Jokainen voi tehdä johtopäätöksensä.

Tällainen opas löytyy Global Property Guiden sivulta. (http://www.globalpropertyguide.com/real-estate-school/How-to-avoid-buying-into-a-bubble). Suosittelen lukemaan, ei ole pitkä.

How to avoid buying into a bubble

Pääkohdat ovat:

"Here are some yardsticks to avoid buying in bubble markets:
1. Price to Rent Ratio (or Yield)
2. Relative Prices
3. Affordability
4. Price to Replacement Cost"

1. Vuokratuotto on tärkeää, korkea P/R -kerroin asettaa laskupaineita hinnoille ("High P/Rs put downward pressure house prices") ja päinvastoin, matala P/R tukee hintoja ylös ("Low P/Rs push the housing market higher")
Laskevat vuokratuotot 4%:iin voivat merkita "vaaraa" ("Yields shifting down to 4% would represent danger").

2. Neliöhinta ja sen vertailu

Neliöhinta - korkea neliöhinta pitäisi soittaa hälytyskelloja ("So if you’re buying property that’s amazingly expensive on a square metre or sqaure foot basis – beware.")

Korkea neliöhinta suhteessa tulotasoon on vaaran merkki
("Consider - is the average Muscovite's income-earning potential really enormously higher than that of the Parisian, Roman, Dubliner, or Viennese? Clearly not. So Moscow's apartment prices, at €10,000 per sq. m., seem overvalued.")

3. Varaa ostaa
Korkeat hinnat suhteessa maksukykyyn ovat merkki yliarvostuksesta

("Well, a reasonable measure of value is a country’s GDP/capita, as a multiple of house prices per sq. m.. In a country where the ratio of house prices to GDP/capita is high, it’s a fair bet that houses are overvalued.")

4. "Hinta-jälleenhankinta" - jos asuntojen hinnat ovat korkeammat kuin rakennuskustannukset, rakentajilla on intressi lisätä tarjontaa
("If house prices are much higher than the cost of building (construction costs), developers are motivated to put up buildings.")

Alla on taulukko ja selitykset hinta- ja vuokratuottotasoille

VALUATION YARDSTICKS FOR THE HOUSING MARKET
Katsokaa taulukkoa ensimmäisestä linkistä.

Lyhyesti, jos P/R -luku on 20 tai yli keskimäärin, puhutaan yliarvostuksesta. Vastaavasti alle 12,5 on aliarvostusta. Vuokratuotoissa on 8% tai yli merkitsee aliarvostusta ja alle 5% merkitsee yliarvostusta.

Miten sitten Suomi sijoittuu muihin maihin verrattuna?
1. Price-Rent ratio: Suomen luku on 25

Vuokratuotto (Yield): Suomen tuottoprosentti on 3,94%!!!

2. Neliöhinta: Kahdeksanneksi korkein!

3. Hinta suhteessa tuloihin (Price to Income Ratio)
Suomen luku 14,90

(Ruotsilla, huom! Se maa, josta on jo julkisesti varoitettu hintakuplasta luku on "vain" 11,20 ja Irlannin 10,99!!!)

4. Tästä valitettavasti en löytänyt suoraa tilastoa

Jokainen voi tehdä johtopäätöksensä.
288
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Eikö löydy mitään järkevää palautetta, pelkkää miinusta --------------------------

Äänestä

Juttu sinänsä on järkevä, mutta tilastot eivät. Luin saman kauppalehden keskustelupalstalla ja nuo tilastot kattavat ainoastaan Helsingin keskustan (siis ei edes läheskään koko Helsingin) yli 120 neliön asunnot. Eli kyseessä lienee maksimissaan 2 prosenttia Suomen myydyistä asunnoista (todennäköisemmin alle 1%), eikä vain pieni osa Helsinginkin myydyistä asunnoista, valtaosa Helsingin keskustan asunnoista kun on alle 120 neliötä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


lidl kirjoitti:

Tällainen opas löytyy Global Property Guiden sivulta. (http://www.globalpropertyguide.com/real-estate-school/How-to-avoid-buying-into-a-bubble). Suosittelen lukemaan, ei ole pitkä.

How to avoid buying into a bubble

Pääkohdat ovat:

"Here are some yardsticks to avoid buying in bubble markets:
1. Price to Rent Ratio (or Yield)
2. Relative Prices
3. Affordability
4. Price to Replacement Cost"

1. Vuokratuotto on tärkeää, korkea P/R -kerroin asettaa laskupaineita hinnoille ("High P/Rs put downward pressure house prices") ja päinvastoin, matala P/R tukee hintoja ylös ("Low P/Rs push the housing market higher")
Laskevat vuokratuotot 4%:iin voivat merkita "vaaraa" ("Yields shifting down to 4% would represent danger").

2. Neliöhinta ja sen vertailu

Neliöhinta - korkea neliöhinta pitäisi soittaa hälytyskelloja ("So if you’re buying property that’s amazingly expensive on a square metre or sqaure foot basis – beware.")

Korkea neliöhinta suhteessa tulotasoon on vaaran merkki
("Consider - is the average Muscovite's income-earning potential really enormously higher than that of the Parisian, Roman, Dubliner, or Viennese? Clearly not. So Moscow's apartment prices, at €10,000 per sq. m., seem overvalued.")

3. Varaa ostaa
Korkeat hinnat suhteessa maksukykyyn ovat merkki yliarvostuksesta

("Well, a reasonable measure of value is a country’s GDP/capita, as a multiple of house prices per sq. m.. In a country where the ratio of house prices to GDP/capita is high, it’s a fair bet that houses are overvalued.")

4. "Hinta-jälleenhankinta" - jos asuntojen hinnat ovat korkeammat kuin rakennuskustannukset, rakentajilla on intressi lisätä tarjontaa
("If house prices are much higher than the cost of building (construction costs), developers are motivated to put up buildings.")

Alla on taulukko ja selitykset hinta- ja vuokratuottotasoille

VALUATION YARDSTICKS FOR THE HOUSING MARKET
Katsokaa taulukkoa ensimmäisestä linkistä.

Lyhyesti, jos P/R -luku on 20 tai yli keskimäärin, puhutaan yliarvostuksesta. Vastaavasti alle 12,5 on aliarvostusta. Vuokratuotoissa on 8% tai yli merkitsee aliarvostusta ja alle 5% merkitsee yliarvostusta.

Miten sitten Suomi sijoittuu muihin maihin verrattuna?
1. Price-Rent ratio: Suomen luku on 25

Vuokratuotto (Yield): Suomen tuottoprosentti on 3,94%!!!

2. Neliöhinta: Kahdeksanneksi korkein!

3. Hinta suhteessa tuloihin (Price to Income Ratio)
Suomen luku 14,90

(Ruotsilla, huom! Se maa, josta on jo julkisesti varoitettu hintakuplasta luku on "vain" 11,20 ja Irlannin 10,99!!!)

4. Tästä valitettavasti en löytänyt suoraa tilastoa

Jokainen voi tehdä johtopäätöksensä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu