joku, joka keksii jollakin perusteella, että psykiatri ei olekaan psykiatri.
Palataan aiheeseen kun olet lukenut aiemmat viestit.
Aivan kuin televisiossa on off-nappula niin tämän palstan viestejäkään ei tietääkseni kukaan pakota aseella uhaten Sinua lukemaan. Nimim. Psykiatrin viestit mielenterveysasioissa ovat asiantuntevia ja ammattimaisia.
Mikäli et kestä täällä esitettäviä tulkintoja niin hanki ihmeessä face to face-kontakti fyysisen psykiatrin vastaanotolle. Tai vaihtoehtoisesti jonkun toisen henkilön, joka omistaa ICD-10 Diagnoosikirjan; tuon maagisen kirjan omistamisestahan mielenterveystyön ammattilaisen tunnistaa.
Myönnän, etten pysy täysin otsikossa. Ehkäpä psykiatriassa on kuitenkin "oppisuuntia" eriteltävissä.
Ainakaan kaikki psykiatrit Suomessa eivät tunnusta, tai ainakaan tunnista, F90.0:aa, vaikka jo tautiluokituksen perusteella diagnoosin pitäisi olla peruskoulutuksen saaneen tunnustettavissa. Olleeko kyse tiedosta vai halusta, jos potilas ei saa diagnoosia?
Suomen valtiollisissa sairaaloissa hoito perustuu biologiseen, näyttöön perustuvaan lääkehoitoon sekä keskusteluterapiaan. Tässä suhteessa eri oppisuuntia ei sairaalahoidossa esiinny.
Oppisuuntia esiintyy psykoterapiassa, nämä ovat sitten yleensä avohoidossa toteutettavia hoitoja. Psykoterapeutin ei tarvitse olla koulutukseltaan psykiatri. Oppisuuntien ei tarvitse myöskään välttämättä kilpailla toistensa kanssa; tietyt hoitomuodot sopivat paremmin tietynlaisiin sairaustiloihin.
Esittämäsi diagnoosi on yleensä nuoruusiässä alkava häiriö, näin ollen tarkka erikoislääkäri näitä tiloja arvioimaan on Lasten- ja nuortenpsykiatri. Saattaa olla että tavallinen psykiatri törmää vain harvoin tarkkaavaisuushäiriöihin.