Minkä jatkeita?

No ei se noin ole. Ne on vaan niin vanhoja partajätkiä, ettei ne metreistä mitään ymmärrä. Koitetaan me vaan ummartaa.

Jalkoina pituudesta tulee sopivasti kokonaislukuja. Mitään muuta mittaa ei jalkoina esitetä.

Veneilytarpeeseen. Lätäkkömiehet sisäsuomesta voivat joko omaksua vakiintuneen termistön tai mennä käyttämään si-järjestelmäänsä "onko koolla väliä" palstalle ikätovereidensa seuraan.

Mun vene on 7,82 metriä pitkä, se kulkee 37,4 km/h ja ajoin sillä eilen 5,27 kilometriä!!! Sitte piti lopettaa kun melkein törmäsin toiseen veneeseen joka tuli törkeesti oikealta puolelta eteen. Eikä edes töötänny!

Isojen poikien veneiden mallimerkinnät menee metreissä, esikerkisi Sunseeker Yacht 30. Pienemmät alle 100 jalan paatit sitten mitataan jalkoina.

Se nyt vaan on niin että veneiden mitat ilmoitetaan maailmalla jalkoina. Välillähän, lähinnä pohjoismaissa yritettiin tässä asiassa siirtyä metrijärjestelmään, mutta hyvä että on siirrytty takaisin jalkamittoihin sekaannuksen välttämiseksi. Yleisesti jos alus muistuttaa ennemminkin laivaa ilmoitetaan sen pituus metreinä, veneiksi miellettävissä pituus on helpointa ilmaista jaloissa.

Jos ajatellaan että tavallisten veneiden pituudet asettuvat 5m ja 12m välille asettuu sille välille kokonaisia lukuisia veneiden kokoluokkien ryhmiä mutta vain 8 kokonaisluvulla ilmaistavaa metristä veneen kokoa. Metrinen järjestelmä ei siis oikein istu pienemmän aluksen koon ilmaisuun. Kun venemallistot maailmalla vielä tehdään jalkajärjestelmään sopivaksi on väistämätöntä että metrisen järjestelmän käyttö ei oikein istu.

Koska veneen koko kasvaa neliössä pituuden mukaan on selvä ero siinä onko veneen pituus 25, 26 vai 28 jalkaa. Nuo numerot ovat kokonaislukuja ja jokainen veneistä kiinnostunut kaikkialla maailmasta yhdistää ne luvut johonkin veneen kokoluokkaan, Olisiko sitten selkeämpää ja helpompaa puhua 7,5m ja 8m ja 8,5m kokoluokista jotka ovat kuitenkin loppupelissä selvästi eri kokoisia veneitä.

Koko SI-järjestelmän ongelma on se että se on keinotekoinen ja kompromissinen yritys yhhdistää ja standardisoida globaalinen mittajärjestelmä, ja ongelmana suurimpana on se, että sen pohjana on ranskalainen suhteellisen nuori metri-järjestelmä, joka lisäksi on vakiintunut käyttöön vain pienessä osassa maailman populaatiossa.

Esimerkiksi naula- jalka - pohjainen mittajärjestelmä on ollut käytössä satoja vuosia ennen kuin metreistä tai kiloista tiedettiin mitään, ja vaikka tätä keinotekoista maailmanstandardia SI-järjestelmää on lanseerattu jo yli 50 vuotta, Anglo-amerikkalaisissa maissa 1/4 -tuuman pultti on edellleen 1/4-tuuman pultti, eikä mikään kaamea millidesimaali, ja teillä ajetaan maileja, lentopinnat on satoja halkoja, kulta on unsseja timantit karaatteja jne.

Koko hyvä yritys mittojen harmonisoimiseksi on lähtenyt väärästä päästä, siis pieni porukka (Eurooppa/Ranska, Saksa) ilmoittaa uudesta standardista populaatiolle, jotka ovat käyttäneet omia yksikköjään satoja vuosia, ja vähät välittävät tai edes ymmärtävät mistään muusta, toisaalta vakiintuneiden käsitteiden muutos pelkällä sopimuksella ei ole kovinkaan yksinkertaista .( vrt lentopinnat ja mahd. sekaannukset jos käytäntöä muutetaan)

Maamaili, merimaili, US maili, brittimaili, svensk mil... Aikaisemmin ei ollut minkäänlaista globaalia järjestelmää, jota olisi yritetty vääntää desimaalijärjestelmäksi. Hyvä, että jossain edes oivallettiin sen hyödyllisyys.

Markkinoiden suuruus määrää, mitkä yksiköt ovat vallalla, öljyäkin myydään edelleen barreleina. Siitä huolimatta millidesimaali on kaikkea muuta kuin kaamea. Kuka osaa suoralta kädeltä sanoa kumpi on suurempi, 15/32 vai 7/16 tuumainen pultti. Ja kuitenkin, kun mennään konepajaan, on piirustuksessa tuumat desimaaleina. Kumpi on nokkelampi, johdon ominaisuudet suoraan määrittävä poikkipinta-ala neliömilleinä vai AWG-luku, joka kertoo montako johdinta mahtuu tuumaisesta reiästä läpi. Sehän on samaa sarjaa kuin haulikon kaliperi, joka kertoo kuinka monta piipun mittaista pyöreää luotia voi valaa paunasta lyijyä. Puhumattakaan kymmenjärjestelmän yleisestä käytön helppoudesta. Lentopinnatkin on numeroitu, eikä niitä ilmaista jalkoina, vaikka numerointi perustuukin jalkoihin ja standardi-ilmanpaineeseen. Niitä voi lentää yhtä hyvin eurooppalaisilla metrisillä mittareilla.

Siitä huolimatta veneen pituudet jalkoina on ihan käypä mitta tiettyyn rajaan saakka. Se raja tulee vastaan, kun mennään selvästi ohi yleisesti käytössä olevasta kalustosta, jolloin sormituntuma häviää.