Synttärikutsut ei vastausta

Voi tsiisus, yks synttärikutsu, pikkujuttu!

Kyllä nyt kannattaa unohtaa koko juttu. Niin kyseisille vanhemmillekin on saattanut käydä. Joskus kannattaa suhtautua asioihin tyyliin " mitä väliä".

Syitä voi olla monia. Yksinkertaisesti vanhemmat ovat unohtaneet asian. Jotain äkkinäistä sattunut, jolloin kyllä lapsen kaverin vanhemmille ilmoittaminen muistuu viimeiseksi mieleen. Lapsi sairastunut/ vanhemmat sairastuneet. Lähteneet mummolaan....

Asia ei maailmaa kaada.

samaa mieltä..jos ei jäänyt kuin yksi ilmoittamatta tulematta niin eihän siitä mitään vahinkoa tullut...tarjoilun tai muunkaan suhteen....meillä tokaluokkalaisen kavereiltä ei tule kaikilta tai oikeastaan yhdeltä lapselta edes paperilla olevaa synttärikutsuahän vain suupuhellaa kutsuu kavereita koulussa,siispä joka kerta joutuu soittamaan heille kotiin että pidetäänkö synnttärit ja jos niin milloin ja mihin aikaan ja onko meidän maija vieraslistalla yms...ei oikein lasten välkisiin suupuheisiin osaa luottaa...

Joo eihän kukaan kuollut asian tiimoilta, vaan lähinnä halusin
tarkistaa käyttäytymis"koodeja".

Itse kun saadaan kutsuja, niin ilmoitamme Aina mahdollisista esteistä. Siksi kutsut ainakin meilläpäin lasten kutsuille kulkevat vanhempien kautta.
Halusin tarkistaa onko tuo "hällä väliä" tyyli ihan yleistä ja kuvastaako se nykyajan yhteiskunnallista menoa?

Enemmin uskon asian olleen niin, että lapsi oli tulossa juhliin ja sitten esim. unohtui ihan täysin siinä hetken ollessa käsillä. Jotkut ei sitten kehtaa jälkeenpäin sanoa että sori, unohtui tai sitten unohtivat sen ihan kokonaan... (tai tuli jotain tärkeämpää, esim. kolari tms)
Tuskin ihan yleistä on, mutta valitettavan usein meillekin kävi niin kun lapset olivat vielä alle koululaisia, (ja tällöin aikuisten pitää niistä huolehtia) kutsulapsut voivat pyöriä lapsella/repussa tms, eikä aikuiset edes välttämättä saa niitä käsiinsä tai sitten tämä kiireinen arki vaan aiheuttaa sen, että välillä jotain unohtuu.
Itse en ottaisi sitä noin vakavasti, aika hyvä tilanne jos vain yksi ei ilmoita/muista tulla.

Minä unohtaisin koko homman...
Toisilla voi olla kiire, tapahtua unohduksia, jäädä koko lappu saamatta.
Mitä väliä, jos eivät olleet edes ilmoittaneet tulevansa.

Minulla on kokemusta sellaisesta oman tyttären lapsuudesta, että meidät kutsuttiin kylään eräälle tuttavalleni, jolla pieniä lapsia ja järjestin kaikki asiat että pääsimme vierailulle. Kun päästiin perille, kävi niin että isäntäväki lapsineen oli häipynyt.

Kun tiedustelin myöhemmin, oliko jotain ikävää sattunut kun ketään ei ollu kotona, totesi tuttavaäiti, että ei ollut, mutta hän olikin päättänyt lähteä jonkun toisen kanssa shoppailemaan. Me emme olleet niin tärkeitä eikä meidän aikataulumme merkinnyt mitään niin, että kukaan olisi viitsinyt ilmoittaa missään vaiheessa, että suunnitelmat muuttuivat. Itse näin vaivaa päästäksemme matkaan. Jäi paskan maku suuhun ja toivon että tyyppi sai maistaa omaa lääkettään jossain vaiheessa sillä minä en jaksanut noin epävakaan ja epäluotettavan tyypin kanssa olla enää missään tekemisissä.

En tiedä onko se nykymenon erityispiirre...ehkä jotkut on vaan kasvatettu tai jätetty kasvattamatta ja ovat luonnostaan epäluotettavia eivätkä ajattele koskaan asioita toisten kannalta. Mutta olen oppinut aina kerrasta ja jättänyt tällaisten kokemusten jälkeen tyypit harjoittelemaan tapoja kaltaistensa kanssa.

ei oo kuulunut äireeltä synttärikutsuja viiteen vuoteen lapsen isälle....

Unohdus usein syy.
Myös se, että kutsuja alkaa olla niin paljon, että hyvien lahjojen vieminen alkaa olla rahallinenkin ongelma.
Joissakin päivähoitopaikoissa onkin jo sovittu, että sieltä ei ilamn muuta kutsuta kokoporukkaa synttäreille, vaan lapselle sanotaan montako vierasta voi tulla.

Koko syntymäpäiväkekkeritouhu on alkanut mennä amerikkalaiseksi touhuksi. Jotkut viedään Mc Donaldsiin hampurilaiselle ja vietetään hippalot henkilökunnan hermojen kustannuksella.

Lasten kutsut eivät ole virallinen tilaisuus.Älä ota noin raskaasti. Voit muuten ihan tavatessasi kysäistä, mikäs Mikolle sitten tuli, kun ei tullutkaan synttäreille.
Eihän siinä mitään erityistoimia tarvita.

ap:lla on vähän liikaa aikaa käsissään. ei hän ole maailman napa, eikä hänen pikku juhlansa.

En tiedä mikä kyseisessä tapauksessa on ollut hiljaisuuden syy, mutta itsekin olen vastaavaa käyttäytymistä nähnyt. Vastaan aina kutsuihin, olen sitten tulossa tai en. Se on peruskohteliaisuutta ja isäntä/emäntä pystyvät varautumaan. Olisiko mukavaa, että tullaan kertomatta ja sitten ollaan naama näkkärillä, kun tarjottavat on loppuneet, tai erityisruokia ei ole? Kyllä pitäisi osata vanhempienkin alkeellisimmat käytöstavat. Ei maksa paljonkaan vaivaa laittaa vaikka tekstiviestillä: "Anteeksi emme pääse tulemaan Terv. N.N"

Meidän perheeltä on valitettavasti käynyt noin. Emme ole ilmoittaneet ettei lapsi tule juhliin. Lapsi odottanut innolla juhlia, mutta ei ole päässytkään. '

Ja juu, ei kuule todellakaan kiinnostanut teho-osastolta oman lapsen viereltä häipyä soittelemaan, että kuule ollaan pahoilla kun "Mikko" ei tulekkaa. Nyt sattuu olemaan semmonen kurja tilanne, että Mikko makaa hengityskoneessa aivokalvontulehduksen takia. Mutta nauttikaa te muiden lasten kanssa synttäreistä.

Miksi kysyminen on niin vaikeaa? Kysyt vain suoraan, että miksi teiltä ei tultu niille synttäreille tai ei asiasta ilmoitettu.

Älä kutsu ketään, jos et tajua että ihmisille voi tulla jotain todella pakollista eteen ja aina ei pysty asiasta edes soittamaan. -Suhteellisuuden tajua siis asioihin.

Älä nyt oikeesti mee tivaamaan mitään syitä. Teet ittestäs ihan höpsön.
Lasten kanssa tulee kaikenlaista. Kuten jo joku mainitsikin, niin voihan olla ettei kutsuttu lapsi ole muistanun näyttää kutsua vanhemmille.

Ota ihan rennosti ja pari palaa suklaata. Kyllä se siitä...
Elämässä on varmaan muutakin stressattavaa kun tämmönen asia.

Ehkä aluksi oli tulossa, mutta suunnitelmiin tuli muutos, eivätkä ehtineet/jaksaneet ilmoittaa. Kuka ehtii aina ilmoittaa? Kun on niin paljon muutakin, mitä pitää tehdä. Kyllähän se on pieni juttu, mutta aina ei vaan ehdi/viitsi/jaksa. Joskus en itsekään etukäteen tiedä, pääseekö lapsi vai ei. Tai lapsi kieltäytyy totaalisti viime tingassa (Asperger mutta varmasti muutkin tekevät samoin joskus). Kun itse olin lapsi, ei koskaan vaadittu mitään ilmoittelua. Oli kivaa, kun jännitettiin, kuka se seuraavaksi ovella on ja kuka ilmaantuu juhliin. Se oli osa sitä juhlien jännitystä. Ja joka kerta kaikki lapset juoksivat ovelle tarkastamaan, kuka on seuraava tulokas.
Mielestäni asenteessasi on nipottamisen makua...Itse en ole lainkaan hermostunut, jos joku kutsutuista ei pääse eikä ilmoita. Tuleehan joku aina kumminkin.

unohtanut?

Kysy tuliko kutsu perille - jos joku muu tai posti sen toimitti.