Olen psykiatri, ei tarvitse montaa minuuttia olla ihmisten parissa joten pärjäilen.
0Äänestä
15+6
Ihan hyvin. Asiakaspalveluhommissa kun olen, niin jotenkin sitä vaan työvaatteiden mukana pukee päälleen myös sen työpersoonan, jonka myötä pystyy ihan rennosti juttelemaan ja olemaan tekemisissä työkavereiden ja asiakkaisen, no problemo. 'Siviilissä' taas valitettavasti huomattavasti hankalampaa, vähän harmittaa ettei pysty pitämään tuota sosiaalisuutta yllä jatkuvasti.
0Äänestä
Tällaista tänään
En tee mitään, koska en saanut työpaikkaa sen takia kun olen introvertti. Kierre jatkuu...
0Äänestä
Opinnot kesken
Opiskelen, joten minun ei tarvitse asioida ihmisten kanssa jos en halua. Ja valitettavasti siitä syystä minulla ei ole ystäviä. Välttelen ryhmätöitä minkä voin, enkä ole koskaan oikein onnistunut tutustumaan ihmisiin silloin, kun olen ryhmiin joutunut. Pelkään työelämään astumista, juuri sen takia, että pelkään jonkinlaista syrjäytymistä työpaikalla.
0Äänestä
sdgsg5457
Opiskelen ja siinä sivussa teen perus toimistotyötä. Olen huomannut, että en ole sosiaalisilta taidoiltani sen kummempi kuin muutkaan töissä: meillä on aika hiljaista yleensä, puhutaan lähinnä työasioista. Itse tosin olenkin paljon nuorempi kuin muut, joten samantyyppisiä kiinnostuksenkohteita ei välttämättä ole niin helpolla.
0Äänestä
ekonomi
Voisiko joku tehdä ilmoituksen poliisille tästä joka kirjoittelee nimimerkillä psykiatri? Tietääkseni on rikos väittää olevansa psykiatri. "virkavallan anastamisen tunnusmerkistö voi toteutua silloin, kun yksityinen henkilö ryhtyy toimeen, jonka vain asianomainen virkamies saa tehdä"
0Äänestä
gbsfgesgse
miten ihmeessä introvertti voi päästää töihin jos puhuu vähäsanaisesti ja haasttatelijana on extroverttti joka ei halua hiljaisia töihin.
0Äänestä
no yleensä
introvertit on parempia työntekijöitä, jotka keskittyy itse työhön! Extroverteillä venähtää kahvitauot paskanjauhantaan ja ikävä kyllä muista paskan puhumiseen. Olen huomannut sen työpaikoilla. Ongelma on usein se, ettei pomot näe työtä käytännössä, vaan uskoo sen mitä korviin kantautuu. Ilkeät juorukellot osaavat manipuloida ja syyllistää kaikkia muita, niitä parhaimpia työntekijöitä. Kiltit ja ahkerat on helppo savustaa ulos työpaikoilta.
Tietynlainen sosiaalisuus on tottakai tervetullutta, ettei täysin tuppisuuna tarvitse olla ja jotta olennainen informaatio myös kulkee sujuvasti. Suomessa, asiassa kuin asiassa info ei kulje. Johtuneeko nimenomaan paskasta ilmapiiristä, että tahallaan jätetään hoitamatta tärkeät asiat..? Tyyliin: ei kuulu mun työtehtäviin (toisen auttaminen) ei ole mun ongelma.
Olen palvelualalla töissä ja kieltämättä välillä tekee tiukkaa sietää muutamia kusipäitä, jotka ovat kuin oka lihassa. Stressi nousee silloin kun joutuu kestämään turhia räksyttäjiä ja muutenkin vajaaälyisiä ilkimyksiä tai laiskimuksia, jotka ei hoida hommiaan kunnolla! Olen miettinyt alanvaihtoa, jonnekin missä saa olla yksin ja mikä kiinnostaa. Paras olisi joku taiteellinen tai tietotekniikkaan liittyvä työ tai sitten kasvitiede, jossain muodossa.
0Äänestä
11 + 1
Vastaisin samoin kuin edellä sen suhteen, että introverteissa on omat hyvät puolensa ja työntekijä arvostaa hyvää työntekijää eikä turhan jauhajaa. Työhaastattelussakin varmasti tulee esiin se, että ei keskeytä toisen puhetta, osaa kuunnella, katsoo silmiin, keskittyy itse asiaan eikä jaarittele turhia, jne. Yleensä ne ketkä työpaikalla on hiljaa, on myös niitä jotka siellä tekee ne itse työt. Introverttejä voidaan jopa luulla osaavammiksi tai fiksummiksi mitä ovatkaan ihan vain ulkoisen olemuksen vuoksi kun ei esim. möläytä kaikkea mitä mieleen juolahtaa. Juorukelloista tai vastaavista manipuloijista ei kannata välittää, koska jos itse on vilpitön kaikkia kohtaan ja tekee hommansa niin hyvin kuin taitaa niin kyllä se näkyy ulospäin muillekin että mikä on ihmisiään.
0Äänestä
12345678901234567890
Hitsaaja, ei tartte puhua muille.
0Äänestä
7890489094230042
Kuorma-autolla jakeluajoa, sopivasti saa ittekseen olla ja jonkunverran duunikavereiden ja asiakkaiden kanssa tekemisissä. 50-55 tuntista viikkoa ajelen, tunnollisesti ja ilman saikkupäiviä - ihanne työntekijä kait...
0Äänestä
Negatiivista...
Jossain määrin pärjään kyllä... Valitettavasti ujona ja hiljaisena vain jään "näkymättömäksi". Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että työpanostani ei koskaan arvosteta. Näin siitäkin huolimatta, että olen kunnollinen ja luotettava työssäni. Eli painotettaisiinko työpaikoilla liikaa sosiaalisia taitoja? Eikö tärkeintä asioiden toimivuuden kannalta olekaan se, miten työnsä hoitaa? :(
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen psykiatri, ei tarvitse montaa minuuttia olla ihmisten parissa joten pärjäilen.
Ihan hyvin. Asiakaspalveluhommissa kun olen, niin jotenkin sitä vaan työvaatteiden mukana pukee päälleen myös sen työpersoonan, jonka myötä pystyy ihan rennosti juttelemaan ja olemaan tekemisissä työkavereiden ja asiakkaisen, no problemo. 'Siviilissä' taas valitettavasti huomattavasti hankalampaa, vähän harmittaa ettei pysty pitämään tuota sosiaalisuutta yllä jatkuvasti.
En tee mitään, koska en saanut työpaikkaa sen takia kun olen introvertti.
Kierre jatkuu...
Opiskelen, joten minun ei tarvitse asioida ihmisten kanssa jos en halua. Ja valitettavasti siitä syystä minulla ei ole ystäviä. Välttelen ryhmätöitä minkä voin, enkä ole koskaan oikein onnistunut tutustumaan ihmisiin silloin, kun olen ryhmiin joutunut. Pelkään työelämään astumista, juuri sen takia, että pelkään jonkinlaista syrjäytymistä työpaikalla.
Opiskelen ja siinä sivussa teen perus toimistotyötä. Olen huomannut, että en ole sosiaalisilta taidoiltani sen kummempi kuin muutkaan töissä: meillä on aika hiljaista yleensä, puhutaan lähinnä työasioista. Itse tosin olenkin paljon nuorempi kuin muut, joten samantyyppisiä kiinnostuksenkohteita ei välttämättä ole niin helpolla.
Voisiko joku tehdä ilmoituksen poliisille tästä joka kirjoittelee nimimerkillä psykiatri? Tietääkseni on rikos väittää olevansa psykiatri.
"virkavallan anastamisen tunnusmerkistö voi toteutua silloin, kun yksityinen henkilö ryhtyy toimeen, jonka vain asianomainen virkamies saa tehdä"
miten ihmeessä introvertti voi päästää töihin jos puhuu vähäsanaisesti ja haasttatelijana on extroverttti joka ei halua hiljaisia töihin.
introvertit on parempia työntekijöitä, jotka keskittyy itse työhön! Extroverteillä venähtää kahvitauot paskanjauhantaan ja ikävä kyllä muista paskan puhumiseen. Olen huomannut sen työpaikoilla. Ongelma on usein se, ettei pomot näe työtä käytännössä, vaan uskoo sen mitä korviin kantautuu. Ilkeät juorukellot osaavat manipuloida ja syyllistää kaikkia muita, niitä parhaimpia työntekijöitä. Kiltit ja ahkerat on helppo savustaa ulos työpaikoilta.
Tietynlainen sosiaalisuus on tottakai tervetullutta, ettei täysin tuppisuuna tarvitse olla ja jotta olennainen informaatio myös kulkee sujuvasti. Suomessa, asiassa kuin asiassa info ei kulje. Johtuneeko nimenomaan paskasta ilmapiiristä, että tahallaan jätetään hoitamatta tärkeät asiat..? Tyyliin: ei kuulu mun työtehtäviin (toisen auttaminen) ei ole mun ongelma.
Olen palvelualalla töissä ja kieltämättä välillä tekee tiukkaa sietää muutamia kusipäitä, jotka ovat kuin oka lihassa. Stressi nousee silloin kun joutuu kestämään turhia räksyttäjiä ja muutenkin vajaaälyisiä ilkimyksiä tai laiskimuksia, jotka ei hoida hommiaan kunnolla!
Olen miettinyt alanvaihtoa, jonnekin missä saa olla yksin ja mikä kiinnostaa. Paras olisi joku taiteellinen tai tietotekniikkaan liittyvä työ tai sitten kasvitiede, jossain muodossa.
Vastaisin samoin kuin edellä sen suhteen, että introverteissa on omat hyvät puolensa ja työntekijä arvostaa hyvää työntekijää eikä turhan jauhajaa. Työhaastattelussakin varmasti tulee esiin se, että ei keskeytä toisen puhetta, osaa kuunnella, katsoo silmiin, keskittyy itse asiaan eikä jaarittele turhia, jne. Yleensä ne ketkä työpaikalla on hiljaa, on myös niitä jotka siellä tekee ne itse työt. Introverttejä voidaan jopa luulla osaavammiksi tai fiksummiksi mitä ovatkaan ihan vain ulkoisen olemuksen vuoksi kun ei esim. möläytä kaikkea mitä mieleen juolahtaa. Juorukelloista tai vastaavista manipuloijista ei kannata välittää, koska jos itse on vilpitön kaikkia kohtaan ja tekee hommansa niin hyvin kuin taitaa niin kyllä se näkyy ulospäin muillekin että mikä on ihmisiään.
Hitsaaja, ei tartte puhua muille.
Kuorma-autolla jakeluajoa, sopivasti saa ittekseen olla ja jonkunverran duunikavereiden ja asiakkaiden kanssa tekemisissä. 50-55 tuntista viikkoa ajelen, tunnollisesti ja ilman saikkupäiviä - ihanne työntekijä kait...
Jossain määrin pärjään kyllä... Valitettavasti ujona ja hiljaisena vain jään "näkymättömäksi". Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että työpanostani ei koskaan arvosteta. Näin siitäkin huolimatta, että olen kunnollinen ja luotettava työssäni. Eli painotettaisiinko työpaikoilla liikaa sosiaalisia taitoja? Eikö tärkeintä asioiden toimivuuden kannalta olekaan se, miten työnsä hoitaa? :(