Vieläkin kummittelee..

Huh! Aivot ei näköjään päästä irti tästä tapahtumasta. Tapahtumasta jo pyöreästi 16 vuotta. En useimmiten muistele tätä tapahtumaa, mutta unet tuo ikävän tunteen joskus pintaan.

Kyse on yhdestä opiskeluaikaisesta ihastuksesta. Semmoinen nätti, hoikka, pitkähiuksinen tyttö ihastu meikeläiseen. Pitkät mustat hiukset otsarajauksella. Tämmöinen muistikuva minulla on jäänyt hänestä. Olin ällikällä lyöty kun se alkoi luoda katseita minuun, enkä ujouden takia halunut uskoa että se voi olla totta?

En ole koskaan tuntenut tämän jälkeen yhtä vahvaa ihastumisen tunnetta. Se oli jotenkin huumaavan pelottavaa ihastusta? Tyttö jopa kirjoitti lapun mulle, mutta enhän minä.

No viime yönä näin taas unta tästä tytöstä ja koko päivä taas harmitanut, kun unessa se tuntuu yhtä todelliselta kuin olisi taas kuin 16 vuotta sitten.

Unessa olin taas koulussa kaikkineen, mitä siellä nyt oli ja näin tämän tytön kävelemässä siellä mustissa aurinkolaseissa mustissa vaatteissa? En tajua miksi sillä oli aurinkolasit ja tummat vaatteet? Koko ajan oli hirveä halu tutustua, mutta en uskaltanut, kuten silloin. Unen loppu puolella tämä tyttö tuli luokseni, alkoi halaamaan ja suutelemaan, olin onnesta pakahtua ja kerroin kaikki miksi en voinut lähestyä yms. Huh, olipa hyvän oloinen tunne.

Mutta hemmetti kun se olikin vain unta >:(