että sinä,( rakkaimpia ja tärkeimpiä ihmisiä mitä mun elämässä on) vaistoaisit millainen ihminen mä oikeasti oon.... mutta ei turha toivo... ehkä et oo sitten minun arvoinen.
Niin kyyllätynyt kaikkeen p*skaan.
Niin kyyllätynyt kaikkeen p*skaan.
Mä luulin
öitä.
11235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kenenkään vaisto ei kestä kaikkea.. jos ei välillä vihjaa, että tunne on molemmpinpuolinen.
öitä myös
Kumpi sit vihjannut ja kumpi ei ???? : /
Kestää aikaa ymmärtää ja opetella, ole itsesi, mutta anna sitä aikaa.
olen antenut ja annan sitä aikaa, mut en jaksa ilman mitään toivoa edes mistään.
Ikävä tuottaa pettymys. Parhaani yritin ja jos en riittänyt. Se siitä.
Positiivisuutta peliin ei se maailma tähän kaadu! ; )
Juu ei ei.. :(
osoititko sitä millään tavalla ajattelemallesi ihmiselle? Joskus ne teot puhuvat enemmän kuin ajatukset, koska toisen pään sisälle ei kuitenkaan voi päästä.
Kaikkeen kyllästyneitä on nyt liikenteessä enemmänkin.
niin, minä olen puolestani kylläsynyt puheisiin ja sanoihin, kaipaan tekoja,jotka kertovat kuinka paljon hän välittää :)
Sinä olet sanonut ennenkin, etten ole sinun arvoinen, minun on vaikea käsittää miksi sanot niin. Tiedän aika pitkälle minkälainen ihminen todellisuudessa olet. Olet äreä, äkkipikainnen, kyyninen, kyllästynyt ja myös syvällä sisälläsi herkkä ja hellä ihminen.
:) minä.
hän ei ole sinun arvoinen? Me ihmiset ollaan ihan samanarvosia kaikki, eikö? vai onko hän jotenkin huononpi kuin sinä sinusta ettei hän ole ansainnut sinun seurassasi olla?
Vaisto on... ensimmäinen tuntemus voi olla oikea. Mutta kuva ihmisestä elää koko ajan. Et voi olettaa, että toinen on koko ajan pääsi sisällä ja lukee ajatuksesi ja toimintasi. On ilmaistava, annettava rakkaiden ja tärkeiden ihmisten oppia itsestään. Pelkkä vaisto ei riitä kaikkeen. Ne jotka välittävät, ovat kiinnostuneita, haluavat ymmärtää sinua paremmin, tuntea sinut.