Täällä puhutaan pariutumisesta. Naimisiin mennään keskimäärin 30,3 vuotiaana. Miksi? Siksi, että ihmiset haluaa toteuttaa itseään ja haluavat kokea mahdollisimman paljon ennen vakiintumista. Vakiintumisen tuloksena syntyy yleensä lapsia. Tässäpä teille geneettinen dilemma ratkaistavaksi:
Faktat:
- ihmisen vanhentuessa hänen solunsa, myös sukusolut, vanhenevat
- mitä vanhempi ihminen on, sitä enemmän hän on altistunut mutaatioille altistaville tekijöille (mutaatioista suurimman osan dna korjaa itse)
Väite:
- mitä vanhempana saat lapsia, sitä heikkolaatuisempia he ovat
- kehitys, jossa pariutuminen alkaa aina vain vanhempana, johtaa lopulta ihmiskunnan tuhoon
Mitäpä olette mielipuolta? Onko väitteessä perää? Onko empiiristä kokemusta?
Vanhoille heikompia lapsia?
6
93
Vastaukset
- fsdfsfsfs
Eli tehdään lapset mahdollisimman varhaisin, ei olla itse edes tarpeeksi vanhoja niitä kasvattamaan ja sitten lapsista tulee näitä huligaaneja ja sossuluukulla käyviä masentuneita ihmisiä.
Ihmiskunta ei ole tuhoutumassa tai katoamassa. Jo nyt maapallolla on liikaa ihmisiä. Vaikka puolet ihmisistä lopettaisi lapsien teon, ei ihmiskunta siltikään katoaisi mihinkään.
Joten väittämäsi on aika tyhmä. - ajoissa naimisiin
No kun naimisiin menoa ei voi suunnitella kuten kaupassa käyntiä. Jos ei löydy rakastavaa kumppania aiemmin niin miten sitä voisi mennä naimisiinkaan? Ei kyse ole itsensä toteuttamisesta. Minä menin naimisiin n. 28 vuotiaana ja se oli liian aikaisin. Menin kun luulin, että oli kiire ja olin jo vanha jne. Mutta olisi pitänyt odottaa. Sain miehen, joka ei oikeasti rakastanut minua ja niinhän hän minut sitten jätti lopulta. Suren edelleen, että tuhlasin parhaat vuoteni miehen kanssa, joka ei rakastanut vain siksi, että oli tunne, että pitää päästä ajoissa naimisiin.
- dshfjgcvhb
Tällainen heikkolaatuinen ihminen kuin minä (vanhemmat 36 ja 34 v, kun synnyin) ei voi ratkoa geneettisiä eikä varmaankaan juuri muunkaanlaisia dilemmoja... Ja kun vielä on itsekin saattanut maailman ainokaisen lapsensa heikkolaatuisena, peli lienee menetetty...
No mutta, muutama kysymys heräsi... Ensinnäkin, kummankin sukupuolen hedelmällisyys laskee iän muuta ja naisen kyky lisääntyä loppuu tietyssä iässä kokonaan - joten siinähän sitä jo tulee osa "ongelmaa" eliminoitua, eikö..?
Miten muuten määrittelet tuon heikkolaatuisuuden? Onko kyse enemmän henkisestä kuin fyysisestä heikkolaatuisuudesta vai mahdollisesti molemmista yhtä paljon? Miten ilmenee?
Empiiristä kokemusta kerään asiasta itseni ja lapseni kanssa. Oman käsitykseni mukaan olen vähintään kohtuullisesti elämässä menestynyt, opiskellut ja luonut uraa ennen perheen perustamista. En tavannut Suurta Rakkautta, jonka kanssa olisin halunnut lapsia kuin vasta kolmikymppisenä. Fyysisesti olen aina ollut perusterve immeinen, kaiketi saan pitkälti kiittää siitä myöskin "heikkolaatuisen" isäni perimää (hänelläkin päälle 3-kymppiset vanhemmat). Mielenterveydellisistä ongelmista en ole koskaan kärsinyt.
Lapseni on vauvasta saakka ollut perusterve, ei korvatulehduksia tai allergioita, kehityksessä ikäisiään edellä. Koulumenestys keskitason yläpuolella, taiteellisesti monilahjakas.
Väite on taas yksi niistä yleistävistä teoriosta, joiden paikkaansa pitävyyttä on mahdoton todistaa. - robert.langdon
"Miten muuten määrittelet tuon heikkolaatuisuuden? Onko kyse enemmän henkisestä kuin fyysisestä heikkolaatuisuudesta vai mahdollisesti molemmista yhtä paljon? Miten ilmenee?"
- ei mitään tietoa. Mikäli väite pitäisi paikkaansa, tulisi jälkeläisistä jokaisella tasolla heikompia verrattuna nuoriin vanhempiin. Jos jätetään aivojen rakenteiden erot huomiotta, useat psyykkiset asiat kehittyvät varhaislapsuudessa (anaali- ja oidipaalivaiheet). Mikäli iäkkäiden lapsilla olisi enemmän psyykkisiä ongelmia kuin nuorten vanhempien, olisi kyse jostain kasvatuksellisesta asiasta, kuten rakkauden tunteen välittämsiestä lapsille jne.
Parhain otanta olisi tutkia lapsiperheitä, joissa on suuret ikäerot lapsilla. Onko ensimmäinen lapsi terveempi kuin nuorin? Psyykkisen kehityksen kannalta keskimmäinen lapsi joutuu hakemaan vanhempien huomiota teoillaan (vastasyntynyt saa enemmän huomiota), joka johtaa usein persoonaan, joka hakee muiden hyväksyntää teoillaan (henkilöitä, jotka yrityksissä loistavat niin pitkään kunnes tulee burn-out). - Todella heikompia
Joo, on empiiristä kokemusta: äitini oli yli 30-vuotias kun minä synnyin ja isäni yli 50-vuotias. Olen keskimääräistä huomattavasti älykkäämpi monilahjakkuus. Mutta totta, jos vanhempani olisivat olleet nuorempia, voisin olla vaikka nero, mitä en sentään ole! Kyllähän se vähän masentaa, mutta kun tätä apinoitten planeettaa olen katsellut tässä sen noin 30 vuotta, niin toivoisin, että he olisivat olleet vielä hieman vanhempia...
Lisäksi, onhan se ärsyttävää, kun vanhemmat ovat sen ikäsiä, että ovat jo ehtineet toteuttaa itseään: isänikin tykkäsi olla kotona, ja huolehtia lapsista ja äiti ravasi harrrastuksissa mukana. Onhan se rasittavaa, olisi kiva kun vanhemmat loisivat vaan omaa uraansa yhtä aikaa, ainakin toinen olisi jatkuvasti töissä, sen sijaan, että on kotona. Joo, pelkkää ikävyyttä siitäkin: isäni ehti jo tehdä uransa, ja oli oikeasti motivoitunut olemaan kotona ja perheen kanssa, arvosti jo lapsia ja kaikkea muuta kun pinnallisuutta. Siitä sai myös sen kuvan maailmasta, että ehkä joku muukin arvostaa, että jollain olisi arvoja ja asennetta...
Lisäksi oppi ärsyttävästi arvostamaan kaiken ikäisiä, minullakin nyt on sitten kavereita kaiken ikäisissä, enkä huomaa koko ajan huomioida ihmisten ikää. Tuijottaa numeroita, mikä tietty olisi oikein, mutta hei, minkäs teet?! Myöskään ei tule tuomittua ikäeroja tai muuta sellaista, onhan se vähän erikoista. Uskoo, että nuorilla ja vanhemmilla, jopa vanhuksilla voi olla aivot ja ajatuksia. Se on ne geenit, ne huonontaa lapsen laatua, siitä tulee sellainen suvaitsevainen ääliö, mutta minkäs teet? Kun ei vanhempiaan saa valita.
Vanhempani olivat myös naimisissa kunnes kuolema heidät erotti, onhan se, kun vanhan miehen nai, niin niin käy. Olisi vaan saanut tavallisen avioeron, niin olisi sekin mennyt normien mukaan ja olisi ihmiskunnalla toivoa.
Lisäksi se on ärsyttävää, että vanhempani olivat eläneet ja omasivat elämän kokemusta, millä kasvattaa ja toisaalta, olivat saaneet toteuttaa itseään, eli eivät purkaneet pettymyksiään ja odotuksiaan minuun. En siis voinut olla automaattisesti kenenkään jatke, vaan piti ihan luoda omat unelmansa ja elämänsä. Tosin, onneksi äitini oli kärsimättömämpi, että edes joku sai raivareita perheessä, ettei ihan auvoiseksi mennyt.
Kaikinpuolin olen siis varma, että ihmiskunta kyllä tällä menolla tuhoutuu ja kaikista tulee onnettomia, se on se maailman loppu, mikä on ennustettu vuonna 2012... Juu. Mutta minkäs sille sitten tekee, jokainen kuitenkin tekee omat ratkaisunsa ja jos tällainen mutaatio sattuu maailmaan syntymään, niin sen on sitten vaan pärjättävä, onneksi on vielä jopa teiniäitejä ja ties mitä vahinkolapsia 2kymppisillä, että joku pitää tasoa yllä.
Lisäksi ällöttävää kyllä, olen loistavassa fyysisessa kunnossakin ja saanut elää tähän saakka terveenä: liekö huonot geenit sitten siihenkin syynä. Ja kyllä, sukujen molemmilta puolilta periytyy kasa sairauksiakin, ja minun pitäisi olla kaiken järjen mukaan jo kuollut. No, ei voi mitään, se on varmaan se heikkolahjaisen mutaatio mikä jyllää.
No, mutta, ei voi mitään, onko ihmiskunnan tuho mikään menetys tällä planeetalle muutenkaan? Elämähän ei ole pelkkä ihminen ja suurin osa elämästä täällä kärsii melko suunnattomasti ihmisen teoista. Tosin, myös ihminen itse. - pitäisiköhän
tähän vastata nyt niin, kuin normaali ihminen vai niin kuin "tiede"ihmiset. Jos vastaan kuin tieteentekijä, niin empiristiseksi näytöksi ei riitä yksittäinen kokemus (esimerkiksi omakohtainen) siitä, että vanhat vanhemmat voivat saada aivan terveen ja hyvinvoivan lapsen, jopa tietyillä mittareilla menestyvän lapsen. (Kukaanhan ei ole kaikessa hyvä.)
Tieteellisiä tutkimuksia tästä löytyy varmasti hyvin helposti googlettamalla ja olen nähnyt väitteitä niin isän kuin äidinkin iän vaikutuksista lapsen terveyteen. Siitä on kuitenkin hyvin eriäviä tuloksia, missä ikävaiheessa etenkin naisella lapsensaanti muuttuu hyvin riskialttiiksi. Eikös neuvoloissa ainakin pidetä rajana jotakin 36 tai vasta jopa 40 vuotta sille, että pitää tehdä tarkemmat seulonnat jne. kehityksellisten ongelmien havaitsemiseksi? Lääketieteellinen rajakin voi liukua kulttuurin kautta yhä pidemmälle. Toisaalta, väite siitä, että lapsia tehdään vain nykyisin yhä vanhempana, on tavallaan hyvinkin vääristelevä. Lapsia on aina tehty nelikymppisenäkin, jos vain terveys on sen mahdollistanut. Lasten saanti on vain aloitettu nykyistä aikaisemmin.
Kehitys, jossa pariutuminen alkaa vanhempana, ei suinkaan johda vielä pitkään aikaan ihmiskunnan tuhoon, jos koskaan. Myöhäinen pariutuminen ja lastensaanti on osa meidän länsimaista kulttuuriamme, joka mahdollistaa sen. Useimmissa maailmankolkissa ei ole mahdollisuutta tähän ylellisyyteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2574151Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2643391Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541768Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251625Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2961406Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?131907Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235850en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115806anna hänen mennä
Jos rakastat jotakuta, anna hänen mennä. Jos hän palaa, hän oli aina sinun. Jos ei, hän ei koskaan ollut. Tällaiseen rakkauteen tämä mies uskoo.54769